Rájágeassin ı Rajanveto -näyttelyyn on koottu monipuolinen kattaus töitä eri taiteilijoilta ja aktivisteilta. Tekijöinä ovat saamelainen runoilija Niillas Holmberg, taideaktivisti-kollektiivi Suohpanterror, saamelaistaiteilijat Jenni Laiti ja Outi Pieski, valokuvaaja Jonne Sippola sekä kulttuurihäirinnästä ja vastamainoksista tunnettu Häiriköt-päämaja.
Kaikki näyttelyssä esillä olevat työt putoavat johonkin taiteen ja aktivismin välimaastoon. Tammisen mukaan 2000-luvun muuttuvassa mediaympäristössä ja yhteiskunnassa aktivistit ovat löytäneet uudenlaisia tapoja ja kanavia ajaa asiaansa. Esimerkkinä uudenlaisesta tavasta toimia on vaikkapa sosiaalisessa mediassa jaettavat kuvat, jotka leikittelevät klassisella propagandakuvastolla.
Toisinaan mielenosoitukset siirretään kaduilta metsien keskelle, jossa valokuvaaja ikuistaa ne suuren yleisön nähtäville. Nyt näitä töitä on tuotu esille galleriaan.
”Näiden teosten määritteleminen puhtaasti taiteeksi tai pelkästään aktivismiksi olisi virhe. On täysin mahdollista, että ne ovat yhtä aikaa kahta eri asiaa. Teos voi olla sekä taidetta että aktivismia, eivätkä nämä himmennä toisiaan,” Tamminen pohtii.
Saamelaisten alueet sijaitsevat Helsingistä katsoen kaukana pohjoisessa. Kuitenkin pääkaupungissa tehdään jatkuvasti päätöksiä, jotka määrittävät pohjoisessa asuvien elämää. Näyttely tekee tätä keskustelua tutummaksi etelässä asuville suomalaisille.
”Monille saamelaiskysymykset ovat vieraita, koska kouluissa ei ole juurikaan käsitelty saamelaisten tilannetta. Moni suomalainen ei ole välinpitämätön ilkeydestään vaan koska ei tiedä asiasta. Saamelaisten huono kohtelu on jatkunut läpi itsenäisyyden ajan mutta siihen on vasta viime vuosina havahduttu laajemmin myös muiden kuin saamelaisten keskuudessa,” Tamminen sanoo.
Näyttelyssä esillä olevissa töissä pureudutaan akuutteihin poliittisiin kysymyksiin kuten Jäämeren rataan ja kaivostoimintaan liittyviin ongelmiin. Saamelaisten keskuudessa vastustetaan Rovaniemeltä Jäämerelle suunniteltua rataa, jonka katsotaan uhkaavan alueen herkkää luontoa. Suuret metsähakkuut ja radan myötä käynnistyvät teollisuushankkeet uhkaavat saamelaisten mahdollisuuksia jatkaa poronhoitoa ja oikeutta perinteisiin elinkeinoihin omilla maillaan.
Galleriassa järjestetään 1.9. keskustelutilaisuus liittyen Ei kaivostoimintaa Suomen Käsivarteen -kansanliikkeeseen ja sen voi jälkikäteen katsoa verkosta. Liike on kerännyt lähes 25 000 nimeä adressiin jossa vastustetaan kaivosten perustamista alueelle. Käsivarren alueella on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja luonnon tuhoaminen myös käytännössä hävittää saamelaiskulttuurin mahdollisuudet selviytyä.
Keskustelutilaisuudesta tiedotetaan myöhemmin Voiman sivuilla.
Rájágeassin ı Rajanveto 14.8.–6.9.
Avajaiset 13.8. kello 15:00-21:00
Sinne-galleria (Iso Robertinkatu 16, Helsinki)
