YhteiskuntaKuvat Tim Wagner

Maa järkkyy Groeningenissa

Code Rood kamppailee Alankomaissa ilmaston puolesta kansalaistottelemattomuuden ja suoran toiminnan keinoin.

Lukuaika: 2 minuuttia

Maa järkkyy Groeningenissa

Code Rood kamppailee Alankomaissa ilmaston puolesta kansalaistottelemattomuuden ja suoran toiminnan keinoin.

Tämä on vallan­kumouksen­ alkua Groeningenissa!” Äidit kaasua vastaan -ryhmässä toimiva Inez Witjes päättää puheenvuoronsa lavalla raikuviin aplodeihin. Hänen takanaan Code Rood -liikkeen banderolli julistaa solidaarisuutta paikallisille. Edellisenä päivänä 700 aktivistia on blokannut viereisen kaasunkäsittelylaitoksen sisäänkäynnin ja keskeyttänyt kaasuntuotantoyksikön toiminnan.

Groeningenin kaasukentät Alanko­maissa ovat Euroopan suurimmat. Kaasuntuotanto on NAMin (Nederlandse Aardolie Maatschappij) hallinnassa, ja NAM puolestaan on Shellin ja ExxonMobilin yhteisomistuksessa oleva tytäryhtiö.

Maakaasun ilmastovaikutusten ohella porauksen lieveilmiöinä ovat jo 90-luvulla alkaneet maanjäristykset, joiden voimakkuus vaihtelee 0,1–3,6 välillä richterin asteikolla. Muualla tämän koko­luokan maanjäristykset eivät välttämättä olisi ongelma, mutta koska Groeningenin maaperä on pehmeää savea, tekevät toistuvat maanjäristykset monien paikallisten kodeista asuinkelvottomia.

Paikalliset voivat yrittää hakea korvauksia kaasuntuotantoyhtiö NAMilta, mutta käytännössä niiden saaminen on vaikeaa.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

”Yhdelle myönnetään korvauksia, naapurille taas ei. Ihmiset alkavat kääntyä toisiaan vastaan”, Witjes kertoo yleisölle.

Groeningen on Hollannin köyhintä aluetta, jossa kolmasosa provinssin väestöstä elää köyhyysrajalla. Samalla kaasukenttää hallitsevien suuryritysten liikevaihto on satoja miljoonia euroja. Jälleen kerran luonnonvarojen hyväksikäytöstä syntyvät taloudelliset voitot virtaavat tuotantoalueilta jonnekin muualle.

Code Rood on kansainvälisen ruohonjuuritason ilmastoliikkeen hollantilainen siipi, joka kamppailee ilmastonmuutosta ja fossiiliteollisuutta vastaan strategisen kansalaistottelemattomuuden ja suoran toiminnan avulla.

Liikkeen toiminta on organisoitu horisontaalisesti, tarpeettomia hierarkioita pyritään välttämään ja purkamaan. Päätökset tehdään yhdessä satojen ihmisten kesken konsensusmenetelmillä, ja työryhmät kokoontuvat suunnittelemaan aktioita kuukausia etukäteen. Näiden avoimien kokousten pohjalta laaditaan toimintakonsensus, joka muodostaa periaatteellisen kehyksen aktioille.

Toimintakonsensuksella kansalaistottelemattomuudesta pyritään tekemään mahdollisimman läpinäkyvää ja helposti lähestyttävää kaikille asiasta kiinnostuneille. Isoissa aktioissa erilaisia rooleja ja toimintamahdollisuuksia on monia, ja osallistumisesta pyritään tekemään myös hauskaa ja lämminhenkistä.

Näyttäisi siltä, että avoimuuden strategia toimii. Kun Code Roodin ensimmäiseen aktioon Amsterdamin hiilisatamassa kesäkuussa 2017 osallistui 350 ihmistä, tänä vuonna aktiossa oli mukana jo noin 700 osallistujaa.

Code Roodin kohdalla voidaan puhua nopeasti kasvavasta liikkeestä. Mutta mikä tekee liikkeen kasvusta mahdollista? Toiminnassa mukana ollut Florian Wolff puhuu laajemmasta asennemuutoksesta.

”Ihmiset ovat yhä valmiimpia kansalaistottelemattomuuteen ilmastoasioissa. Suorasta toiminnasta on tulossa yksi yleisesti hyväksytty poliittinen työkalu muiden joukossa. Amster­damin hiilisataman aktio oli äärimmäisen hyvin suunniteltu ja toteutettu, ja se näkyi myös mediassa. Tällaiseen toimintaan on helpompi tulla mukaan.”

Wolff kertoo, kuinka Code Roodin juuret ovat saksalaisen Ende Geländen ruskohiilikaivoksia vastustavissa massa-­aktioissa, joihin osallistuu tuhansia ihmisiä. Suoran toiminnan kulttuuri kasvaa ja leviää rajojen yli eri maihin ihmisten kokemusten ­myötä.

Kasvava liike pyrkii myös olemaan mahdollisimman inklusiivinen ja verkostoitumaan aktiivisesti eri toimijoiden ja tahojen kanssa. Toimintakonsensuksessa solidaarisuus ulotetaan myös kaasu- ja hiiliteollisuuden työntekijöihin, joiden elinkeinot ovat riippuvaisia vanhoista energiantuotantomuodoista. Code Rood on antanut julkisen tukensa ammattiliitto FNV:n hankkeelle, joka pyrkii neuvottelemaan hiiliteollisuuden työntekijöille siirtymärahastoa ja uusia koulutusmahdollisuuksia jälkifossiilisessa yhteiskunnassa.

Liikkeessä työntekijöiden oikeudet ja mahdollisuudet nähdään erottamattomana osana laajempaa ilmastokamppailua. Siltojen rakentamista työntekijöiden suuntaan pidetään tärkeänä osana laajemman ilmastoliikkeen kasvua. Yksi valtausblokin vierailevista puhujista onkin ammattiliiton edustaja Bart Laatje.

”Olen täällä tänään yksityisenä ihmisenä, mutta haluan myös sanoa että Hollannin suurimman ammattiliiton FNV:n hallitus tukee kaikkia Code Roodin pyrkimyksiä”, Laatje kertoo. Yleisö hurraa.

Aiemmin Laatje on huvittanut ihmisiä tunnustamalla, kuinka ei halunnut ottaa polkupyörää mukaansa, koska pelkäsi, että aktivistit saattaisivat varastaa sen. Negatiiviset mielikuvat elävät vahvoina ihmisten mielissä.

”Media yrittää kehystää aktivisteja ja aktioita negatiivisilla tavoilla. Meidän on tehtävä paljon työtä näiden mielikuvien korjaamiseksi”, Florian Wolff toteaa ja lainaa yhtä ilmastoliikkeen keskeistä iskulausetta: ”Voidaksemme muuttaa kaiken, tarvitsemme kaikkia.”

  • 23.10.2018
  • Kuvat Tim Wagner