SiirtolaisuusKuvat Ninni Kairisalo

Siirtolaisuus jakaa siirtolaisten kansaa – Yhdysvaltojen tiukentunut maahamuuttopolitiikka herättää vastustusta.

Yhdysvallat myöntää miljoona green card -oleskelulupaa vuodessa ja sen lisäksi erilaisia työ- tai opiskelijaviisumeita. Aikoinaan myös Suomesta lähdettiin Amerikkaan paremman elämän toivossa. Maan nykyinen siirtolaispolitiikka on kuitenkin heikentänyt siirtolaisten asemaa radikaalisti. 

Lukuaika: 4 minuuttia

Siirtolaisuus jakaa siirtolaisten kansaa – Yhdysvaltojen tiukentunut maahamuuttopolitiikka herättää vastustusta.

Yhdysvalloista kerrotaan mielellään tarinaa siirtolaisten maana. Suurten kaupunkien katukuvassa kansallisuudet ja kielet sekoittuvat iloisesti yhteen. Maassa on kymmeniä miljoonia siirtolaisia, ja joka vuosi USA:han tulee lisää asukkaita, osa heistä luvattomasti. Pelkästään New Yorkissa on yli 300 000 paperitonta maahanmuuttajaa. Suurin osa heistä asuu perheissä, joissa vain osalla perheenjäsenistä on laillisesti lupa olla maassa. Useat paperittomien siirtolaisten lapset ovat Yhdysvaltain kansalaisia, sillä kansalaisuuden saa syntymällä USA:ssa. 

Presidentti Donald Trumpin hallinnon aikana erityisesti jo maassa olevien maahanmuuttajien asema on vaikeutunut. Yhdysvalloissa presidentillä on paljon valtaa ja Trumpin politiikka on hyvin maahanmuuttovastaista. Hän on muun muassa kutsunut meksikolaisia rikollisiksi ja raiskaajiksi. Uhkaukset muurin rakentamisesta Meksikon rajalle sekä pakolais- ja muslimivastaiset ulostulot ovat olleet avoimen rasistisia. 

Jonot kansalaisuushakemuksiin ovat nykyisin kaksikymmentä kuukautta aiemman kymmenen sijaan. Myös perheväkivallan uhrien erikoisviisumin saamista on vaikeutettu. Viisumilla pyritään varmistamaan, ettei kenenkään tarvitse jäädä väkivaltaiseen suhteeseen oleskeluluvan takia. 

Maahanmuuttajien oikeuksia ajava The New York immigration Coalition-yhdistyksen siirtolaisoikeuden johtaja Anu Joshi on huolestunut siirtolaisten kohtelusta: ”Maa, jossa on paljon siirtolaisia on hieno asia. Saamme olla ylpeitä niistä arvoista, joille maa on alunpitäen rakennettu. Yhdysvallat on tässä mielessä hyvin erilainen kuin moni muu maa. Yhteiskunnan arvot näkyvät siinä, miten kaikista heikoimmassa asemassa olevia kohdellaan. Nykyisessä politiikassa erityisesti maahanmuuttajia kohdellaan huonosti.” 

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

He ovat amerikkalaisia kaikissa merkityksissä, mutta he ovat silti paperittomia.

Aiemmin Yhdysvaltoihin lapsena muualta muuttaneet saivat aikuisena työluvan maahan, mutta nyt tämä oikeus on otettu heiltä pois. Heistä käytetään nimitystä dreamer eli unelmoija. He ovat kasvaneet sekä käyneet koulunsa USA:ssa ja koko heidän lähipiirinsä asuu Yhdysvalloissa. He eivät välttämättä edes puhu sen maan kieltä, jossa ovat syntyneet, eikä heillä ehkä ole edes mitään muistikuvaa maasta, josta he pienenä lapsena lähtivät.

He ovat amerikkalaisia kaikissa merkityksissä, mutta he ovat silti paperittomia. Viimeiset parikymmentä vuotta useat järjestöt ovat yrittäneet saada heille paremman aseman maassa ja tehdä heistä Yhdysvaltojen kansalaisia. Kymmenen vuotta sitten tilanne näytti jo paremmalta, mutta nyt se on taas huonontunut”, kertoo Anu Joshi.

Myös muslimien pääsy maahan on vaikeutunut Trumpin säätämän muslimien porttikielto-lain tullessa voimaan. Laki kieltää usean muslimimaan kansalaisia matkustamasta Yhdysvaltoihin. Oikeuslaitos linjasi, että säädös on perustuslain vastainen ja uskonnollisesti syrjivä, mutta korkein oikeus suosi Trumpia ja jätti lain voimaan. ”Myös sellaiset ihmiset esimerkiksi Syyriasta, Iranista tai Jemenistä, joilla on amerikkalainen aviopuoliso, ovat joutuneet tämän lain takia eroon läheisistään eivätkä voi hakea esimerkiksi green cardia, joka antaisi luvan oleskella maassa”, kertoo Joshi.

Trumpin hallinto tiukensi rajatarkastuksia ja vaikeutti green card -arpajaisia sekä maahanmuuttoa perheen yhdistämisen avulla. Siirtolaisten parissa vallitsee pelon ilmapiiri ja nyt moni erityisesti Latinalaisesta Amerikasta tullut joutuu pelkäämään karkotusta. ”New York immigration Coalition -järjestössä kuulemme joka päivä tarinoita siitä, miten ihmisten perheenjäseniä pidätetään ja karkotetaan sekä kuinka vanhemmat erotetaan lapsistaan. Omat vanhempani tulivat Yhdysvaltoihin 70-luvulla, mutta uskon että nykyään heidän ei olisi mahdollista muuttaa tähän maahan”, pohtii Joshi.

Otteet ovat koventuneet tällä hallintokaudella, ja Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tullipoliisi ICE rankaisee siirtolaisia kovin ottein aiheuttaen pelkoa maahanmuuttajayhteisöissä. Erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten New Yorkissa, on tehty ratsioita. Nämä kaupungit kutsuvat itseään turvapaikkakaupungeiksi, sillä niiden viranomaiset eivät ole halukkaita tekemään yhteistyötä laittomien siirtolaisten karkottamiseksi. 

”Ajat ovat sellaiset, että paperittomat pelkäävät mennä ruokakauppaan tai lääkäriin, sillä he saattavat joutua ICE:n hyökkäyksen kohteeksi. ICE vartioi kaikkialla ja he saattavat päivystää esimerkiksi oikeustalojen ulkopuolella, jotta voisivat ottaa kiinni paperittomia maahanmuuttajia heidän mennessään oikeuteen todistajan tai uhrin roolissa. Oikeustalon pitäisi olla paikka, jossa kaikki ihmiset saavat oikeutta”, sanoo Joshi.

Amerikka ei enää elä arvojensa mukaan Joshin mielestä. ”Pakolaispolitiikka on muuttunut julmemmaksi ja asiantuntijoiden mukaan tällä hallituskaudella turvapaikkasysteemi on lähes tuhottu. Meillä on kuitenkin kansainvälisiä velvoitteita suojella turvapaikanhakijoita. Väli-Amerikassa, esimerkiksi Hondurasissa ja El Salvadorissa on jengiväkivaltaa, köyhyyttä, luonnonkatastrofeja ja muita tilanteita, jotka ovat osittain aiheutuneet Yhdysvaltojen politiikan takia. Näillä ihmisillä on oikeus hakea turvapaikkaa, mutta se, miten heitä kohdellaan rajalla on kammottavaa.”

Pari vuotta sitten pakolaisperheiden vanhempia pidätettiin rajalla ja perheiden lapset sijoitettiin tuntemattomien ihmisten luo, lastenkoteihin tai sijaisperheisiin. ”Nämä ihmiset olivat jo valmiiksi traumatisoituneita kotimaassaan kokemasta väkivallasta ja tehneet juuri tuhansien kilometrien matkan rajalle hakeakseen turvapaikkaa. Pahinta tässä kuitenkin oli, että Yhdysvaltojen hallinto myönsi, etteivät he aina pitäneet kirjaa lasten sijoituksista, eikä heillä ollut aikomustakaan yhdistää perheitä. Vaikka tämä julma toimintatapa lopetettiin, niin edelleen osa perheistä on erossa toisistaan, sillä kaoottinen prosessi vie aikaa”, kertoo Joshi.

USA:ssa on aina ollut rakenteellista rasismia, mutta nyt siitä on tullut hyväksyttävämpää. ”Valkoisten nationalistien ryhmittymä ajattelee, että Yhdysvaltojen pitäisi olla valkoihoisten maa ja sen johtajan pitäisi olla valkoinen mies. Ikävä kyllä Trump edustaa tätä ajattelua täydellisesti ja saa siksi kannatusta päätöksiinsä tältä porukalta. He eivät ei koe, että eteläamerikkalaiset ovat samanarvoisia kuin he itse.”

ulkomaalaisiin kohdistuvan huonon ilmapiirin takia korkeasti koulutetut ja ammattitaitoiset työntekijät eivät enää halua tulla Yhdysvaltoihin

Vastavoimat keräävät USA:ssa voimiaan. Sekä maahanmuuttajat että heidän liittolaisensa ovat ryhtyneet vastustamaan maan hallinnon ylläpitämää politiikkaa. Erilaisia mielenosoituksia on ollut ympäri maata ja muun muassa Occupy ICE eli Vallatkaa ICE -leirit vaativat maahanmuutto- ja tullipoliisin lakkauttamista. New Yorkissa mielenosoitukseen presidentti Donald Trumpin siirtolaispolitiikkaa vastaan osallistui 25 000 ihmistä. Myös muualla Yhdysvalloissa protestoitiin samaan aikaan näyttävästi.

Myös suurten kaupunkien johto, joka on eri mieltä valtion linjauksista, protestoi hallinnon päätöksiä vastaan. Esimerkiksi New Yorkissa kaupunki auttaa rahoittamalla karkotuspäätöksen saaneiden ihmisten asianajajakuluja. Talouden kannalta katsottuna siirtolaisuus on hyväksi Amerikalle ja siksi myös moni yritysjohtaja vastustaa hallinnon tiukkaa politiikkaa. 

Nykyinen poliittinen linjaus saattaa uhata USA:n mainetta maahanmuuttajaystävällisenä maana, sillä ulkomaalaisiin kohdistuvan huonon ilmapiirin takia korkeasti koulutetut ja ammattitaitoiset työntekijät eivät enää halua tulla Yhdysvaltoihin. Myös maataloudella on vaikea löytää työntekijöitä, sillä perinteisesti latinalais-amerikkalaisia on työskennellyt paljon tällä sektorilla. Ihmiset eivät halua muuttaa Yhdysvaltoihin, jos he joutuvat jatkuvasti elämään pelossa. 

Presidentinvaalien kampanjointi on nyt käynnissä. Sen jälkeen näemme muuttuuko politiikka inhimillisemmäksi. ”Oli uusi presidentti kuka tahansa ja seuraavan kauden linjaukset millaisia tahansa, tämän presidenttikauden päätökset tulevat vaikuttamaan monien ihmisten elämään vielä pitkään. Vahinko on jo tapahtunut”, summaa Joshi.

  • 11.5.2020
  • Kuvat Ninni Kairisalo