Kurdien mielenosoitus Helsingin keskustassa Eduskuntatalon edessä lokakuussa 2019. Kuva: Hanna Linnove
Syyrian sodan asetelmat muuttuivat, kun Yhdysvallat veti sotilasjoukkonsa pois Turkin ja Syyrian rajalta. Heti tämän jälkeen Turkki, ja Syyrian presidentti Assadin kanssa yhteistyössä oleva Venäjä, aloittivat sotatoimet Syyriassa. Siviilien ahdinko paheni, ja monien vankileireillä viruneiden terroristisen Isis-järjestön taistelijoiden epäillään päässeen vapaaksi.
Uusimpien sotatoimien aikaan ihmisoikeusjärjestöt ja esimerkiksi Suomen eduskunnan ihmisoikeusryhmä ovat syyttäneet Turkkia väittäen valtion viis veisaavan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden säädöksistä.
Turkin on dokumentoitu syyllistyneen sotarikoksiin, kuten teloituksiin sekä hyökkäyksiin siviilejä vastaan. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan Turkki on toistuvasti pommittanut sairaaloita ja lääkintähenkilökuntaa. Peruspalvelut kuten sähkö ja vesi puuttuvat sadoilta tuhansilta ihmisiltä.
Erityistä huolta on aiheuttanut kurdien tilanne raja-alueella eli niin kutsutulla turvavyöhykkeellä. Juuri kurdit ovat taistelleet Isisiä vastaan, ja heille oli annettu hauraita lupauksia siitä, että ainakin Yhdysvallat jäisi heidän tuekseen.
Kurdien vuonna 2004 perustetuista itsepuolustusjoukoista erityisesti YPJ on herättänyt maailmanlaajuista huomiota: päällystöä myöten siinä taistelee pelkästään naisia. Miesten vastaava sissijoukko on YPG. Lisäksi niihin on liittynyt ulkomaalaisia vapaaehtoisia.
YPJ:ssä on tiettävästi taistellut myös suomalaisia naisia.
Kun kurdit jätettiin yksin, heitä uhataan sekä Turkista että Syyriasta.
Ovatko kurdit yllättyneitä siitä, että Yhdysvaltojen joukot jättivät kurdit maalitauluiksi?
”Meitä ei yllätä mikään”, sanoo Gelawej Viyan. ”Kurdit on aina petetty.”
Viyan on syntynyt Itä-Kurdistanin Urmiassa, Iranissa, ja asunut Suomessa 16-vuotiaasta.
Gelawej Viyan on erityisen kiinnostunut niin kutsutusta Rojavan mallista. Se on tasa-arvoa ja demokratiaa edistävä kansanliike, joka on nimetty Pohjois-Syyrian Rojavan alueen mukaan. Juuri Rojavan seutu on nyt tulen alla.
”Rojavan malli perustuu sukupuolten väliseen tasa-arvoon, ympäristön kunnioittamiseen, suoraan demokratiaan sekä kansojen ja uskontojen väliseen vuoropuheluun. Naisten vapautus on Rojavan mallissa keskeinen asia”, Viyan kertoo.
Rojavan mallissa erityisesti naisten sekä eri etnisten ja kulttuuristen ryhmien toivotaan osallistuvan päätöksentekoprosessiin. Jopa nykyaikaisesta ja pohjoismaisesta kulmasta katsoen se näyttää hyvin edistykselliseltä.
”Rojavan naisliike on järjestäytynyt yhteiskunnallisesti ja poliittisesti. Kaikilla hallinnon tasoilla on sukupuolikiintiöt ja kaksoispuheenjohtajuus, eli sekä nais- että miesjohtajat”, Viyan kertoo.
Hän lisää, että Rojavan itsehallintoalueella tasa-arvo ulottuu perheisiin saakka. Esimerkiksi perhe- ja lähisuhdeväkivalta, kunniaväkivalta, avioliittoon pakottaminen, lapsiavioliitot, polygamia ja sukupuolisyrjintä ovat kriminalisoidut.
Rojavan ideologia herättää vastustusta myös Lähi-idässä.
”Naisten vapautuminen ja demokratia ovat uhka miesten yksinvallalle. Rojavan malli pelottaa kaikkia yksinvaltiaita. Myös [Turkin presidenttiä Recep Tayyip] Erdoğania”, Viyan kuittaa.
