Karnevalistinen ja kuolemanvakava Ilmastomarssi

SENAATINTORILTA, SUURKIRKON PORTAILTA matka Eduskuntatalolle on 1133 metriä pitkä, ja keskimäärin sen kävelemiseen tarvitaan 1619 askelta. Ilmastomarssi #2:n osanottajat kävelivät 6.4.2019 saman matkan huomattavasti useammilla askelilla välillä paikoillaan tanssien. Letka oli niin pitkä, että kun etupää ehti Eduskuntatalolle, häntä ei ollut vielä päässyt etenemään torilta. Kuten yleensä, poliisi arvioi osallistujamäärän paljon alhaisemmaksi kuin järjestäjät, jotka puhuivat 25 000 tai jopa 30 000 osallistujasta. Poliisin mukaan osallistujia oli 10 000. 

“Ilmastotekoja! Nyt, nyt, nyt!” huusivat marssijat, ja jatkoivat ”Mitkä vaalit? Ilmastovaalit!”.

Tuuli Aichinson Ilmastoveivi-kampanjasta muistutti Senaatintorilla, että myös Europarlamentin vaalit 26.5. ovat ilmastovaalit.

Vielä tärkeämpää tapahtuu 1.7. 2019, jolloin alkaa Suomen EU-puheenjohtajakausi: “Suomesta voi tulla EU:n ilmastojohtaja”, kommentoi Achison Voimalle. “Suomella on tilaisuus ottaa vetovastuu EU:ssa ja aloittaa se, mitä olisi pitänyt aloittaa jo kauan sitten. Puheenjohtajana Suomi määrä agendan.”

Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen pakeni Eduskuntatalon edustan discohumppaa Voiman kanssa presidentti Svinhufvudin patsaan taakse. DJ:n päästämä melusaaste oli hurjaa, kun tuhannet marssijat eivät olleet vielä saapuneet määränpäähän himmentämään soundeja.

Onko enää toivoa auttaa maapalloa eli olemmeko vielä kuilun partaalla, vai olemmeko jo pudonneet rotkoon? Kosonen tappaa liian suuret toiveet: “Paljon on jo menetetty. Esimerkiksi korallien tila on niin huono, etteivät ne enää koskaan palaudu entiselleen. Mutta nyt on pakko pelastaa se, mitä vielä pelastettavissa on.“

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n asiantuntijaraportin mukaan keskilämpötila voi nousta esiteollisesta ajasta 1,5 astetta, ja Kosonen vakuuttelee että edes jonkinlainen maapallo säilyy, jos keskilämpötila ei nouse enempää. Mutta tähän pääseminen vaatii jo isoja leikkauksia. Fossiilisista polttoaineista pitää päästä eroon.

Kosonenkin puhuu Euroopan unionista: “EU on yksi maailman suurimmista päästöjen aiheuttajista ja suurimmista talouksista ja myös aika hyvässä ymmärryksessä siitä, mitä ilmastokriisin torjuminen vaatii. Nyt pitäisi vaan tehdä ne päätökset ja panna ne toimeen.”

Kulkue Aleksanterinkadulla. Kuva: © Teemu Silván

OLI YLLÄTTÄVÄÄ, MITEN vähän nekin poliitikot, joiden ura on vaalien aikaan katkolla, osasivat hyödyntää tilaisuutta ja tulla näytille tuhansien ihmisten keskelle.  Ne poliitikot, jotka verisuonet paukkuen kutsuvat suomalaisen naudanlihan kerskakulutusta ekoteoksi, eivät varmaankaan vaivaudu vegaani-intellektuellien pariin häviämään väittelyitä, mutta silti tilaa olisi ollut monelle puolueelle ja ehdokkaalle. Marssijoiden poliittisessa yhteenliittymässä eli poliittisessa blokissa puoluetunnukset olivat sallittuja.

Aktiivisimpia näytillä kävijöitä olivat Feministinen puolue, Liike Nyt!, Vasemmistoliitto, SDP ja itsestään selvästi Vihreät. Mainittujen puoleisen ehdokkaita pyörähti eduskuntatalolla, mutta suurissa marssiblokeissa juurikaan muiden puolueiden lippuja ei näkynyt, vaikka puolueita on esimerkiksi Helsingissä äänestettävänä parikymmentä. Politiikkaa kyllä marssilla puhuttiin, mutta ei puolue-sellaista, vaan asialla olivat esimerkiksi anarkistit ja antifasistit.

Tosin Voima tapasi Stockmannin tavaratalon kulmalla ahkerasti kampanjoivan veteraanipoliitikon Ben Zyskowiczin (kok). Hänenkin mukaan ilmastotekoihin pitää ryhtyä heti, eli ilmastoasia yhdistää poliitikkoja yli puoluerajojen ainakin puheissa ja vaalikampanjoissa.

Eduskuntatalolla puhunut zimbabwelainen taiteilija ja ihmisoikeusaktivisti Nkosilathi Emmanuel Moyo vaati suomalaisia sisariaan ja veljiään auttamaan yhteisessä asiassa: “Politiikka ei koskaan yhdistä meitä. Meillä on erilaisia poliittisia tavoitteita. Uskonto ei koskaan yhdistä meitä. Meillä on erilaisia uskonnollisia yhteisöjä. Meitä eivät yhdistä ihonväri, arvomaailmat eikä etninen alkuperä. Mutta miksi emme yhdistyisi yhdistyisi yhteisen humaanin asian takia ja taistelisi ilmaston ja oikeudenmukaisuuden takia!“

Eduskuntatalolla esiintyi cool CO2 Orchestra and Choir, biiseinään muun muassa Ultra bran jo ikoninen Minä suojelen sinua kaikelta ja Sibeliuksen Finlandia. Kuva: Christian Hakkarainen

ILMASSA ON SUUREN urheilujuhlan tuntua” -klisee on kulutettu loppuun kuvailtaessa isoja ja huutavia ihmisjoukkoja. Suomalaiskansallinen ”torilla tavataan” -tyylinen ”urheilujuhla” on nykynuorison massatapahtumista erittäin kaukana. Ilmastomarssilta puuttuivat lätkäriemuun kuuluva känninen örvelys ja orinä, tilalla aurinkoista, rentoa ja ihmeellisen juhlavaakin meininkiä, pupukorvaisia vauvoja, dynaamisia äitejä ja isiä, kuoroja ja bändejä, pehmoeläimiä, glitteriä ja yksisarvisia, ja mitä kummallisimpia “blokkeja” ei marssijoiden yhteenliittymiä.

Paikalla oli esimerkiksi tällaisia blokkeja: Nuoret!, Lapsiperheet ja vaunukansa, Opiskelijat ilmastomarssilla, Suomen lähettikollektiivin blokki / Finnish Courier Collective block, Partiolaiset Ilmastomarssilla, Sinkut, Suomen suurimmat banderollit, Hiilivapaa Suomi, Metsäblokki, Suomen Tuulivoimayhdistys, Elokapina, Antikapitalistinen blokki, Eläinoikeusblokki, Ev.lut kirkko, Tanssitaiteilijat, Lindyhoppers, Rauhanjärjestöjä ja taiteilijoita, Glamoröösi kimalleblokki, Suomen Mielenterveysseuran yhteislähtö, Psykologit ilmastomarssilla!, ja tietenkin: Tavalliset ihmiset!

Lisäys: kuvakavalkadia marssin tunnelmista löytyy myös täältä. Koululaisten ilmastolakosta juttua ja videota on tässä. Lue myös, miten Voima uskoo, että ”Muutokset tapahtuvat jo”.

Mukana oli myös seniorikansalaisia, joiden iloiset olemukset eivät vertaudu niihin vakaviin nyrkinheristyksiin, joita teiniliiton aktiivit tai taistolaiset käyttivät kampanjoissaan.

Mielenosoittaminen on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut karnevastisemmaksi, vaikka maapallon tila on vakavampi kuin koskaan.

Ilmastomarssin vaatimukset:

  • Nostaa päästövähennystavoite vuodelle 2030 vähintään 65 prosenttiin.
  • Viedä nettopäästöt alle nollan vuoteen 2030 mennessä.
  • Päästä irti fossiilisista polttoaineista vuoteen 2035 mennessä ja luopua kivihiilestä, öljylämmityksestä ja turpeesta vuoteen 2025 mennessä.
  • Lopettaa fossiilisten polttoaineiden tuet vuonna 2020.
  • Investoida moninkertaisesti kevyeen ja julkiseen liikenteeseen ja kieltää uusien fossiilikäyttöisten polttomoottoriautojen myynti viimeistään vuonna 2027.
  • Vähentää metsien hakkuita, toteuttaa soidensuojeluohjelma ja lopettaa uusien turvekenttien avaaminen.
  • Parantaa rakennusten energiatehokkuutta Pohjoismaiden kärkitasolle sekä ohjata ja taloudellisesti kannustaa energiaremontteihin.
  • Ohjata ruoantuotanto ja -kulutus kasvispainotteiseksi tuki- ja verouudistuksella.
  • EU:ssa Suomen on puheenjohtajakaudellaan edistettävä päästövähennystavoitteiden kiristämistä vähintään 65 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EU:n tulee olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä.

Tapahtuman taustalla olivat nämä järjestöt: BirdLife, Greenpeace, Fingo, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.

Suomessa koululaisia ilmastolakkoon kannustava Atte Ahokas ja hurjat nallet. Kuva: © Teemu Silván

Edit: korjattu puolueiden osallistuminen ma 8.4.

 

 

 

 

 

 

Kommentoi Facebookissa
Provinssirock 2019
Vocapeople