Iltapäivälehtiä kaupan lehtitelineessä

MediaKirjoittanut Markku TuhkanenKuvat Satu Söderholm

Ikä ja puoluetausta määrittävät suomalaisten luottamusta mediaan

Nuoret selaavat uutisia somesta. Luottamus perinteiseen mediaan on heikointa perussuomalaisia äänestävien joukossa.

Lukuaika: 2 minuuttia

Ikä ja puoluetausta määrittävät suomalaisten luottamusta mediaan

Sosiaalisen median ja digitaalisten palveluiden uutistarjonnalta on odotettu paljon. Erilaiset julkiset instituutiot, viranomaistahot, puolueet ja yksittäiset toimijat jakavat kilpaa uutisiaan sekä tarjoavat mahdollisuuksia keskusteluun ja palautteeseen.

Silti kansalaiset kokevat itsensä edelleen uutisten vastaanottajiksi, ja luottamus perinteisiin uutislähteisiin on Suomessa säilynyt vahvana.

Eniten luottamusta herättävän median kärki on tuttu: Ylen tv-uutiset ja Radiouutiset, Suomen Tietotoimisto STT, MTV3:n uutiset ja Helsingin Sanomat. Kärkikolmikon osalta neljä viidestä suomalaisesta koki uutisoinnin erittäin luotettavaksi tai melko luotettavaksi. Maikkarin ja Hesarin uutisiin luotti noin kaksi kolmesta.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaama kyselytutkimus tehtiin marraskuussa.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Demokratian toteutuminen edellyttää luottamusta mediaan ja journalismiin tärkeiden tietojen välittäjänä.

Usko vakiintuneisiin uutislähteisiin horjuu merkittävästi vain perussuomalaisilla. Tulos ei ole yllätys, sillä puolueen omat lehdet, Perussuomalainen ja Suomen Uutiset, ovat kyseenalaistaneet jatkuvasti ja voimakkaasti juuri Ylen ja Helsingin Sanomien uutisointia.

Perussuomalaiset arvostelevat mediaa rajusti: ”Kun avaat Hesarin hyväntuulisena, hetken päästä tulee paha mieli, kun lukijaa yritetään ohjailla toimittajan haluamaan, usein punavihreään suuntaan”, Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila kuvailee. Ylen uutistoimitus on hänen mukaansa aivan tuuliajolla. ”Uuden uutispäätoimittajan Jouko Jokisen aikana Ylen uutisten johto on poistunut kokonaan julkisesta keskustelusta, ja toimituksissa kukin toimittaja saa näköjään julkaista mitä haluaa”, Turkkila kritisoi.

Merkittävästi sosiaalisen median uutisointiin luottavat vain nuoret aikuiset. Reuters Instituutin tutkimuksessa sosiaalisen median uutisoinnilla tarkoitetaan ihmisten netissä jakamia linkkejä seuraamiltaan sosiaalisen median alustoilta ja uutisia, joiden alkuperää ei välttämättä mainita. Viidennes 18–30-vuotiaista suomalaisista sanoo luottavansa somen uutistarjontaan. Jatkuvaa nousutrendiä selittää median käyttötapojen muutos.

Koko väestöstä edelleenkin vain kymmenesosa luottaa sosiaalisen median uutisointiin, vaikka niin kaupallinen kuin julkinen sektori on viime vuosina satsannut siihen.

Somessa jakavat sisältöä monet tahot.

”Suomessa on nopeassa tahdissa vahvistunut viestinnän asiantuntijoiden ammattikunta. Monessa organisaatiossa viestintäihmiset ovat saaneet merkittävän jalansijan. Voi hyvinkin olla, että on syntynyt viestinnän kupla, jossa alan asiantuntijat mittaavat näkyvyyttä ja luovat merkitystä toinen toisilleen”, asiamies Antti Mykkänen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä aprikoi.

Puolueiden kannattajissa aktiivisimpia somettajia ovat vihreät ja perussuomalaiset. Erikoista on, että vihreistä vain kuusi prosenttia sanoo luottavansa somen uutisiin, perussuomalaisista luottavaisia on enemmän (13%).

Iltapäivälehtiin kansalaisten epäluottamus on säilynyt yllättävän vakaana.

Vain neljännes vastaajista sanoo luottavansa Iltalehden ja Ilta-Sanomien uutisointiin. Näyttäisi siltä, että kilpakaksikon yritykset profiloida itseään erilaisiksi eivät ole onnistuneet, vaan kansan keskuudessa iltapäivälehdet niputetaan yhä samaan pataan.

On mahdollista, että iltapäivälehtien uutiset sosiaalisen median kuohuista ja kohujulkkiksista syövät lukijoiden luottamusta, vaikka ne toisaalta tuovat huomiota ja edistävät klikkipohjaista mainontaa.