Voiman kyselyyn vastasi tuhat yli 18-vuotiasta mannersuomalaista. Tutkimuksen tuotti TNS Kantar Oy.
Noin 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että etenkin iltapäivälehtien tapa kärjistää asioita ruokkii yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Luku selviää Voiman TNS Kantar Oy:llä teettämässä gallupissa.
Iltapäivälehdet tavoittavat merkittävän osan suomalaisia, joten niiden vaikuttavuus yhteiskunnallisiin ilmiöihin on väistämätön.
Joulukuussa tehdyn digitaalisia yleisöjä tarkastelevan mittauksen mukaan Iltalehteä ja Ilta-Sanomia lukee kuukausittain noin 3,8 miljoonaa suomalaista.
”En usko, että lehdet olisivat näin luettuja, jos meidät koettaisiin noin negatiivisesti”, Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi kommentoi sähköpostitse Voiman teettämän gallupin tulosta.
”Tietyntyyppinen mielikuva iltapäivälehdistä näyttää olevan yllättävän voimakas, etenkin jos kysymys asetetaan lukijoille valmiiksi niin, että meidän tapamme on ’kärjistävä’. Nostamme esiin poleemisiakin näkemyksiä, mutta emme tietoisesti kärjistä niitä entisestään tai aja omaa agendaamme”, Yläjärvi tarkentaa.
Iltapäivälehtien muutoksesta väitellyt media-asiantuntija Pasi Kivioja on yllättynyt kyselyn tuloksesta.
”Olisin voinut kuvitella, että suurempikin osa vastaajista on samaa mieltä, koska iltapäivälehtien menestys on rakentunut vastakkainasettelun ja draaman varaan”, Kivioja toteaa.
Yhteiskunnassa on vastakkainasettelua myös ilman keltaista lehdistöä. Ilmiö näkyy muissakin medioissa.
”Verkkojournalismissa kärjistäminen ja liioittelu menevät herkästi yli. Usein otsikon tekee joku toinen kuin varsinaisen jutun tekijä, ja siitä syntyy ongelmia. Otsikon tekijä ei välttämättä ole perillä jutun reunaehdoista, ja siten otsikko voi olla totuuden vastainen”, Kivoja painottaa.
Kärjistämisen ja vallankäyttäjien toiminnan tarkkailun välillä on väistämättä ristiriita. On selvää, että lehdistön tulee toteuttaa tehtäväänsä vallan vahtina, mutta klikkejä tavoitellessaan tiedotusväline saattaa eksyä sameille vesille.
Kuitenkin lehdet suodattavat poliitikkojen möläytyksiä. ”Myös johtavat poliitikot kansanedustajia myöten käyttävät somessa kieltä, jota ei ennen olisi julkisuuteen siinä muodossa tuotu. Jätämme paljon tällaista uutisoimatta, mutta kyllä kansanedustajien tölväyksistä kuuluu ihmisten tietää. Ihmiset saattavat tulkita tällaiset uutiset kärjistyksiksi, vaikka ne eivät ole sellaisia omasta näkökulmastani”, Yläjärvi avaa.
Yläjärvi painottaa, että median on kaikesta huolimatta tarkasteltava oman toimintansa sisältöä ja suuntaa.
”Kaiken median, myös Iltalehden, on jatkuvasti seurattava, mitä lukijat haluavat ja toivovat. Itse ajattelen, että aikana jolloin turhaa kärjistämistä on todella paljon verkossa muutenkin, meidän on erotuttava jollain muulla. Erityisesti haluamme välttää tarpeetonta ilkeilyä, jollaista iltapäivälehdissä on aiempina vuosina ollut”, Yläjärvi sanoo.
Kärjistävät mekanismit politiikan uutisoinnissa vaikuttavat Kiviojan mukaan politiikkaan. Syntyy kehä, jossa politiikan polarisaation uutisointi vahvistaa polarisaatiota. Poliittisten päätösten ja toiminnan ymmärtäminen jää helposti kuvatun draaman ja valtapelin uutisoinnin varjoon.
”Politiikka esitetään usein pelkkänä omaan pussiin pelaamisena. Lukisin mielelläni, mitä oikeasti on päätetty ja minkälaisia suunnitelmia eri puolueilla on, ilman ylimääräistä kyynisyyttä ja sitä, että joka lauseessa kyseenalaistetaan mitä tehdään. Kyyninen ja negatiivinen journalismi voi vieraannuttaa kansalaisia politiikasta”, Kivioja miettii.
Voiman teettämässä tutkimuksessa tehtiin 1 002 puhelinhaastattelua ja tulokset edustavat Manner-Suomen yli 18-vuotiasta väestöä. Kokonaistulosten osalta virhemarginaali on 3,1 prosenttia molempiin suuntiin. Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2019 ja samassa kyselyssä selvitettiin myös vastaajien mielipiteitä valtamedioiden monipuolisuudesta ja puolueettomuudesta.
