Suomalaiset pakkaavat ruokakassiinsa aiempaa vähemmän punaista lihaa ja enemmän kasviksia.
Teksti Ninni Sandelius Kuva Ninni Kairisalo
Voima teetti TNS Gallupilla tutkimuksen, jossa ihmisiltä kysyttiin heidän viimeaikaisista ruokailutottumuksistaan. Lähes kolmannes vastaajista oli vähentänyt lihan kulutusta viime aikoina. Naisista jopa 40 prosenttia oli karsinut eläinperäisten tuotteiden määrää ruokavaliostaan. Miehistäkin näin oli tehnyt lähes neljännes.
Tutkimus kertoo myös, että lihan kulutusta vähentäneiden joukko oli varsin monipuolinen: erot asuinpaikan, ammattiryhmän tai iän suhteen olivat pieniä. Esimerkiksi lihan syömisen vähentäminen ei ollut leimallisesti nuorten aikuisten juttu: eläkeläisistä yli kolmannes oli vähentänyt lihan osuutta lautasellaan.
Suomalaisten kulutustottumukset ovat olleet murroksessa jo jonkin aikaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa on perehdytty 25–64-vuotiaiden suomalaisten ruokailutottumuksiin vuosien 1997–2012 FinRavinto-aineistoja hyödyntäen. Tutkimuksen mukaan kasvisten ja hedelmien syöminen on lisääntynyt tasaisesti kyseisinä vuosina.
THL:n erikoistutkijan Susanna Raulion mukaan kasvikset ovatkin vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten lautasilla. Ravitsemussuosituksiin suomalaiset eivät keskimäärin kuitenkaan vielä yllä: ihanteellinen puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivässä ei vielä toteudu väestötasolla.
Korkeasti koulutetut suomalaiset syövät enemmän kasviksia ja hedelmiä ja toisaalta vähemmän lihaa kuin perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneet suomalaiset. Voiman tutkimuksen sukupuoliero toistuu myös THL:n tutkimuksessa: naiset syövät koulutustasosta riippumatta punaista lihaa ja lihavalmisteita miehiä huomattavasti vähemmän.
”Kasvikset ovat hyvä esimerkki siitä, että naiset ovat keskimäärin terveystietoisempia kuin miehet. Naisten osuudessa saattaa vaikuttaa myös halu keventää ruokavaliota kasviksia suosimalla”, Raulio arvioi.
Hänen mukaansa on yleistä, että korkeasti koulutetut kaupunkilaisnaiset muokkaavat ruokatottumuksiaan etunenässä.
”Kasvisbuumin taustalla on useita syitä: osa lisää kasvisten syömistä ja vähentää lihan kulutusta terveydellisistä syistä. Myös eläinten hyvinvointiin ja ympäristöasioihin liittyvät eettiset syyt vaikuttavat ihmisten valintoihin”, Raulio jatkaa.
Täysin lihattomaan ruokavalioon ei terveydellisistä syistä ole tarvetta siirtyä.
”Olisi kuitenkin hyvä, että lihansyöntiä vähennettäisiin. Kasvisten määrän lisääminen vaikuttaa kiistatta myönteisesti terveyteen ja on myös ympäristösyistä kannatettava valinta.”
Raulio mainitsee, että kasvikset ovat edelleen esillä myös ravitsemuspoliittisissa linjauksissa. Esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan työryhmän laatimassa, tämän vuoden tammikuussa julkaistussa kouluruokailusuosituksessa korostetaan kasvisten merkitystä.
Uusien kasviperäisten tuotteiden, kuten härkiksen tai nyhtökauran, vaikutusta ei vuoteen 2012 ulottuvassa tutkimuksessa ole voitu havaita. Susanna Raulion mielestä on silti selvää, että uudet helppokäyttöiset tuotteet lisäävät kiinnostusta kasviperäisiä ruokia kohtaan. Päivitettyä tutkimustietoa kasvisten ja uusien tuotteiden kulutuksesta saadaan tämän vuoden puolella, sillä uusi FinRavinto-tutkimuksen tiedonkeruu on parhaillaan käynnissä koko Suomessa.
Päivittäistavarakaupassa vegebuumi on täyttä totta. Keskon mukaan esimerkiksi bataatin myynti kasvoi viime vuonna 17 prosenttia. Myös pakastekasviruokien ja -lisukkeiden myynti kasvoi 11 prosenttia. Härkistä myyntiin 660 000 eurolla ja nyhtökauraa 880 000 eurolla.
Kesko on tutkinut asiakkaidensa näkemyksiä siitä, miten he aikovat syödä tulevaisuudessa. Raportin mukaan 50 prosenttia vastaajista aikoo lisätä kasvisten käyttöä.
”Se on huikea luku”, Keskon tavarakaupan johtaja Ari Akseli sanoo.
Erilaisten kasvisproteiinien tulo markkinoille on selvästi vaikuttanut kuluttajien tottumuksiin ja kokeilunhaluun. Ari Akselin mukaan asiakkaat tiedostavat myös kasvispainotteisen ruokavalion eettiset vaikutukset. Vastaajista 30 prosenttia ilmoitti tavoitteekseen vähentää punaisen lihan syömistä ja 13 prosenttia pyrkii viettämään kasvisruokapäivää.
”Jos nämä näkemykset realisoituvat ostoksiksi, on se merkittävä muutos suomalaisten ruokakassissa”, hän sanoo.
Kasvisruoan suosion lisääntyminen viime vuosina on pantu merkille myös Vegaaniliitossa. Kasvisruokaan liittyvää tietoa kaivataan koko ajan lisää.
”Meihin ottavat yhteyttä niin kuluttajat kuin viranomaiset, yritykset ja media”, Vegaaniliiton puheenjohtaja Sari Komulainen kertoo.
Vegetrendi näkyy myös Vegaaniliiton nettisivujen kävijämäärän nousuna sekä tapahtumien osallistujamäärissä.
”Esimerkiksi viime vuoden Vegfestiin osallistui 8 000 kävijää ja tammikuun vegaanihaasteeseen 5 500 ihmistä, 500 enemmän kuin viime vuonna.
Komulaisen mukaan vegeilmiön taustalla on useita syitä. Veganismi ja kasvissyönti on ollut merkittävä trendi maailmalla jo jonkin aikaa. Asenteet ja tuotteet leviävät myös Suomeen. Myös tutkimustieto on lisääntynyt.
”Tämä kaikki vaikuttaa julkiseen keskusteluun ja asenteisiin. Myös politiikka muuttuu. Nyt vegaanit otetaan huomioon ravitsemussuosituksissakin.”
Eettiset kysymykset kietoutuvat läheisesti kasvisruoan valitsemiseen.
”Kierrätys ja energiansäästö on tuttua, ja nyt ruokavalion vaikutus ympäristöön on noussut tapetille. Ihmiset kokevat, että ruokavaliolla voi vaikuttaa yhteiskuntaan”, Komulainen lisää.
Kasviperäisten tuotteiden ympärille syntyy uusia yrityksiä ja tuotevalikoima laajenee entisestään. Kasvissyönnistä tulee valtavirtaa, arvelee Komulainen.
”Kasvissyönnistä ja veganismista on tullut helpompaa ja arkisempaa kuin ennen.”
