YhteiskuntaKuvat Jarkko Kumpulainen

Taistelu ­Kallaveden puolesta

Kuopioon suunnitellaan maailman suurinta ja ympäristöystävällisintä havusellutehdasta. Hankkeen vastustajat eivät niele jälkimmäistä superlatiivia.

Lukuaika: 2 minuuttia

Taistelu ­Kallaveden puolesta

Kuopioon suunnitellaan maailman suurinta ja ympäristöystävällisintä havusellutehdasta. Hankkeen vastustajat eivät niele jälkimmäistä superlatiivia.

Kuopioon suunniteltu havusellutehdas on Finnpulp-yhtiön 1,4 miljardin euron hanke. Sen on laskettu tuovan ­alueelle suoraan ja välillisesti noin 1 500 työpaikkaa, ja sitä markkinoidaan maailman ympäristöystävällisimpänä.

Hanke aiheuttaa Kallaveden rannalla sijaitsevan Kuopion väestössä ristivetoa. Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi Finnpulpin hankkeen mahdollistavan kaavamuutoksen viime vuonna. Päätös meni lähes kritiikittä läpi yli puoluerajojen.

Finnpulpin vastustajien mielestä hankkeen valmistelu on ollut puutteellista, ympäristölupa ei ole riittävä, eikä suunnitteluprosessin aikana ole kuultu kaupunkilaisia tai tiedotettu heille lain vaatimalla tavalla. Vastustajat kokevat, että hanke on valmisteltu salassa ja että tehtaan päästöt uhkaisivat Kallaveden ja alueen vesistöjen elinkelpoisuutta. Finnpulp on ilmoittanut, että toimintansa aikana se pumppaa päivittäin 60 000 kuutiota jätevettä Kallaveden Kelloselälle.

Julkisuudessa hankkeen vastustajat on leimattu kehityksen ja edistyksen vastustajiksi.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

”Hämmentää, että tällainen kansalaisaktivismi nähdään lähes yhteiskunnan rakenteiden murentamisena. Lähtökohtaisesti asiat ovat Kuopiossa tällä hetkellä ihan hyvin, mutta silti on annettu ymmärtää, että jos Finnpulpia ei tule, niin suurin piirtein kuollaan nälkään”, Pro Kallavesi -liikkeen aktiivi ja perustajajäsen Mikko Kokkonen sanoo.

Tänä kesänä perustettu Pro Kallavesi on kerännyt kannattajia nopeasti. Keskustelu käy vilkkaana liikkeen Facebook-ryhmässä, jossa on yli 3 400 jäsentä. Sitoutumaton kansanliike näkee, että Kallaveden lisäksi havusellutehdas pilaa kaupungin imagon.

”Mukana on ihmisiä laidasta laitaan, myös asiantuntijoita, jotka ovat huolissaan Kallaveden tulevaisuudesta”, Kokkonen mainitsee.

Alueella asuvat ja mökkeilevät ovat vastustaneet Finnpulpia alusta saakka. Heidän Vaasan hallinto-oikeuteen tekemänsä valitukset hylättiin syyskuun lopulla, mutta valitus poiki joitain tiukennuksia tehtaan ympäristölupaan. Aiemmin tänä vuonna korkein hallinto-­oikeus hylkäsi valitukset Finnpulpin asemakaavasta.

Pro Kallavesi yrittää kaataa hankkeen kuntalaisaloitteen voimin. Aloitteessa vaaditaan, että Kuopion kaupunginvaltuusto keskeyttää osaltaan Finnpulpin hankkeen edistämisen kaupungin alueella sekä aloittaa puolueettoman ja riippumattoman asian­tuntijaselvityksen laitoksen ympäristö- ja sosiaalivaikutuksista. Siinä vaaditaan myös, että kaupunki irtautuu jo tehdyistä sitoumuksista hankkeeseen liittyen.

Aloite on menossa kaupungin käsittelyyn, koska se on jo ylittänyt 2 000 allekirjoittaneen alarajan vajaalla tuhannella.

Tehtaan päästöistä huolestuttavat etenkin AOX-yhdisteet, fosfori ja sulfaatti. Finnpulpin pelätään pilaavan kaupungin juomaveden, sillä tehtaan suunniteltu sijainti Sorsasalossa on lähellä kaupungin päävedenottamoa.

Finnpulpin tilaaman ympäristövaikutusraportin mukaan tätä vaaraa ei kuitenkaan olisi. Sen mukaan jätevesien aiheuttamat järviveden pitoisuusmuutokset tulevat olemaan pieniä, eivätkä ne veden virtaamisesta aiheutuvan sekoittumisen johdosta tule vaikuttamaan voimakkaasti veden laatuun tai käyttötarkoitukseen. Raportissa todetaan myös, etteivät tehtaan tuottamat AOX-yhdisteet ole haitallisia.

Pro Kallavesi -liikkeen mielestä vesistön saastuminen on kuitenkin väistämätöntä hankkeen kokoluokan takia.

”Väitteet siitä, että kyseessä olisi maailman ympäristöystävällisin havusellutehdas, eivät pidä paikkaansa. Jo pelkästään Finnpulpin sulfaattipäästöt ovat kolminkertaiset Talvivaaraan verrattuna. Pelkästään ne riittävät pilaamaan Kallaveden”, Mikko Kokkonen toteaa.

Jos Finnpulp toteutuu, sen toiminta voi alkaa aikaisintaan vuonna 2021.

Finnpulp Oy
• Vuotuinen tuotantokapasiteetti 1,2 miljoonaa tonnia sellua, 60 000 tonnia mäntyöljyä ja 1 TWh biosähköä.
• Puuraaka-aineen tarve 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
• Omistajina mm. MTK, Grizzly Hill ­Capital sekä kiinalainen pehmopaperijätti Hengan International, joka omistaa tehtaan osakekannasta 36,5 prosenttia.
• Ympäristöluvassa sallittu vuotuinen päästömäärä Kallaveteen on mm. 7 300 kg fosforia, 365 000 kg kiintoainetta, 20 075 000 kg sulfaattia ja 146 000 kg AOX-yhdisteitä.

  • 5.10.2018
  • Kuvat Jarkko Kumpulainen