Kovina talvina Suomen kaikki satamat voivat jäätyä. Laivat kohtaavat vuoroin paksua kiintojäätä, metrien paksuisia ahtojäävalleja ja satamien sitkeää jääpuuroa. Tavaravirrat kulkevat vain, jos jää murretaan rahtilaivojen reiteiltä. Suomi on syystäkin jäänmurtamisen suurvalta: jopa 70 prosenttia maailman jäänmurtajista on rakennettu Suomessa. Karibian jättiristeilijän kiinnittyminen satamaan alle metrin tarkkuudella 360 astetta kääntyvien ruoripotkuriensa ansiosta on tulosta jäänmurtajien tuotekehittelystä, jolla on Suomessa pitkä historia.
Vuonna 1954 Helsingin telakalta (nyk. Arctech) valmistui maailman ensimmäinen jäänmurtaja, jossa oli neljä potkuria: kaksi keulassa ja kaksi perässä. Kahden keulapotkurin avulla keulavantaaseen saatiin entistä tehokkaampi huuhtelu, jolloin jäämassojen ja sohjon aiheuttama kitka pieneni. Voimaa eivät pysäyttäneet suuretkaan ahtojäävallit. Keulapotkurien vesivirta työnsi jäälaatat tehokkaasti kiintojään alle ja murtajan tekemä uoma jäi hyvin puhtaaksi. Kun saman puolen potkurit pantiin työntämään vastakkain, alkoi laiva liikkua sivuttain. ”Jättiläisjäänsärkijä” Voiman neljä sisaralusta myytiin Neuvostoliittoon ja Ruotsiin. Voimasta alkoi kehitys, joka teki Suomesta maailman johtavan jäänmurtajien valmistajan.
Parhaimpina vuosina alustoimitukset nousivat jopa kymmeneen prosenttiin Suomen kokonaisviennistä. Wärtsilä, Rauma-Repola ja Valmet kasvoivat kansainvälisiksi suuryrityksiksi. Yhdysvaltain markkinoille suomalaiset jäänmurtajat eivät ole päässeet, koska ne luokitellaan sota-aluksiksi, joiden rakentaminen on sallittu vain amerikkalaistelakoille.
Ruoripotkurit ja monitoimimurtajat
Jo 1800-luvulla huomattiin, että paksussa jääsohjossa laiva pystyi etenemään paremmin perä kuin keula edellä. Potkurin imuvirtaus hajotti valleja, ja perä edellä kuljettaessa potkurin jättövirtaus huuhteli laivan kylkiä. Suomessa tuotiin markkinoille 1990-luvulla kaksi ruoripotkuria, jotka kääntyvät 360 astetta, jolloin erillistä peräsintä ei tarvittu.
Vuonna 1990 maailman ensimmäinen azipod-järjestelmä asennettiin väylänhoitoalus Seiliin. Säätölapapotkuri ja peräsin tekivät tilaa kompaktille “podille”, laivan pohjaan kiinnitetylle pyörivälle potkuriyksikölle. Potkuria pyörittävä sähkömoottori sijoitettiin potkuripesän sisään. Seilin jälkeen azipodit asennettiin Neste-varustamon säiliölaivoihin Uikkuun (1993) ja Lunniin (1995).
Helsingin telakalta valmistunut Carnivalin loistoristeilijä Elation (1998) oli maailman ensimmäinen risteilyalus, jossa oli azipod-järjestelmä. Potkurijärjestelmän hyötysuhde parani 8–9 prosenttia Carnivalin Fantasy -sarjan ensimmäisiin aluksiin verrattuna. Polttoainetta säästyi 40 tonnia laivaa kohti viikossa. Azipodia käyttävä alus voi säästää polttoainetta jopa 15–20 prosenttia perinteisiin potkurijärjestelmiin verrattuna.
Suomesta oli tullut maailman johtava ruoripotkurilaitteiden valmistaja. Strömbergin ja myöhemmin ABB:n azipodit sekä Hollmingin kehitystyötä jatkaneen RollsRoycen (nyk. Kongsberg Maritime) ja Steerpropin ruoripotkurit liikuttavat jäänmurtajien lisäksi tankkereita, risteilyaluksia, hinaajia ja vaikeisiin jääolosuhteisiin rakennettuja laivoja kaikkialla maailmassa. Turun telakalta valmistunut Oasis of the Seas oli ensimmäinen kolmella azipod-yksiköllä varustettu alus. Kolmas tarvittiin laivan jättiläismäisen koon takia.
Ruoripotkurilaitteet vaikuttivat myös uuden jäänmurtajakonseptin syntyyn. Suomi otti ensimmäisenä maailmassa käyttöön monitoimimurtajat vuosina 1993–1994. Talvella Fennica ja Nordica mursivat jäätä ja kesällä ne olivat offshore-töissä ulkomailla. Ne ovat auranneet merenpohjaa öljyputkia varten, laskeneet kaapeleita kilometrien syvyyteen Brasiliassa ja Angolassa, työntäneet jäävuoria Alaskassa ja auttaneet venttiilikeskusten asentamisessa Pohjanmerellä. Nykyään Kotkaan sijoitetuilla aluksilla ei ole ollut kysyntää muualla, ja ne ovat olleet ainoastaan jäänmurtotehtävissä Itämerellä. Suomalaisia monitoimimurtajia on rakennettu varsinkin Venäjän offshore-öljykenttien tarpeeseen.
Perä edellä murtavat DAS-laivat
Koska ruoripotkureilla varustettu alus eteni jäissä paremmin taka- kuin etuperin, alettiin kehittää aivan uudenlaista alustyyppiä. Double Acting Ship (DAS) olisi eteenpäin kulkiessaan avovesilaiva, taaksepäin jäänmurtaja. DAS-tekniikan ansiosta jäätä voidaan murtaa jopa puolta pienemmällä teholla.
Ensimmäinen kaksitoiminen jäänmurtaja, Röthelstein, toimitettiin Itävaltaan vuonna 1995. Se suunniteltiin murtamaan Tonavan jäävalleja, jotka olivat syvempiä kuin laivan kulkusyvyys. Vuonna 1998 valmistuivat jäätä murtavat öljynporaustasanteiden huoltoalukset Arcticaborg ja Antarcticaborg. Keula edellä ne pystyvät etenemään 60-senttisessä jäässä ja takaperin kulkiessaan metrisessä kiintojäässä.
Maailman ensimmäiset kaksitoimiset tankkerit, Tempera ja Mastera, toimitettiin vuosina 2002 ja 2003. Ne varustettiin kahdella komentosillalla. Jääajossa päätä ei tarvinnut kääntää taaksepäin, vaan vaihdettiin vain komentosiltaa. Takaperin etenevät Tempera ja Mastera avustivat Suomenlahdella reitilleen osuneita kauppalaivoja kuin normaalit jäänmurtajat. Suomalainen Aker Arctic on suunnitellut arktisilla vesille jäissä kulkevia laivoja siitä lähtien.
Ympäristön puolesta: maailman ensimmäinen vinojäänmurtaja ja maakaasumurtaja
Öljytankkereiden koon kasvu on asettanut uusia vaatimuksia jäänmurtajille, jotka joutuvat avustamaan huomattavasti itseään suurempia aluksia. Tavallinen jäänmurtaja ei enää pysty tekemään tankkereille tarpeeksi leveää väylää.
Masa Yards Arctic Research Centre (nyk. Aker Arctic) suunnitteli jo 1990-luvulla vinojäänmurtajan. Kun murtajan tarvitsee tehdä leveämpää väylää, se murtaa jäätä kylki edellään.
Kylki edellä murtavaa alusta voidaan käyttää tehokkaasti myös öljyntorjunnassa: toinen kylki murtaa jäätä ja toinen kylki toimii ikään kuin öljypuomina ja kerää öljyä puhdistusluukkuun, missä öljy erotellaan vedestä harjojen avulla.
Vuonna 2014 Venäjälle toimitettu Baltika on maailman ensimmäinen vinottain jäätä murtava alus. Vinojäänmurtajan keulassa on yksi ja perässä kaksi epäsymmetrisesti sijoitettua ruoripotkurilaitetta, joiden ansiosta alus liikkuu sulavasti keula, perä tai kylki edellä niin jäässä kuin avovedessä. Öljyn keräys onnistuu jopa kahden metrin aallokossa.
Helsingin telakalta valmistui keväällä 2016 maailman ensimmäinen murtaja, joka voi käyttää polttoaineenaan sekä dieseliä että nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä. LNG:n käyttö pienentää merkittävästi aluksen hiilidioksidipäästöjä ja polttoainekustannuksia. Polaris on maailman ympäristöystävällisin jäänmurtaja. Jäänmurtaja on suunniteltu erityisesti Itämeren vaativaan jäänmurtoon ja alus on varustettu öljyntorjuntakalustolla.
Suomalaisten jäänmurtajien ostajilla ja rakentajilla on ollut roppakaupalla halua riskinottoon. Moni keksinnöistä onkin havaittu toimivaksi myös jääkenttien ulkopuolella.
Kirjoittaja Ari Turunen on kirjoittanut yhdessä Petja Partasen kanssa kirjan Raakaa voimaa. Suomalaisen jäänmurtamisen tarina. Into, 2013.
Lue lisää jäänmurtamisen geopolitiikasta Suomen Le Monde diplomatiquen jutusta ”Jäänmurtajat tekevät väylää napa-alueiden suurvaltapolitiikalle, kun ilmastonmuutos avaa uusia laivaväyliä Pohjoisella jäämerellä”.
