Ulkopuoliset tarkkailijat tekevät parhaansa Itä-Ukrainan kriisin keskellä. Heidän on pitäydyttävä totuudessa ja sopimuksissa – vaikkeivät konfliktin osalliset noudata sopimuksia lainkaan.
Tarkkailla konfliktia. Aikaansaada dialogia sen osapuolten välille. Olla ehdottoman todenmukainen ja julkaista tiedot kaikkien ulottuville.
Ne ovat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin virkailijoiden keinot Ukrainan kriisin keskellä, ja niiden pitäisi johtaa ihmisoikeuksien noudattamiseen ja rauhaan.
Sveitsiläissyntyinen Etyjin erikoisedustaja Alexander Hug kontrolloi yli 700 aseettoman tarkkailijan operaatiota Kiovasta.
Hug on työskennellyt Ukrainassa jo neljän vuoden ajan, paljon pidempään kuin konfliktin aluksi uskottiin kestävän.
”Kepit muuttuivat pistooleiksi, pistoolit tykeiksi ja kohta ohjusjärjestelmiksi”, muisteli Hug operaation alkuvaiheita vieraillessaan Helsingissä syyskuun alussa.
Etyjin tarkkailijoiden mandaatti on sovittu kauan ennen konfliktin kärjistymistä aseelliseksi ja jopa ennen Minskin rauhansopimusta, jonka Venäjän, Ukrainan ja Itä-Ukrainan edustajat allekirjoittivat 5. syyskuuta 2014. Siinä sovittiin ehdottomasta tulitauosta, panttivankien vapauttamisesta, aseistettujen joukkojen vetämisestä alueelta ja Donbassin alueen taloudellisesta ja rakenteellisesta elvyttämisestä.
Sopimusta ei ole juurikaan noudatettu. Yksikään tulitauko ei ole kestänyt edes kokonaista vuorokautta.
Etyjin on pysyttävä kriisin keskellä ehdottoman puolueettomana. Tarkkailijat saavat raportoida vain varmoista asioista.
He voivat kertoa, minkälaisia aseita alueelle tuodaan, mutta he eivät voi spekuloida sillä, kuka aseita käyttää ja mihin.
”Se [spekulointi] on teidän tehtävänne”, Alexander Hug sanoi Helsingissä tutkijoista, asiantuntijoista ja toimittajista koostuvalle yleisölle.
Spekuloidaan sitten. Ainakin aseistuksesta ja alueella taistelleiden kertomuksista päätellen omilla puolillaan kontaktilinjaa Venäjä ja Ukraina tukevat vahvasti joukkojaan ja niin kutsuttuja kapinallisia. Venäjän motivaatio jatkaa kriisiä on ollut myös sisäpoliittinen: presidentti Putinin kannatus nousi rajusti, kun kriisi alkoi ja Krimin niemimaa valloitettiin. Ukraina taas pitää kiinni alueistaan, ja omituista kyllä, se on edelleen hyvin riippuvainen Venäjän kaupasta, vaikka luulisi konfliktin vaativan sitä irrottautumaan tärkeimmästä bisneskumppanistaan. Ukrainan politiikassa näkyy Venäjää myötäilevien ja eurooppamielisten asetelmia. Mukaan sopii myös kaikenlaista sakkia näiden väliltä.
Vain yhden asian kohdalla Hug spekuloi. Tulitauko toteutui lähes täydellisesti koulujen alkamispäivänä 1. syyskuuta. Huolimatta edellisten päivien tulituksesta, yhtäkkiä kumpikin puoli hiljeni. Ehkä taistelijat halusivat olla kotona lasten juhlapäivänä?
Hug veti johtopäätöksen: ”Tämän konfliktin voisi lopettaa milloin tahansa, ja se on hyvä uutinen. Se tosin vaatisi kompromisseja, eikä niitä ole näkyvissä, ikävä kyllä.”
Ukrainan itäosassa Donbassissa sijaitsevat Donetskin ja Luhanskin läänit ovat kumpikin jakautuneet kahtia. Alueella ei virallisesti käydä sotaa. Vielä 14. syyskuuta 2018 Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov jyrisi Saksassa tuomiten ”sodan lietsomisen Ukrainan alueella”.
Siksi länsi- ja itäosien välillä ei suinkaan ole sotilaallisesti kutsuen ”etulinjaa” vaan ”kontaktilinja”.
Kyseessä ei myöskään ole rajalinja, sillä molemmat puolet kuuluvat Ukrainaan.
Kontaktilinjan lähistöltä Etyjin ottamista kuvista näkyy, miten tankkeja tuhoavia miinoja on asetettu paikkoihin, joissa minkäännäköistä miinakenttää ei saisi olla. Alueelle myös rahdattu raskasta aseistusta kuten tankkeja ja kenttätykkejä.
”Jos tykistön rajoituksia noudatettaisiin Minskin sopimuksen mukaisesti, vältettäisiin 90 prosenttia siviiliuhreista. Etyjin Alexander Hugin esittämän materiaalin mukaan sopimusta ei noudateta”, twiittaavat Etyjin edustajat Helsingistä.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi 1,8 miljoonan ihmisen olevat paossa kotiseudultaan Ukrainan konfliktin takia. Kuitenkaan tarpeeksi moni ei ole päässyt turvaan: tuhansia ihmisiä elää edelleen motissa keskellä taisteluita. Eniten siviilejä tappaa sinne tänne sinkoileva kranaattituli.
”Siviilialueen keskelle ajettu tankki on siviileille mitä vaarallisin”, selittää Hug konfliktia myöhemmin illallisella. Hän havainnollistaa tämän piirtämällä lautasliinaansa.
”Tankin paljastuminen missä vain saa aikaan välittömän tulituksen, ja suurimmassa vaarassa ovat tämän, tämän ja tämän talon asukkaat”, Hug selittää samalla, kun osoittelee neliöitä piirtämänsä tankin ympärillä lautasliinassa.
Etyj ei korjaa rikkinäisiä taloja eikä hoida sairaita, mutta se auttaa järjestämään apua sinne, missä sitä kaivataan. Donetskissa Etyj on turvannut puhtaan veden jakelua hoitamalla työntekijöiden kuljetuksia kontaktilinjan tuntumassa sijaitsevalle vesilaitokselle ja takaisin kotiin.
Koska Etyjin keinoihin kuuluu dialogi, tarkkailijat tapaavat taistelijoiden neuvottelijoita, paikallishallinnon edustajia ja paikallisia asukkaita.
Etyj ei ohjaa keskusteluja vaan pelkästään välittää osapuolten viestit toisilleen.
Järjestön nettisivuilla kerrotaan, miten maaliskuussa Luhanskissa järjestettiin rento Etyj Cafe -tilaisuus, jossa siviilit saivat kysellä aivan kaikista tarkkailijoiden tiedossa olevista asioista.
”Vielä vuonna 2014 tällainen tilaisuus ei olisi ollut mahdollinen”, Hug kommentoi. ”Tilanne oli liian tulehtunut, ja neljä Etyjin virkailijaa kidnapattiin.”
Sittemmin alueen turvallisuutta on saatu vahvistettua, eikä kiitos bileistä kuulu vain turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle.
”Nyt tilaisuus onnistui, koska paikallisten kiinnostus ja satsaus oli niin valtavaa.”
Etyj Cafen lopuksi nuoret saivat järjestön välittämiä rauhanviestejä kontaktilinjan toiselta puolelta Tšernivtsin yliopiston opiskelijoilta. Moni Etyj Cafen osallistuja innostui itsekin kirjoittamaan linjan taakse.
Alueen siviileistä aniharva ymmärtää, miksi sotaa käydään ja miksei sitä voida lopettaa, eivätkä tätä tajua monet taistelijatkaan.
Eivätkä kaikki epätoivoiset pääse muuttamaan pois.
”Asukkaiden sinnikkyys on tehnyt minuun valtavan vaikutuksen”, kertoo Hug myöhemmin Voimalle puhelimessa.
”Todella monet yrittävät elää normaalia arkea kriisin keskellä.”