”Täällä ne hipit tsittaa, röökaa ja dokaa.”
Teksti ja Kuvat Riikka Yrttiaho
Helsingin Sanomat uutisoi helmikuun alussa kolmen uusnatsin pidätyksestä liittyen pommi-iskuihin Göteborgissa. Jutussa mainittiin yhden iskun kohdistuneen ”äärivasemmistolaisten kohtauspaikkana” toimivaan Forum Kafehen.
Kyse on Syndikalistisk Forumista, joka on nimensä mukaisesti syndikalistien kohtauspaikka. Yhdistys on itsenäinen radikaalihkosta Syndikalisterna-ammattiliitosta, mutta toimi aikaisemmin samassa rakennuksessa ja välittömässä yhteydessä ammattiliiton kanssa.
Syndikalismi laajempana poliittisena liikkeenä ja ideologiana tarkoittaa yksinkertaistaen sosialistista ammattiyhdistysliikettä ja liittojen välistä solidaarista yhteistyötä sekä kapitalismin vastustamista. Erään tuttavani luonnehdinta syndikalistiliitosta – ”eihän se nyt mikään Akava ole” – lienee ihan osuva, mutta äärivasemmistosta puhuminen on sikäli johdattelevaa, että se tuo mieleen lähinnä ikkunoiden rikkomisen ja surullisenkuuluisan suomalaisen kiakkovieras-keskustelun.
Syndikalistisk Forum on ollut olemassa jo 1980-luvulta lähtien, joten sillä on jo vuosikymmenten perinteet göteborgilaisten vasemmistolaisten keskuudessa. Päätin käydä katsomassa, mitä tässä äärivasemmiston kohtauspaikassa oikeasti tapahtuu, miltä se näyttää ja millaista porukkaa siellä oikein notkuu.
Forum on pieni kahvila ja oleskelutila vastapäätä yliopistorakennusta Linnéstadenissa, Göteborgin kantakaupungissa. Lähellä on Linnégatanin kauniita vanhoja rakennuksia ja vilkkaita raitiovaunupysäkkejä. Kahvila aukeaa iltapäivisin neljältä, ja paikan tunnistaa helposti isosta punamustasta lipusta ulkopöydän edustalla.
Tila on pienehkö ja valoisa, ja siellä on tarjolla on valkokangas luentoja ja esityksiä varten. Sohvat ja eri paria olevat tuolit luovat kotoisan tunnelman vaikka työskentelyyn, opiskeluun tai kirjojen lukemiseen.
Forumilla järjestetään viikottain muun muuassa opinto- ja kirjapiirejä, luentoja ja keskusteluiltoja. Kuluvalla viikolla ohjelmassa on esimerkiksi luento queerfeminismistä ja avoin kokkausilta, jossa valmistetaan kotoisasti soijapyöryköitä, juuresmuusia ja ruskeaa kastiketta.
Forumin omien verkkosivujen mukaan paikka on ”avoin kirjakauppa sekä kohtauspaikka Göteborgin vasemmistolle”. Vastapäätä pöytääni onkin seinän kokoinen kirjahylly, jossa on myynnissä kirjoja, muun muassa Chomskya, Nina Björkiä ja Rosa Luxemburgia. Kirjojen hinnat ovat varsin kilpailukykyisiä, mikä ilahduttaa varmasti monia yhteiskuntatieteilijöitä kadun toisella puolella. Olisinpa itsekin tajunnut ostaa Chomskyni täältä!
Myös lehtiä, muun muassa syndikalistiliiton Arbetaren-julkaisua, zinejä, antifasistilippuja ja muun muuassa Rojavan kurdien tueksi myytäviä t-paitoja voi paikan päältä lunastaa.
Paikan nettisivuilla on myös verkkokauppa, josta voi ostaa niin ikään kirjallisuutta, lehtiä, kangaskasseja ja sen sellaista.
Kahvilassa on tarjolla maistuvaa vegaanista toastia 20 kruunulla ja teetä, kahvia ja pientä makeaa huokein hinnoin. Oikeaa ruokaa saisi 40 kruunulla. Myös ruoan hinnat ovat siis erittäin kilpailukykyiset verrattuna naapurikuppiloihin, joissa edullisin ruoka-annos taitaa kustantaa keskimäärin lähemmäs sata kruunua.
Halutessaan Forumiin voi ostaa myös 400 kruunun arvoisen tukijäsenyyden vuoden ajaksi. Tukijäsenet saavat juoda niin paljon kahvia ja teetä kuin sielu sietää ja tulevat samalla tukeneeksi paikan toimintaa.
Musiikki soi sopivalla voimakkuudella: täällä voi keskittyä lukemiseen ja kuulee sekä omat ajatuksensa että muiden puheen. Suomalaisen musiikkinörtin mieltä lämmittää se, että myös Joose Keskitaloa soitetaan yhden biisin verran.
Ai niin, ingressin Z-Salamapartio-viittauksesta huolimatta täällä ei röökata eikä dokata. Korkeintaan nuuskataan – kuten Ruotsissa on tapana – ja suunnitellaan vallankumousta kahvipärinöissä.
