Vaikka ilmastokriisi on aiheena raskas ja päästötavoitteet vielä kaukana, Extinction Rebellionin mielenosoitukset Berliinissä olivat värikkäitä, hyväntuulisia ja rauhanomaisia.
Extinction Rebellion -niminen kansainvälinen ilmastokriisin torjuntaa vaativa mielenosoitusliike järjesti viime viikolla kapinaviikon kymmenissä maailman kaupungeissa. Extinction Rebellion tunnetaan Suomessa myös Elokapina-nimellä. Berliinin kapina tarkoitti väkivallattomia tiesulkuja, mielenosoituksia, katumarsseja, performansseja ja muita näyttäviä tapahtumia oikeudenmukaisemman ilmastopolitiikan puolesta.
Pohjoismaiden elokapinoitsijat oli kutsuttu mukaan sulkemaan Berliini.
Suomesta Saksaan matkusti neljäkymmentä liikkeen tukijaa, jotka halusivat osallistua Berliiniin ilmastokapinoihin. Berliiniin oli kutsuttu Saksan Extinction Rebellion -liikkeen lisäksi elokapinallisia myös Itävallasta, Sveitsistä ja Pohjoismaista. Ruotsista lähtijöitä oli peräti 260.
Yksi näyttävimmistä kapinaviikon toimista Berliinissä oli yli tuhannen teltan ilmastoleirin pystyttäminen liittokansleri Angela Merkelin työhuoneen eteen Saksan Valtiopäivätalon edustalle. Leiri oli ilmoitettu etukäteen poliisin tietoon. Siellä kaukaa matkustaneet osallistujat saattoivat levätä, syödä ja tutustua toisiinsa. Lisäksi leiriytyjillä oli mahdollisuus osallistua työpajoihin, kouluttautua varsinaisia aktioita varten ja tehdä vapaaehtoistyötä leirin ylläpitämiseksi.
Koulutuksissa ja työpajoissa eri alojen asiantuntijat jakoivat tietouttaan muun muassa lakiasioista, kansalaisvaikuttamisen keinoista ja ilmastoahdistuksen lievittämisestä.
Vinkkejä ja tekniikoita yhdessä toimimiseen ja toisten tukemiseen jaetaan ja harjoitellaan liikkeen sisällä paljon. Kaikki toiminta on väkivallatonta. Luovuuteen ja näyttävyyteen kannustetaan.
Extinction Rebellion -liike on saanut alkunsa turhautumisesta päättäjien toimimattomuuteen ilmastokriisissä. Väkivallattoman suoran toiminnan keinoin liike vaatii voimakkaampia ilmastopoliittisia toimia.
Liike sai alkunsa viime vuonna Britanniassa, ja se on herättänyt kiinnostusta laajalti ympäri maailmaa. Extinction Rebellion lienee tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava ympäristöliike. Sen tapahtumissa, luennoilla, ilmastoleireillä, mielenosoituksissa, koulutuksissa ja performansseissa käy paljon osallistujia luokkataustasta ja iästä riippumatta. Ihmisiä yhdistää huoli maailman tilasta – ja tarve toimia.
Kapinaviikolla XR sulki liikenteen useilla Berliinin keskeisillä paikoilla. Näitä olivat muun muassa Potsdamer Platz ja Siegessäulen enkelimonumentti. Myöhemmin viikolla liikkeen jäsenet pysäyttivät liikenteen ainakin kymmenellä sillalla keskustan alueella. Lisäksi järjestettiin myös useampi spontaani performanssi ja tiesulku.
Kapinaviikon aikana autolla kulkeminen Berliinin keskustassa oli mahdotonta kohtaamatta ilmastokapinallisia. Kaupunkitilaa otettiin haltuun paitsi näyttävästi, myös hajauttamalla aktivistit pienempiin tiesulkuihin ja vaihtamalla paikkaa ennalta-arvaamattomasti. Useimmissa tiesuluissa poliisit joutuivat kantamaan rauhalliset ja väkivallattomat, mutta siirtymästä kieltäytyneet aktivistit tien palauttamiseksi takaisin autoilijoiden käyttöön.
Tiesuluissa tunnelma oli toiveikas ja periksiantamaton. Elokapinalliset tanssivat, lauloivat, nukkuivat ja pitivät huolta ympäristön lisäksi toisistaan huolehtimalla, että kaikilla oli ruokaa ja lämpimiä peittoja. Tiesulut olivat hyvin organisoituja ja tiedonkulusta huolehdittiin. Jotkut vapaaehtoiset huolehtivat leiristä ja toisten tehtävänä oli kommunikoida poliisin kanssa.
54-vuotias Maruma Mundhaas oli matkustanut Freiburgista Berliiniin kapinaviikkoa varten, koska hän tahtoi osoittaa tukensa ilmastoliikkeelle siellä, missä päätöksiä tehdään. “Poliitikkojen ja taloustieteilijöiden pitäisi ottaa huomioon, mitä tiede meille ilmaston tilasta kertoo. Päättäjien pitäisi kertoa ihmisille, kuinka välttämätöntä on, että reagoimme ilmastokriisiin. Meillä on valtava kiire, mutta poliitikot eivät tee mitään”, kommentoi Mundhaas.
Loppuviikosta ihmiset kokoontuivat osoittamaan mieltään Saksan ympäristöministeriön eteen. Ministeriön edessä tuhannet ihmiset kuuntelivat puheita ja musiikkikeikkoja, tanssivat, lauloivat ja lopulta myös yöpyivät paikan päällä.
Perjantaiaamuna joukko pohjoismaalaisia kokoontui Berliinin Pohjoismaiden suurlähetystön eteen. Paikalle saapuneet vaativat maittensa hallituksia irtautumaan fossiilisista polttoaineista. Suomalaisten osalta ele oli reaktio Suomen hallituksen aikeisiin kasvattaa omistajuuttaan fossiilisia polttoaineita runsaasti polttavasssa Uniperissa valtio-omisteisen Fortumin kautta 49 prosentista 70 prosenttiin. Elokapinoitsijoiden mielestä tämä rikkoo jopa hallituksen omaa ympäristöpolitiikkaa.
Myöhemmin ruotsalaiset ja suomalaiset elokapinoitsijat yhdistivät voimansa Berliinin Siemensstadtin kaupunginosassa. Siellä aktivistit estivät kulun ruotsalaisen Vattenfall-yhtiön ylläpitämälle Reuter Westin hiilivoimalalle. Aktion viesti oli, että vastuullisuuttaan markkinoiva energiayritys ei voi olla riippuvainen fossiilisista polttoaineista sen enempää kotimaassaan kuin ulkomaillakaan.
“Pohjoismaiset valtio-omisteiset energiayritykset kuten Vattenfall ja Fortum ovat osittain ymmärtäneet, että fossiilikapitalismin aika on ohi. Kotimaassaan ne esiintyvät vihreinä ja vastuullisina yrityksinä, mutta ulkomailla niiden toiminta ei kestä päivänvaloa. Kaksilla rattailla ajaminen pettää ihmiskunnan”, Tuulia Reponen kommentoi.
Reponen on 29-vuotias aktivisti ja yhteiskuntatieteiden maisteri, joka tekee parhaillaan väitöskirjaa moraalimaantieteestä.
“Halusin lähteä Berliiniin nähdäkseni miten pohjoiseurooppalaiset elokapinoitsijat yhdistävät voimansa yli rajojen elinkelpoisen maapallon puolesta” , hän kertoo.
Extinction Rebellionin vaatimukset hallituksille ovat selkeät ja tiukat. Liike vaatii hallituksilta totuudenmukaista tietoa ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin vakavuudesta, sitovaa lainsäädäntöä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä sekä kansalaisista ja tutkijoista valittua elintä valvomaan päästötavoitteiden toteutumista. Tutkijoiden ja tiedeyhteisön mukaan nämä toimet ovat välttämättömiä.
— hallituksilta totuudenmukaista tietoa ilmastonmuutoksesta ja ekologisen kriisin vakavuudesta
— sitovaa lainsäädäntöä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä.
— kansalaisista ja tutkijoista demokraattisesti valittua elintä valvomaan päästötavotteiden toteutumista.