Kuvareportaasi

Anteeksiantoa keskitysleirillä

Lukuaika: 3 minuuttia

Anteeksiantoa keskitysleirillä

Teksti ja kuvat Mikko Ijäs

Auschwitzin keskitysleirille kokoontuu vuosittain joukko ihmisiä käsittelemään anteeksiantoa. Eri kansalaisuuksista, uskonnoista ja kulttuureista muodostuva ryhmä istuu retriitin päivät hiljaisessa meditaatiossa Birkenaun valintalaiturilla. He lukevat siellä murhattujen nimilistoja ääneen ja osallistuvat eri uskontokuntien seremonioihin. Aamuisin he vaihtavat tuntemuksiaan pienryhmissä.

Retriitin järjestävä Zen Peacemakers International (ZPI) on zen-opettaja ja kansalaisaktivisti Bernie Glassmanin (1939–2018) vuonna 1996 perustama kansainvälinen rauhanjärjestö. Glassmanin tavoitteena oli kannustaa ihmisiä käsittelemään anteeksiantoa, ja sitä kuinka me kohtelemme toisiamme. Siinä missä natsien tehtävänä oli hävittää erilaisuus, on ZPI:n päämääränä ollut oppia kunnioittamaan erilaisuutta ja katsoa eri näkökulmien lävitse.

ZPI järjestää moniuskontoisia ja monikulttuurisia retriittejä Puolan Auschwitzin lisäksi muun muassa Ruandassa, Bosniassa ja Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön keskuudessa. ZPI:n kanssa yhteistyössä toimiva paikallisjärjestö Peacemakers Finland järjesti kesällä 2018 retriitin, joka vei ryhmän kansainvälisiä osallistujia vuoden 1918 sisällissodan vankileireille Suomenlinnaan, Tammisaareen ja Lahteen. Retriitti paljasti kuinka syvällä sisällissodan kahtiajako elää edelleen. Osallistujia ihmetytti, että Euroopan ensimmäiset keskitysleirit olivat Suomessa, joka nykyisin tunnetaan kansainvälisistä rauhanneuvottelijoistaan.

Anteeksianto ei ole helppoa. Natsien metsästäjänä tunnetun Simon Wiesenthalin anteeksiannon mahdollisuuksia ja rajoitteita käsittelevä kirja The Sunflower­ alkaa kertomuksella saksalaisten keskitysleiriltä. Wiesenthal kutsuttiin keskitysleirillä ollessaan tapaamaan kuolevaa SS-sotilasta, joka pyysi anteeksiantoa rikoksistaan juutalaisia kohtaan. ­Wiesenthal kuvailee epävarmuuttaan pyynnön äärellä, ja pyytää kirjan muilta kirjoittajilta vastauksia siihen, kuinka tällainen anteeksianto voisi edes olla mahdollista.

mainos

Peacemakers Finland järjestää avoimia meditaatioita Helsingin Kurvissa, organisoi retriittejä ja työpajoja, tekee yhteistyötä ­Pelastusarmeijan, Terhokodin ja Veripalvelun kanssa ja tukee helsinkiläisiä asunnottomia palvelevia organisaatioita.

Suomen sisällissodan vankileireille suuntautuva Bearing ­Witness to the Prison Camps of the Finnish Civil War of 1918 -retriitti järjestetään toisen kerran 2.–5.7. 2019.

Lisätietoa Peacemakers Finlandin toiminnasta: www.peacemakersfinland.org. Lisätietoa ZPI:stä: www.zenpeacemakers.org

Kirjoittaja Mikko Ijäs on Helsingissä asuva taiteen tohtori, kuvataiteilija ja ihmisen evoluutiobiologian tutkija Harvardin yliopistossa. Ijäs on osa ZPI:n Auschwitz-retriitin henkilökuntaa.

Auschwitzista selvinnyt puolalainen kuvataiteilija Ma­rian Kołodziej (1921–2009) osallistui monta kertaa ZPI:n retriittiin. Kołodziej on kertonut, ettei hän tuntenut vihaa vartijoita kohtaan, koska se ei olisi auttanut häntä selviytymään leirillä. Hän toivoi, että hänen kuvansa saisivat ihmiset tuntemaan pelkkää rakkautta.
Toukokuussa 1944 Birkenaun tuhoamisleirin keskelle avattiin uusi valintalaituri. Junat saattoivat nyt ajaa suoraan leirille. Tämä mahdollisti satojen tuhansien Unkarin juutalaisten saapumisen, joista lähes kaikki valittiin kuolemaan. Alle 16-vuotiaat lapset ja vanhukset marssitettiin tätä käytävää pitkin leirin halki kohti pientä metsää, jossa heidät pakotettiin riisuutumaan ja odottamaan vuoroaan kaasukammioihin.
Birkenau on yksi maailman suurimmista hautausmaista. Sinne on haudattu mahdollisesti yli miljoona ihmistä. Heidän ruumiinsa poltettiin joko avoimissa maakuopissa tai tätä tarkoitusta varten rakennetuissa krematoriouuneissa. Tuhkat hienonnettiin ja kaadettiin leirin alueen lampiin ja poikki virtaaviin jokiin. Selvinneet muistavat kuinka leirin ilma oli sakeana pistävän hajuisesta savusta.
Krematorioissa työskennelleet vangit, eli sonderkommandot, nousivat vastarintaan lokakuussa 1944 ja Krematorio IV tuhoutui lähes täysin. Puoli vuotta myöhemmin koko leiri oli tyhjennetty. Kuvassa newyorkilainen rabbi Shir Yaakov saattaa retriitin osallistujat juutalaiseen muistorukoukseen krematorion raunioilla.
Ensimmäinen kokeellinen kaasukammio Auschwitz 1:ssä ja sen yhteyteen rakennettu krematorio ovat ainoat, jotka ovat vielä ehjänä. Kaasukammio sijaitsi leirin päällikön perheen kotitalon vieressä. Seuraavat isommat kaasukammiot ja krematoriot rakennettiin usean kilometrin päähän perustetun tuhoamisleirin perälle. Kaasukammion hauraat seinät ovat kynsien raapimisjälkien peitossa, koska tukehtuvat ihmiset ovat yrittäneet viimeisillä voimillaan nousta seiniä pitkin ylös happea saadakseen. 

  • 27.2.2019