”Nuorena ihmisenä olen pettynyt maailman päättäjiin. Olen pettynyt siihen, että olemme tulleet näin pitkälle, eikä meille tärkeistä asioista puhuta”, 18-vuotias suomalais-ecuadorilainen Helena Gualinga sanoi Madridin ilmastokokouksessa vuonna 2019 pitämässään puheessa. Myös muihin suuriin ilmastokokouksiin osallistunut Helena kuuluu alkuperäiskansojen nuoreen sukupolveen, jotka ovat saaneet tilaa Greta Thurnbergin myötä. Alkuperäiskansojen perinteiset asuinalueet ovat uhattuna ilmastonmuutoksen edetessä. Suomenruotsalaisen isän ja ecuadorilaisen äidin tytär koki jo lapsena, miltä yhteiskunnallinen vääryys tuntuu.
”Aktivismini on pakon sanelemaa, ei mikään valinta. Kasvoin ihmisoikeustaistelun keskellä”, Helena kertoo kotonaan Turussa.
Äidin puolelta Helena kuuluu Ecuadorin Amazonilla asuvaan kichua-alkuperäiskansaan, ja hän vietti lapsuutensa Sarayakun kylässä keskellä sademetsää. Alkuperäiskansojen yhteisössä asuu arviolta 1 500 ihmistä, eikä eristyksissä olevalle alueelle pääse muuten kuin kanootilla tai pienlentokoneella. Perinteiseen elämäntapaan nojaava yhteisö koki järkytyksen Helenan ollessa vielä lapsi, sillä argentiinalainen öljy-yhtiö tunkeutui alueelle sen asukkailta kysymättä ja aloitti öljynetsinnät.
”Ecuadorin hallitus oli antanut ulkomaiselle öljy-yhtiölle luvan aloittaa öljynetsintä alueellamme ilman suostumustamme. Tämä oli kansallemme suuri järkytys.”
Kokemus jätti jälkensä. Monesta Helenan sukulaisesta tuli pakon edessä ihmisoikeusaktivisti, niin myös Helenasta. Kiista maaoikeuksista äityi väkivaltaiseksi konfliktiksi, ja Helenan yhteisö aloitti pitkän oikeusprosessin.
”Kasvoin oikeuskamppailun keskellä. Kansaani uhkailtiin ja vainottiin. Tämän vuoksi olen nykyisin mukana kamppailussa ilmastonmuutosta ja ihmisoikeusloukkauksia vastaan. Voin toimia tiedon välittäjänä tässä asiassa.”
Tietoa hän välittää alkuperäiskansojen perinteisestä, kestävästä elämäntavasta ja ihmisoikeuksista. Tällä hetkellä monet maailman valtiot eivät välitä luontoalueilla asuvien alkuperäiskansojen suostumuksesta, kun ne antavat suuryrityksille luvan etsiä alueelta öljyä tai luonnonvaroja. Samalla vedet ja ympäristö saastuvat. Helenan mukaan hallitusten pitäisi toimia määrätietoisemmin näiden alueiden suojelemiseksi. Yritysten vastuulle asiaa ei voi jättää.
”Suuryritykset eivät halua toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koska ne pelkäävät, että raha vähenee niiden lompakoista.”
Koko 2000-luvun ajan Helenan yhteisö kävi oikeustaistelua Ecuadorin valtiota vastaan. Lopulta Sarayakun asukkaat voittivat: öljy-yhtiön täytyi poistua heidän mailtaan. Pitkäjänteinen aktivismi tuottaa tuloksia.
Helena asuu Turussa, opiskelee ruotsinkielisessä lukiossa ja pohtii yliopisto-opintoja. Hän on vaikuttanut alkuperäiskansojen nuorten verkostossa ja puhunut luonnon oikeuksista, ilmastonmuutoksesta ja ihmisoikeuksista kansainvälisissä kokouksissa. Niissä auttaa, että hän osaa kichuan lisäksi espanjaa, englantia ja ruotsia. Suomi ei vielä toistaiseksi suju.
Helena välittää viestiä myös sosiaalisessa mediassa. Instagramissa espanjankieliset postaukset saavat yleisöä Latinalaisesta Amerikasta, jossa ilmastonmuutos ja ympäristökriisit tuntuvat pahimmin.
Parhaillaan Helena on Ecuadorissa koordinoimassa rahankeräyskampanjaa kotikyläänsä varten. Kylä peittyi veden alle viereisen joen tulviessa. Asukkaat pohtivat kuumeisesti, miten suojautua lähestyvältä koronaviruspandemialta.
”Sadat perheet ovat menettäneet kotinsa. Joki huuhtoi talot mennessään. Kyläkoulumme on mennyttä ja silta on romahtanut. Tämä on historian pahin tulva, ja se johtuu ilmastonmuutoksesta ja metsäkadosta. Tältä ilmastokriisi näyttää.”
Tämä artikkeli on osa Rauhanpuolustajien ja Rauhankasvatusinstituutin hanketta ”Nuoret ja rohkeat -tarinoita aktivismista”. Hanke on rahoitettu EU:n tuella osana Fingon hallinnoimaa Frame, Voice, Report -rahoitusta. Artikkelin sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida katsoa missään olosuhteissa heijastavan Euroopan unionin kantaa.
