Moni tuntee Paulo Freiren teoksen Sorrettujen pedagogiikka, mutta tunteeko kukaan kirjan kirjoittajaa? Professori Juha Suoranta valaisee uudessa kirjassaan köyhistä oloista ponnistaneen Freiren elämää ja kehitystä luku- ja kirjoitustaidon opettajasta radikaaliksi yhteiskunnalliseksi ajattelijaksi. Freire korosti köyhien ja sorrettujen mahdollisuutta oppia ja kasvaa kriittisiksi sekä tietoisiksi ihmisiksi, joilla on tietoa ja valtaa vaikuttaa omaan elämäänsä.
Suoranta on Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori ja kimmoke kirjan kirjoittamiseen syntyi elokuussa 2017 Demokraattisen Sivistysliiton kesäpäivillä. Siellä hän oli puhumassa Freirestä ja Marxista. Miksi Freire tuntui tärkeältä nyt?
”Ilmassa on tiettyä polarisoitumista ja sekaannustakin. Ajattelin, että etenkin nuoremman sukupolven olisi hyvä tietää Freiren yhteiskunnallisesta perinnöstä, joka painottaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden ihannetta, kollektiivista vastuuta ja solidaarisuutta. Freiren mukaan oli sorrettujen tehtävä vapauttaa itsensä ja samalla myös sortajansa”, Suoranta kertoo.
Freiren ajattelun ja toiminnan voi jakaa kahteen vaiheeseen. Ensin hän työskenteli Brasiliassa lukutaidon kehittämisen parissa vuosina 1947–1964. Näinä vuosina hän omaksui katolisen ajatteluperinteen sekä siihen perustuneen vapautuksen teologian, jossa kamppaillaan köyhien ihmisten yhteiskunnallisten oikeuksien puolesta ja köyhyyttä vastaan.
”Brasiliassa Freire sai myös ensituntuman vasemmistolaiseen yhteiskuntapolitiikkaan ja ehti toimia hetken kansallisen lukutaitokampanjan johdossa ennen oikeistolaisen sotilasjuntan vallankaappausta vuonna 1964”, Suoranta kertoo.
Freiren elämän toinen vaihe alkoi vangitsemisesta Brasiliassa ja maanpaosta Chileen. Nämä tapahtumat olivat käänteentekeviä Freiren ajattelun kehittymiselle.
”Chilessä hän tutustui kriittiseen yhteiskunnalliseen ajatteluun, muun muassa Marxiin, joka käänsi hänen ajatuksena koulutuksen ja yhteiskunnan suhteesta. Siellä hän myös pääsi mukaan aikakauden edistykselliseen henkeen, joka synnytti laajat lukutaitokampanjat ja tavallaan myös hänen pääteoksensa. Sorrettujen pedagogiikan yksi ydinajatuksista on, että vain tasa-arvoisessa yhteiskunnassa on mahdollista luoda tasa-arvoista koulutusta.”
Freireä on tulkittu monista lähtökohdista. Suorannan kirjan tarkoitus on luoda Sorrettujen pedagogiikan kumouksellisesta kirjoittajasta kokonaisempi kuva, jossa nämä eri puolet yhdistyvät.
”Tarkastelen Freireä ennen kaikkea yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kriitikkona ja asetan hänen kumouksellisuutensa niiden aatevirtausten yhteyteen, joista hän omaksui vaikutteita. Näitä ovat erityisesti Karl Marxin teokset, ranskalainen toisen maailmansodan jälkeinen ”osattomien filosofia” ja Latinalaisen Amerikan omaperäinen vapautuksen teologia.”
Kuinka sitten vapauttaa sorron ikeestä Freiren synnyinmaa Brasilia, jossa vallankahvassa viime vuodesta saakka ollut oikeistopopulistinen, presidentti Jair Bolsonaron hallitus polkee sekä ihmisoikeuksia että luontoa.
”Koulutuksellisen, ja muun eriarvoisuuden vähentäminen ja demokratian vahvistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tavoitteita, joiden puolesta Freire työskenteli jo 1950- ja 1960-luvuilla. Yleensä on ollut niin, että kun puoluepoliittiset voimasuhteet vaihtuvat oikeistolaisista vasemmistolaisiksi, alkaa syntyä myös tasa-arvoistavaa koulutus- ja muuta politiikkaa. Tämä on parlamentaarisen lainsäädäntötyön tie.”
”Tärkeä osansa yhteiskunnallisen solidaarisuuden kehittymisessä on myös koulutusjärjestelmällä, kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoisjärjestöillä, vapaalla sivistystyöllä ja tiedonvälityksellä. Tämä on kansalaisvaikuttamisen ja valistuksen tie”, Suoranta kertoo.
Juha Suoranta, miksi presidentti Jair Bolsonaro yrittää pyyhkiä Freiren perinnön Brasiliasta?
Entä mitä annettavaa Freirellä olisi suomalaisen kasvatus- ja koulutusajattelun kehittämiseen tänä päivänä?
”Freire varmaankin ihastelisi suomalaista koulutusjärjestelmää, jossa dialogiset tilanteet, joissa ihmiset voivat oppia toisiltaan, ovat tuttuja. Freire pitäisi myös tärkeänä opetuksen yhteiskunnallista tehtävää, lasten, nuorten ja aikuisten kriittisen tietoisuuden herättämistä lukutaidon, yhteisen toiminnan ja keskustelun avulla. Tässä suhteessa hän kehottaisi meitä kriittiseen yhteiskunnalliseen valppauteen.”
Tutkijan mielessä tutkittavan kohteen ajatukset ja elämän käänteet nivoutuvat väistämättä omaan aikaan ja elämään.
”Kirjoittaessani mietin usein, että mitä Freire mahtoi ajatella joutuessaan vangituksi sen tähden, että opetti köyhiä ihmisiä lukemaan. Tai mitä hän ajatteli joutuessaan maanpakoon. Ajattelin, että miten kohtelemme omassa maassamme olevia ihmisiä, jotka ovat kokeneet Freiren kohtalon? Olen opiskellut Freireä jo kauan, mutta olenko osannut ottaa hänen ajatuksiaan huomioon omassa työssäni? En tiedä. Ehkä en. Mutta kirjoittamalla tämän kirjan toivoin, että jotkut kiinnostuisivat Freiren ajatuksista, ottaisivat yhteyttä ja kertoisivat Freiren herättämistä ajatuksista ja toiminnasta”, Suoranta pohtii.
Freiren ajatuksiin ja elämään voi tutustua myös Lissu Lehtimajan Freiren kyydissä -sarjakuvakirjasta. Siitä ilmestyy uusintapainos syyskuussa.
Paolo Freire
Paulo Reglus Neves Freire (1921–1997) on brasilialaissyntyinen kasvatusfilosofi, joka luetaan 1900-luvun vaikutusvaltaisimpien kasvatusteoreetikoiden joukkoon.
Etenkin Freiren vaikutus on ollut suurta kriittisen pedagogiikan parissa, jossa painotetaan kasvatuksen poliittisuutta.
Freiren ajattelu tunnetaan myös kasvatustieteiden lähialueilla kuten sosiologiassa, politiikan tutkimuksessa ja teologiassa.
Freiren tunnetuin teos on Sorrettujen pedagogiikka, joka on käännetty lukuisille kielille. Siinä Freire esittää teoriansa dialogisesta pedagogiikasta, jossa opitaan samanaikaisesti lukemista ja kirjoittamista sekä yhteiskunnallista tiedostamista.
Freire korostaa kasvatuksen poliittista merkitystä taisteltaessa yhteiskunnallista sortoa vastaan.
Lisää aiheesta: Äärioikeistolainen kasvatusvallankumous
