Australialainen lääkäri Tilman Ruff on kansainvälisen ydinaseiden riisumista ajavan ICAN-verkoston perustajajäseneen. International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2017.
Vieraillessaan Helsingissä joulukuussa 2017 Ruff tapasi muun muassa presidentti Sauli Niinistön, ja hänen viestinsä on selkeä: Ydinaseriisunta on äärimmäisen kiireellistä.
”Maailmanpoliittinen tilanne on valtavan polarisoitunut ja tämän päivän ydinaseista on sanottava se, että vaihtoehtoja on tasan kaksi. Niitä tullaan käyttämään, ja siitä seuraavaa katastrofia on täysin mahdotonta käsittää. Se merkitsee elämän loppua. Toinen vaihtoehto on se, että ihmiskunta hankkiutuu oikeasti eroon näistä aseista”, Ruff kertoi.
Näistä parempaa vaihtoehtoa ennustelee Ruffin mielestä kesällä 2017 YK-tasolla alkuun saatu ydinasekieltosopimus, jossa lukuisat YK:n jäsenmaat kieltäytyvät kokonaan ydinaseista.
”Ydinasekielto merkitsee todella valoa pimeään aikaamme. Tämä luo toivoa ihmiskunnalle.”
Samaan aikaan kuitenkin maailman johtajissa on ihmisiä, jotka ovat eksplisiittisesti valmiita käyttämään ydinaseita. Useat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ydinaseiden käytön riski on suurempi kuin koskaan. Syitä tähän on lukuisia: Venäjän ja Naton huono suhde, Yhdysvaltain ja Kiinan nokittelu, Etelä-Kiinan meren eskaloitunut tilanne, Koreoiden kiista, Intia vastaan Pakistan. Jopa Krimi.
Nämä ovat kaikki tilanteita, joissa vaara on todellinen.
Tilman Ruff on vaikuttanut myös järjestössä International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) eli Lääkärit ydinsotaa vastaan. IPPNW palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 1985 ja sitä kautta Ruff on kaksinkertainen Nobelvoittaja.
”Kun aloitimme ydinaseiden vastaisen aktivismin, kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että ydinsota voi alkaa milloin vain. Siksi lääkärien rauhanjärjestöä todella kuunneltiin – nostimme esiin ydinaseiden terveysvaikutuksia. Maailman johtajat Reaganista ja Gorbatšovista lähtien ottivat viestimme vastaan.”
Tänä päivänä tilanne on monimutkaisempi – ja vaarallisempi – kuin kylmän sodan aikana. IPPNW:n ja sen yhteistyökumppanien raportit osoittavat, että rajoitettukin ydinsota esimerkiksi Intian ja Pakistanin välillä aiheuttaisi maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen, joka vaikuttaisi maataloustuotantoon niin tuhoisasti, että jopa miljardi ihmistä olisi vaarassa kuolla nälkään. Ydinräjähdyksen aiheuttamaa ilmastonmuutosta on mallinnettu muun muassa tarkastelemalla sen vaikutuksia Yhdysvaltain maissintuotantoon ja Kiinan riisintuotantoon. Nälänhätä johtaisi laajoihin epidemioihin sekä paikallisiin konflikteihin.
Tahallisen ydinaseiden käytön lisäksi Ruff alleviivaa kyberhyökkäyksen tai inhimillisen virheen riskiä.
”Jo nyt sekä siviili- että sotilastarkoituksiin tehtyjä ydinohjelmia vastaan on hyökätty. Esimerkistä käy Stuxnet-tietokonemato, joka onnistui saastuttamaan Iranin uraanirikastamoja vaikka ne oli eristetty internetistä.”
Ruff pitää suurena riskinä myös asejärjestelmien haavoittuvuutta.
”Intian ja Pakistanin ydinasearsenaalien käsky- ja kontrollijärjestelmät eivät ole kovinkaan sofistikoituneita. Läheltä piti -tilanteita on nähty jo nyt. Ydinasejärjestelmiä on täydessä valmiudessa eri puolilla maailmaa, ja virhearvioita ja vahinkoja voi sattua. Entä jos päätöksen tekee ihminen, jolla on vaikka mielen sairaus?”
Selvää on, että myös Donald Trumpin ja Kim Jong-unin kaltaiset impulsiiviset johtajat ovat vaaraksi koko maailmalle.
”Kenelläkään ihmisellä ei pitäisi olla sellaista valtaa.”
Tammikuussa Bulletin of the Atomic Scientists -ryhmän vuodesta 1947 ylläpitämää Tuomiopäivän kelloa siirrettiin kasvaneen ydinsodan uhan merkiksi. Nyt kello osoittaa kahta minuuttia vaille keskiyötä.
Tilman Ruffin oma aktivismi juontaa lapsuuteen. Hänen perheensä juuret ovat Palestiinan saksalaiset. Perhe joutui väistymään kotiseuduiltaan toisen maailmansodan jälkeen syntyneen Israelin valtion tieltä.
”Ensimmäisen maailmansodan aikaan perheeni pakeni Egyptiin, palasi takaisin, jälleenrakensi kaiken ja joutui lähtemään taas. Toisen maailmansodan jälkeen perheeni lähti lopullisesti.”
1955 syntynyt Ruff kuunteli koko lapsuutensa tarinoita sodan kauhuista.
”Isoisäni menetti kaikki kolme veljeään. Minulla oli kaksi isoäitiä ja yksi isoäitipuoli isoisäni toisesta avioliitosta. He kaikki sanoivat, että jos sota tulee, pudotkoon ensimmäinen pommi päähäni, jotten enää joudu sitä elämään.”
Tarinat synnyttivät Tilmanissa vahvan sodanvastaisen eetoksen. Aktivismiin hän vihkiytyi Amnesty Internationalin kautta vuonna 1970, jolloin hän oli mukana kirjekampanjassa tukemassa kreikkalaista mielipidevankia.
”Hän vapautui. Hänen kiitollisuutensa teki vaikutuksen, saatoimme todella tukea häntä tuhansien kilometrien päässä.”
Tätä seurasi Vietnamin sodan sekä Australian uraanikaivosten turvallisuus- ja terveysongelmien vastainen aktivismi. 1980-luvun ilmasto oli otollinen ydinsodan vastaiselle liikkeelle, ja IPPNW todella sai äänensä kuuluviin.
”Eräs suuri asia oli myös isäksi tuleminen ja sen mukanaan tuoma tunne täydellisestä velvollisuudesta suojella sekä omaa lasta että koko maailmaa.”
IPPNW oli vaikutusvaltaisimmillaan kylmän sodan vuosina, mutta sittemmin ydinsodan vastainen aktivismi näytti pirstaloituneen. Vuonna 2005 syntyivät ensimmäiset ajatukset laajemmasta ydinaseiden vastaisesta järjestöverkostosta. Verkoston luomisesta sovittiin IPPNW:n kongressissa Helsingissä vuonna 2006, ja virallisesti ICAN perustettiin Melbournessa 2007.
”ICAN oli oikea idea oikeaan aikaan. Sen takana on yli 500 kumppanijärjestöä yli sadassa maassa. ICAN on korostanut ydinaseiden käytön humanitaarisia seurauksia.”
Tilman Ruff on kuitenkin myös ja ennen muuta lääkäri. Hän on tehnyt merkittävän uran kansanterveystieteen ja rokotteiden parissa ja toiminut muun muassa Punaisen Ristin lääketieteellisenä neuvonantajana sekä maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijalääkärinä erityisesti äiti- ja lapsiterveyden sekä rokotteiden parissa. Nykyään hän tekee asiantuntijalääkärin työtä enää osa-aikaisesti samalla, kun kiertää puhumassa ydinaseriisunnan puolesta ympäri maailmaa.
Ruffille ydinaseet ovat nimenomaan kansanterveyskysymys. Työtä riittää myös kotimaassa Australiassa. Australia, kuten Suomikin, kuuluu niihin maihin, jotka eivät ydinasekieltosopimusta ole allekirjoittaneet.
”Australia väittää pitävänsä Yhdysvaltain ydinaseita ’turvatakuuna’. Miten ydinaseet voisivat olla turvatakuu yhtään kenellekään?”
Ruff korostaa Pohjoismaiden asemaa ydinaseriisunnassa.
”Pohjoismaat ovat perinteisesti harjoittaneet progressiivista sosiaalipolitiikkaa ja teidät tunnetaan maailmalla siitä, että pidätte huolta heikommista. Tänä päivänä maailmassa on valtava tarve rauhalle ja kehitykselle. Esimerkiksi Ruotsi on aivan poikkeuksellinen siinä, miten paljon se on panostanut esimerkiksi YK:hon. Siinä linjassa on erittäin kummallista, etteivät Pohjoismaat ota osaa YK:n monenvälisiin ydinaseriisuntaneuvotteluihin.”
Ruffin mielestä on selvää, että työtä tulee jatkaa sitkeästi siihen saakka, että ydinaseet poistuvat kokonaan.
”Ydinaseet ovat ainoa ase, joiden käyttäminen sijainnista riippumatta uhkaa koko ihmiskuntaa. Niistä on päästävä eroon, eikä sille ole mitään vaihtoehtoja. Ei pidä olla historian väärällä puolella.”