1. Kasvipohjaiset ”lihat” kasvattavat suosiotaan, kuten Los Angelesista lähtöisin oleva maailman ensimmäinen kasvispihvi Beyond Meat, joka näyttää ja maistuu lihalta ilman geenimuuntelua, soijaa tai gluteenia. Markkinoille tulee uusia tuotteita ja valmistajia. Samalla yhä useampi valitsee kasvipohjaisia vaihtoehtoja lautaselleen, vaikkei ryhtyisikään kasvissyöjäksi.
2. Vegaaninen fine dining tekee tuloaan aina vaan isommin. Huippukokit innostuvat Suomessakin kehittelemään entistä parempia vegaanisia ravintola-annoksia.
3. Fermentoidut eli maitohappokäytetyt ruuat, kuten esimerkiksi hapankaali, kimchi, kombucha-teejuoma ja varsinkin kotimaisista kasviproteiineista valmistettuna tempe tai tempeh tulevat paremmin tarjolle. Hapattamisprosessissa kasvikset yleensä upotetaan omiin nesteisiinsä tai suolaveteen, ja kasviksissa kehittyy vatsaystävällisiä suolistobakteereja. Fermentoidut ruuat ovat jo vanha keksintö, mutta niiden käyttö on lisääntynyt 2010-luvulla, kun menetelmän terveyshyödyistä on saatu enemmän tietoa.
4. Suositut kotimaiset kasviproteiinit valtaavat lisää markkinoita niin Suomessa kuin maailmalla. Hernettä, härkäpapua, hamppua ja makealupiinia syödään entistä enemmän, unohtamatta Suomessa viljeltyjä viljoja kuten kvinoaa, kauraa ja tattaria.
5. Tavanomaisesta poikkeavan väriset kasvikset löytävät tiensä kotikeittiöihin. Ostoskoriin päätyvät esimerkiksi liilat ruusukaalit, valkoiset porkkanat, polkkajuuret ja keltaiset pensaspavut. Uuden väriset kasvikset kannattaa yleensä valmistaa eri tavalla kuin tutun väriset.
Kasvisruokailmiöt 2020
Ensi vuonna suosiotaan lisäävät myös kahviloiden vegaaniset aamiaiset, palmuöljyä sisältävien tuotteiden välttäminen ja kasvisruokavalion valinta terveyssyistä tai urheilua tukemaan.
Toimittajalta
Syyskuussa Helsingissä järjestetyillä Vegemessuilla lanseerattiin uutuuksia, jotka todennäköisesti löytävät ensi vuonna tiensä yhä useamman lautaselle. Näitä ruokakaupoissa myytäviä tuotteita ovat muun muassa Beanit härkäpapusuikale, kasvispohjainen Oatlyn Havregurt Turkisk eli vegaaninen ”turkkilainen jogurtti”, Pianoa Foodin mikroversot, Yosan kaurapalat ja Apetiten kukkakaali- ja parsakaaliwingsit pakkasesta. OatHow-projekti alkaa viedä suomalaisia kauratuotteita yhä enemmän myyntiin ulkomaille.
Juttua varten on haastateltu Vegaaniliiton ravitsemusasiantuntijaa (ETM) Charlotta Hyttistä ja Chocochili-vegaaniruokablogin pitäjää Elina Innasta, jolta ilmestyi tänä syksynä neljäs keittokirja Chocochilin arkiruokaa (Kosmos).
