Internetin tulevaisuus vaikuttaa synkältä. Klikit ja niitä seuraavat mainostulot määräävät suuntaa ja tekoälyalgoritmit ohjaavat entistä tarkemmin mitä ihmiset näkevät ja tekevät. Valta verkossa on keskittynyt Googlen kaltaisille teknojäteille, joilta puuttuu valtansa edellyttämä demokraattinen tilivelvollisuus.
Internetin alkuajan anarkistiset ajatukset tilasta, jossa yhteisöt muodostuvat orgaanisesti luomaan uutta, tuntuvat kaukaisilta.
Vaikka nykytilanne ei välttämättä näytä valoisalta, optimismiin on ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin, avoimen lähdekoodin (Open Source) ajatus ei ole kadonnut mihinkään. On jopa todennäköistä, että jokainen ohjelmisto, jota päivittäin käytämme, perustuu ainakin osittain kaikkien nähtävissä ja muokattavissa olevaan, eikä yrityksen omistamaan, koodiin. Toinen syy liittyy verkon käyttäjien aktiivisuuteen ja siihen mihin verkkoa käytetään.
Avoin lähdekoodi ja sen aikaansaama internetin demokratisoituminen ei ole automaattinen prosessi, vaan se vaatii aktiivisia osallistujia.
Itse opin hyödyntämään internetiä muuhun kuin lukioesseiden kopioimiseen Wikipediasta vasta 20-vuotiaana, mutta nykyään digitaitoja opetellaan ala-asteelta lähtien. Tämän kehityksen ansiosta seuraavalla sukupolvella on loistavat mahdollisuudet olla verkossa aktiivisia vaikuttajia eikä vain pelkkiä kuluttajia.
Vaikuttamisen tekee mahdolliseksi avoimen lähdekoodin idea ja luonne. Teknologian parissa työskentelevien sekä koulutuslaitosten onkin korkea aika alkaa kommunikoimaan tämän internetin tulevaisuudelle keskeisen ajatuksen merkitystä paremmin.
Avoimen lähdekoodin ajatus ei rajoitu Linux-ytimeen ja sen merkitykseen. Helpommin lähestyttävä esimerkki on kansainvälinen tutkivan journalismin Bellingcat-verkosto, joka koostuu vapaaehtoisista osallistujista. Organisaation metodit ja data ovat avoimia ja kaikkien käytettävissä.
Avoimuus ja tutkijoiden suuri määrä lisää luotettavuutta, joka puuttuu klikki-insentiiveihin pohjautuvilta alustoilta. Bellingcat on onnistunut paljastamaan muun muassa Venäjän ja Syyrian tekemiä sotarikoksia sekä ennaltaehkäisemään ympäristöongelmia.
Avoin lähdekoodi ja sen aikaansaama internetin demokratisoituminen ei ole automaattinen prosessi, vaan se vaatii aktiivisia osallistujia. Tähän optimismini perustuu: verkon käyttäjien digitaitojen parantuminen tekee kansalaisten aktiivisen osallistumisen verkon rakentamiseen mahdolliseksi tavalla, joka ei aiemmin ollut mahdollista.
Kirjoittaja työskentelee tietojenkäsittelytieteen väitöskirjatutkijana Lontoon yliopistossa hakukoneiden ja datajournalismin parissa.