Porto Velhossa palaa 24.8.2019.
Brasiliassa metsiä poltetaan suunnitelmallisesti. Prosessi on aloitettu jo kauan sitten, jolloin metsään on tehty avohakkuilla aukkoja. Ne eivät välttämättä näy satelliittikuvissa, mutta edistävät metsäkatoa: kun aurinko pääsee paistamaan tiheän latvuston läpi maanpintaan saakka, maa kuivuu. Kun kuiva kausi koittaa, polttamiseen valmisteltu metsä sytytetään.
Tutkija Carlos Nobre varoitti jo 1990-luvun alussa, että jos sademetsiä tuhotaan 20–25 prosenttia, tuhot muuttuvat peruuttamattomiksi. Nobre kuvaili alueen muuttuvan savanniksi. Nykyään Nobre on Brasilian edustajana kansainvälisessä ilmastopaneelissa IPCC:ssä.
Äärimmäisyydessään pelottava vertailukohta Amazonin alueen muutokselle löytyy tutkimalla Saharan autiomaata. Laajojen Saharan alueiden tiedetään olleen 10 000 vuotta sitten vihreitä, ja siellä on virrannut suuria jokia. Pääsyy aavikoitumiseen oli ilmaston muuttuminen maapallolla, mutta arkeologien mukaan ihmisen toiminta edisti Saharan muuttumista autiomaaksi, kun alueen muinaiset asukkaat valtasivat maa-alaa viljelyksille ja suojelivat karjaansa karkoittamalla petoeläimiä tulen avulla.
Helsingissä elokuussa vieraileva brasilialainen professori Rodrigo Nunes kertoo presidentti Jair Bolsonaron poliittisten toimien ja niitä tukevan retoriikan perustuvan hajottamiselle, ei rakentamiselle.
Bolsonaro on sanonut, että tärkeintä on ”purkaa” aikaisemman hallinnon eli ”vasemmiston” aikaansaannoksia. Sademetsien tuhoaminen on keskeinen osa hajottamiseen perustuvaa politiikkaa.
Maanviljelijät ja puunhakkaajat polttavat metsiä raivatakseen alaa enimmäkseen karjatuotannon takia. Presidentti Bolsonaro kannustaa heitä.
Myös ympäristöhallinto, julkinen koulujärjestelmä ja alkuperäiskansojen oikeudet ovat presidentin ja uuden hallinnon tulilinjalla. Koulut halutaan yksityistää ja muuttaa kristillisiksi.
Alkuperäiskansojen mahdollisuus saada opetusta ja säilyttää kulttuuriaan ovat heikot.
Ja alkuperäiskansojen kotikontuja tuhotaan, kun Amazonin aluetta poltetaan.
Bolsonaron toimet jakavat Brasilian kansaa. Tämä on havaittavissa myös Nunesin vierailun aikana Helsingissä, kun hänen esitelmänsä keskeytyy paikalle saapuneiden brasilialaisten Bolsanaron kannattajien huutoihin. Huutelijat havainnollistavat häirinnällään populismin ristiriitaisuuksia:
”Me haluamme palata yhteen”, nämä huutavat englanniksi. ”Meidän täytyy olla samaa mieltä asioista.”
Ilmeisesti samanmielisyys koskee vain nykyisen vallanpitäjän aatoksien jakamista. Autoritaarisesta hallinnosta huolestunutta professori Nunesia ei huolita samanmielisten piiriin.
Maapallon keuhkot eli Amazonin sademetsät ovat tuhoutumassa, vaikka IPCC ja maailman tiedeyhteisö ovat vuosikausia jyrisseet sademetsien tärkeydestä. Voidaanko tuhot pysäyttää?
”Jos Bolsonaro kokee, että Brasilialle tärkeä maatalous on uhattuna, hän saattaa ryhtyä toimiin”, professori Rodrigo Nunes pohtii.
Apulaisprofessori Markus Kröger Helsingin yliopistosta vahvistaa tämän. Hänen mukaansa kansainvälinen painostus on ”se ainoa asia”, joka voi pysäyttää tuhovimman.
”Ulkomaiden on asetettava tuontikiellot brasilialaiselle soijalle, maissille, lihalle, kaikille puutuotteille sellu mukaan lukien, kullalle ja timanteille”, Kröger luettelee.
Helena Candido työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa: ”Brasiliassa asioiden ei edes haluta olevan kestäviä. Investointeja, kuten eläkkeitä ja koulutusta, pidetään hyödyttöminä kuluerinä, joita pitää välttää.”
Armeijan upseerin ja helluntailaisen presidentti Bolsonaron kannattajakuntaan kuuluu vauraan eliitin lisäksi asevoimien edustajia ja litteään maahan uskovia.
Candidon mukaan Bolsonaro pitää kannattajaryhmiä erillään toisistaan ja hallitsee etäältä. ”Varsinkin jos jotain menee vikaan, hän etsii aina syyllisiä muista, niin kuin sademetsien paloista on huomattu.” Bolsonaro on kiirehtinyt lietsomaan vihamielisyyttä luonnonsuojelijoita vastaan syyttämällä heitä Amazonin alueen tuhoista.
Ei ole mitattu onko selitys uponnut kannattajiin vai ei, mutta tilastojen perusteella presidentin kannatus on laskusuunnassa.
