Ujuni Ahmed
Syntynyt 1987 Somaliassa, Mogadishussa
Ahmedin perhe muutti Suomeen kun hän oli kolmevuotias. Muuton syynä oli Somalian sisällissota.
PENin sananvapauspalkintona 2020 Ujuni Ahmed sai saamelaistaiteilija Marja Helanderin teoksen Veden suojassa toinen maailma.
Somalitaustainen ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed työskentelee tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta ja erityisesti väkivaltaa vastaan. Eräs lapsiin kohdistuvan väkivallan muoto on sukuelinten silpominen. Tätä hyvin tuskallista ja jopa hengenvaarallista operaatiota ei aina mielletä väkivallaksi, vaan usein sitä perustellaan jopa hyödyllisenä kulttuurisena ja uskonnollisena perinteenä.
Ahmed työskentelee perustamassaan Fenix Helsinki -järjestössä. Fenixin periaatteiden mukaan maahanmuuttajilla ja heidän jälkeläisillään tulee olla ”oikeus rakentaa elämänsä oman tahtonsa mukaisesti riippumatta heidän sukupuolestaan, asemastaan yhteisössä, klaanistaan, suvustaan tai perheestään”. Fenix haluaa myös ”kiinnittää maahanmuuttajataustaiset yhteisöt ympäröivään yhteiskuntaan ja estää siten jo olemassa olevien rinnakkaisyhteiskuntien vahvistumista”.
Ahmed levittää tietoa silpomisesta, sen vaaroista ja turhuudesta. Hän etsii mielipidevaikuttajia maahanmuuttajien yhteisöjen sisältä ja työskentelee niiden ulkopuolella terveydenhuollon ammattilaisten ja opettajien kanssa.
Kokemukset ovat hyviä. ”Me olemme löytäneet hyviä ihmisiä, jotka pystyvät kyseenalaistamaan tämän käytännön. Tärkeää on, että puskaradio alkaa toimia.”
Suomessa ei aina ymmärretä, että silpominen uhkaa myös Suomessa syntyneitä lapsia. Yleensä sukuelimiä ei silvota Suomessa, vaan tyttöjä viedään lomamatkalle sukuloimaan maahan, jossa leikkaus tehdään.
Tytöillä ei ole ennen matkaa tietoa siitä, mitä perillä tapahtuu. Tuskallinen operaatio tulee tytöille järkytyksenä.
Kuudes helmikuuta 2020, kansainvälisenä naisten sukuelinten silpomisen vastaisena päivänä, kansalaisjärjestöt ja kansanedustajat julkistivat kannanoton, joka vaatii silpomista kiellettäväksi lailla myös Suomessa. Muissa Pohjoismaissa silpominen on lailla kielletty.
Nyt silpomisen kieltävä aloite on eduskunnan lakivaliokunnassa käsiteltävänä.
Pahoinpitely on tietenkin jo laitonta, mutta kannanotto painottaa, että silpominen on erikseen kriminalisoitava, sillä saivartelijat eivät myönnä silpomisen olevan pahoinpitelyä:
”Pahoinpitely silpomisen rikosnimikkeenä jättää tulkinnanvaraa, sillä silpomista ei nähdä pahoinpitelynä. Tyttöjen sukuelinten silpominen on vahva ja vanha perinne, joka vaatii kulttuurillista sekä uskonnollista argumentointia, vaikka sitä esiintyy yli kulttuuri- ja uskontorajojen. Selkeän lainsäädännön myötä jäisi tarve argumenttiosaamisesta pois, sillä perinne on sellaisenaan kielletty eikä tulkinnanvaraa olisi. On huomionarvoista ymmärtää, kuinka tärkeää juuri kaikkien silpomisen eri muotojen kieltäminen on, sillä kaikkia muotoja ei nähdä lainkaan silpomisena.”
Erillislaki tai oma rikosnimike antavat yksittäiselle työntekijälle varmuuden puuttua asiaan ja poissulkea mahdollista uhkaa ilman leimautumista.
Kannanotto kiinnitti huomiota myös siihen miten vaikeaa myös silpomisen vastustajilla on puolustaa uhreja:
”Ammattilaisten keskuudessa on ollut epäilyksiä jo vuosia siitä, että Suomessa syntyneet ovat joutuneet silpomisen uhriksi. Kuitenkin samalla heillä on myös epävarmuutta ja pelkoa leimautua rasistiksi ottaessaan aiheen puheeksi. Tämä epävarmuus sekä pelko hidastavat silpomisen ennaltaehkäisyä, puuttumista sekä jälkiseurannan toteutumista. Erillislaki tai oma rikosnimike antavat yksittäiselle työntekijälle varmuuden puuttua asiaan ja poissulkea mahdollista uhkaa ilman leimautumista.”
Kannanotto keräsi tukea yli puoluerajojen. Sen allekirjoittivat muun muassa Hussein al-Taee (sdp.), Eva Biaudet (rkp.), Satu Hassi (vihr.), Tom Packalén (ps.), Mari Rantanen (ps.), Päivi Räsänen (kd.) ja Ben Zyskowicz (kok.) sekä Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.).
Järjestöistä allekirjoittajina ovat muun muassa African Care, African and African-Europeans, AFA, Demarinaiset, Eurooppanaiset, Ensi- ja turvakotien liitto, Irak Naisten Yhdistys, Miehet ja Pääkaupungin Turvakoti.
Sananvapausjärjestö Suomen PEN myönsi Ahmedille vuoden 2020 sananvapauspalkinnon. Järjestö luonnehti Ahmedia ihmisoikeusasiantuntijaksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi, joka käyttää sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia.
PEN perusteli palkintoa:
”Ihmisoikeudet eivät synny eivätkä säily tyhjiössä. Kaikkialla maailmassa ihmisoikeuksien vahvistaminen ja ihmisoikeusloukkausten tekeminen näkyväksi on vaatinut rohkeiden ja sitkeiden ihmisten työtä. Ujuni Ahmed on vuosien ajan käyttänyt sananvapauttaan puolustaakseen kaikille yhdenvertaisesti kuuluvia ihmisoikeuksia ja parantaakseen erityisesti niiden ihmisten asemaa, joiden suomalaisessa yhteiskunnassa on vaikeinta puolustaa oikeuksiaan. Sananvapauden käyttö näiden asioiden puolesta on asettanut myös hänet alttiiksi häirinnälle ja uhkailuille. Ujuni Ahmed on asettanut itsensä rohkeasti alttiiksi sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta, ja toiminut esikuvana myös muille ihmisille, joille sananvapauden käyttö merkitsee henkilökohtaista riskiä.”
Ujuni Ahmedia haastateltiin Voimaan jo vuonna 2009 otsikolla Vaiennettu väkivalta.
