Tavauskipailu. Poliittista teatteria. Kansantansseja. Perun pääkaupungin Liman lähiössä on alkamassa itsehallinnoidun taidekoulun kaudenpäätösjuhla. Edelliset kuukaudet Carabayllon lähiön lapset ja nuoret ovat osallistuneet aktivistien järjestämiin työpajoihin. Nyt järjestäjät kiertävät rumpuryhmän kanssa naapurustossa ja kutsuvat yleisöä paikalle.
Sanahoría vai zanahoría? lapset pohtivat kynä kädessään, kun tavauskilpailu alkaa. He ovat harjoitelleet kirjoittamista ja esittelevät nyt taitojaan. Sana ’porkkana’ on vaikea, koska espanjaksi z ja s lausutaan samalla tavalla. Työpajoille on tarvetta, koska kaikki eivät opi kirjoittamaan julkisen sektorin kouluissa kunnolla. Niissä on pienet resurssit ja vanhanaikainen pedagogiikka. Vain rikkaimmilla perheillä on varaa yksityiskouluihin.
”Kansalaisaktivismi paikkailee julkisen sektorin puutteita”, autonomista taidekoulua pyörittävä Larry Delao sanoo. Aktivistit eivät saa ulkopuolista rahoitusta, vaan toiminta rahoitetaan tapahtumien tuotoilla ja myyjäisten tuloilla. Larry Delao on kotoisin alueelta ja tuntee sen sosiaaliset ongelmat.
”Joutilaat nuoret ajautuvat helposti käyttämään huumeita tai tekemään rikoksia, jos heidän perhetaustansa on vaikea eikä järkevää tekemistä ole tarjolla”, hän sanoo. Pelkkä järkevä tekeminen ei kuitenkaan riitä. Toiminnan pitää olla yhteiskuntakriittistä, ja muutos saadaan aikaan taiteen keinoin.
”Taide kouluttaa ihmistä. Mutta ei tottelemaan, alistumaan tai hyväksymään annettua tietoa. Sen sijaan meidän on koulutettava yksilöitä, jotka osaavat epäillä, ajatella itse ja antaa vastauksia kysymyksiin”, Larry Delao kertoo. Kriittisen pedagogiikan kehittäjä Paulo Freiren ajatukset tulivat hänelle tutuiksi yliopisto-opintojen aikana. Brasilialaissyntyinen Freire korostaa kasvatuksen poliittista ulottuvuutta.
Myös taidetyöpajoja ohjaava Marianella Borja uskoo kriittisen kasvatuksen voimaan, jotta yhteiskunnalliset hierarkiat madaltuisivat. Hän sanoo ottavansa lasten ikäkauden huomioon työpajoja suunnitellessaan. ”Kasvatan lapsia ja nuoria ymmärtämään, että politiikka ei ole tarkoitettu vain tietylle ryhmälle, se on tarkoitettu kaikille. Opetan myös, että ihmisen pitää työskennellä kollektiivisten päämäärien eteen, ei vain omien etujensa kahmimiseksi. Näin voimme parantaa myös omaa asuinalueettamme.”
Asuinalueen parantaminen on hidasta, mutta Liman asukkaat ovat olleet luovia aina. Kun kaupungistuminen kiihtyi 1960-luvulta alkaen, kaikille ei riittänyt asuntoja, jolloin tulijat asuttivat Liman laitamat sissitaktiikalla. Maattomat tulijat sopivat keskenään päivämäärän ja maa-alueen, jonka he joukkovoimalla valloittivat, pystyttivät Perun lipun ja julistautuivat tontin hallitsijoiksi. Jos poliisi ei onnistunut häätämään maanvaltaajia, asuinalueet vakiintuivat ajan saatossa.
Päätösjuhla huipentuu lasten teatteriesitykseen, joka käsittelee yhteiskunnan epätasa-arvoa. Ihmispyramidi. Aplodit. Poliisia esittävä tyttö heittää koppalakkinsa yleisöön.