Nettifoorumi Ylilaudalla piilee niin viha, vertaistuki kuin propaganda.
Yhdet postaavat naisbloggareiden yhteystietoja, toiset venäjämielistä propagandaa ja kolmannet kuvia peniksistä. Suomalainen nettifoorumi Ylilauta on tunnettu kyseenalaisesta sisällöstään. Alustasta on uutisoitu liittyen poliisitutkintoihin, koulusurman suunnitteluun ja tietovuotoihin.
Elokuun lopulla ylläpito päätti sulkea Ylilaudan erotiikka-keskustelualueen. Syyksi ilmoitettiin keskustelualueella levitetty kostoporno ja alaikäisten kuvat.
Ylilauta on alkujaan erityisesti kuvallisten viestien välittämiseen tarkoitettu anonyymi nettifoorumi, jollaisia on Suomessa ja ulkomailla muitakin. Ylilautaa pidetään yleisesti 15–25-
vuotiaiden valkoisten miesten vihanlevitysalustana ja vittuilufoorumina. Sieltä löytyy kuitenkin myös vertaistukea ja asiallista keskustelua.
Tietokirjailija Ari Haasio käsitteli Ylilaudan vertaistukea väitöskirjassaan Toiseus, tiedontarpeet ja tiedon jakaminen tietoverkon ”pienessä maailmassa” vuonna 2015. Hän keskitti tutkimuksensa foorumin keskustelualueelle Hikikomero, joka on tarkoitettu sosiaalisesti vetäytyneille. Haasion mukaan ”samanlaisen toiseuden kokemus ja sen eksplikointi keskusteluryhmässä yhdisti osallistujia ja rohkaisi näin jakamaan omia tuntemuksiaan ja turvautumaan keskusteluryhmän muilta osallistujilta saatavaan informaatioon”.
Samaa tarinaa kertovat tätä juttua varten haastatellut ”lautakulttuurin” harrastajat. Heitä on viisi: yksi entinen harrastaja ja neljä nykyistä. Kolmen henkilöllisyys on varmennettu – toimittaja Jaakko Keson, valokuvaaja Eetu Järven ja nimettömänä toimivan ex-ylilautalaisen – muut kaksi toimivat sähköpostin välityksellä anonyymeinä tai varmentamattomin nimin.
”Ei oo mitään suuria intohimoja ryhtyä Ylilaudan meemiksi”, toinen selittää valintaansa pysyä nimettömänä. Anonyymiys on Ylilaudan keskeinen toimintaperiaate.
Kaikki neljä nykyistä lautakulttuurin harrastajaa ovat sitä mieltä, että Ylilaudalta löytää vertaistukea. Esimerkkinä pari heistä mainitsee juuri Hikikomeron.
Yksi anonyymeistä haastateltavista kertoo itsekin yrittäneensä tarjota tukea.
”Silloin kun seurasin Ylilautaa päivittäin, vähintään kerran parissa päivässä joku postasi langan, minkä peruskaava oli, että kyseinen henkilö on todella masentunut ja syrjäytynyt eikä tiedä, mitä elämällään tekisi, kun mikään ei tunnu miltään. Monesti nämä ihmiset puhuivat myös siitä, että heillä on itsetuhoisia ajatuksia. Yritin sitten niissä langoissa auttaa niitä ihmisiä.”
Asiatiedosta ja vertaistuesta puhuu myös Jaakko Keso, lautakulttuuria kymmenisen vuotta seurannut Ylen toimittaja. Hän päätyi kuvalaudoille aluksi keskustelemaan valokuvauksesta ja matkustelusta.
”Johonkin ihmissuhdelaudalle on myös tullut postattua, jos on mielen päällä jotain. Siellä pystyy niin vapautuneesti avautumaan asioista, ja joo, yleensä sieltä saa niitä huonoja vastauksia mutta myös mukavalta tuntuvaa vertaistukea.”
Myös Järvi muistuttaa, että pahamaineisten postausten ohella ”Ylilauta on kuin mikä tahansa keskustelufoorumi. Ylilaudalla voit keskustella harrastuksista, musiikista, taiteesta, sijoittamisesta, masennuksesta tai ihan mistä vaan.”
Osansa lautakulttuurin viehätyksessä on Keson mukaan kuitenkin myös ”salakerhomaisella tunnelmalla”.
”Pian huomasin, että siellä oli hyvin omalaatuinen tunnelma ja huumori ja tosi omalaatuisia tempauksia ja kampanjoita, mikä oli tosi kiehtovaa: sellainen parviäly.”
Keso kertoo ”operaatio Maunosta”, jota hän oli mukana masinoimassa vuonna 2010.
”Tangomarkkinoiden aikaan ympäri Suomea oli laulukojuja, jonne ihmiset saattoi mennä laulamaan jotain tangobiisiä. Ne laitettiin sitten nettiin, jossa kansa sai äänestää suosikkejaan jatkoon. Joku oli löytänyt Mauno Hakkilan. Se oli joku arviolta seitsemänkymppinen tyyppi, joka lauloi Hopeisen kuun tosi horjuvalla äänellä, semmoinen koominen ja hellyttävä hahmo. Joku ehdotti, että äänestetään tää voittoon, että tästä tulee kansansuosikki.”
Keso jalosti ideaa pidemmälle niin, että kilpailun seuraaville sijoille äänestettiin ihmisiä, joiden etunimien ensimmäisistä kirjaimista muodostui sana ”Mauno”.
Samanlaisesta huumorista kielii toisen haastateltavan kertomus. Aiemmin Ylilaudalle postannut henkilö, joka ei halua nimeään julkisuuteen, kertoo kuvalautalaisten kesken toteutetusta omenavarkaudesta. Omenien tilalle jätettiin kuvia omenoista.
Omenavarkaudet ja Tangomarkkinaäänestysten kaappaukset olivat vielä hupaisia episodeja, vinolla huumorilla varustettuja voimainnäytöksiä. Tempaukset ovat kuitenkin saaneet myös ikävämpiä piirteitä.
Kun Sanna-Mari Paakki ja Elina Sorsa ryhtyivät loppuvuodesta 2016 kampanjoimaan somessa rintojen yliseksualisointia vastaan, heidän lanseeraamansa #tissiviikko noteerattiin myös Ylilaudalla. Kampanjaan osallistuneiden ihmisten kuvia jaettiin foorumille ilkein ja haukkuvin saatesanoin.
Paakki oli ollut lautalaisten hampaissa aiemminkin, kommentoituaan ”vaimomatskuu”-sanan seksismiä. Ylilaudalla oli julkaistu hänen puhelinnumeronsakin.
Joissain tapauksissa häirintäkampanjat ulottuvat mantereelta toiselle. Näyttelijä-taiteilija Shia LaBeoufin ja taiteilijoiden Nastja Säde Rönkön ja Luke Turnerin livestream-teos He Will Not Divide Us pystytettiin samana päivänä, kun Trump astui virkaan. Yhdysvaltalaiset 4chanin – paikallisen kuvalaudan – käyttäjät trollasivat teoksen kerta toisensa jälkeen alas.
Tutkija Jonne Arjoranta kertoo ylilautalaisten jatkaneen mallia, kun kolmikon taideteos Alone Together saapui Suomeen. Taiteilijat olivat eri puolella Suomea salaisissa paikoissa mökeissä, joista oli livestream Kiasman ARS17-näyttelyyn.
”Nämä keskustelijat yrittivät selvittää, missä mökit ovat. Ja he kävivät Kiasmassa paikan päällä heilumassa, ainakin yhdessä tapauksessa Pepe-maski päässä.”
Pepe on sammakkohahmo. Alunperin se on tuttu Matt Furien sarjakuvasta Boy’s Club ja sittemmin lukuisista meemeistä, etenkin äärioikeiston ideologiaa symppaavista meemeistä.
Arjoranta kertoo myös toisesta tapauksesta. Kun yhdysvaltalainen toimittaja Leigh Alexander kävi Suomessa puhumassa, Ylilaudalla heräsi halu trollata tapahtumaa.
”Ilmeisesti paikan päälle uskaltautui lopulta muutama henkilö.”
Sivuston ylläpitäjä Aleksi Kinnunen kieltäytyi haastattelusta. Puhelimessa hän sanoi syyksi huonot kokemukset suomalaistoimittajista. Kinnunen on joutunut usein vastaamaan toimittajien esittämiin Ylilautaa koskeviin syytöksiin.
Samaa viestiä toistaa yksi anonyymeistä haastateltavista, joka kirjoittaa: ”Luottamukseni sinun ammattitaitoosi toimittajana on rehellisesti sanottuna nolla.” Epäluottamus on molemminpuolista: on mahdotonta tietää, onko haastateltava tosissaan vai trollaamassa.
Kysymys on Ylilaudan ytimessä. Kuvalautojen alkuvaiheessa tästä ei itse asiassa ollut edes kysymystä. Kyseessä oli salakerho, jonka nihilistinen huumori sitoi sisäpiirin yhteen. Kaikki oli pilaa, ja kaikki valtavirtaa järkyttävä pila oli onnistunutta. Epäkorrektiutta roiskittiin samaan tapaan kuin punkkarit käyttivät aikanaan natsisymboleita: sokkiarvon takia.
Jaakko Keso esittää esimerkin vitsistä, joka on lähtenyt käsistä. PewDiePie eli Felix Kjellberg on ruotsalainen tubettaja. Hänellä oli parhaimmillaan yli 50 miljoonaa seuraajaa, jotka seurasivat PewDiePien liioiteltuja reaktioita tämän pelaamiin peleihin ja tämän epäkorrektia, kuvalaudoilta tuttua huumoria. Alkuvuodesta tubettaja sai kyseenalaista julkisuutta, kun media alkoi kiinnittää huomioita tämän vitsien rasistisuuteen.
”Ei munkaan mielestä ole hyvä asia viljellä n-vitsejä tai ’tappakaa kaikki juutalaiset’ -tyyppisiä vitsejä, mutta jos sitä kontekstia ei ymmärrä, ne vitsit ymmärtää väistämättä eri tavalla. Tämä on tosi vaikea kysymys, itsekin olen aika hukassa, että miten tähän pitäisi suhtautua tuntien sen kulttuurin ja tietäen, mistä se kumpuaa. PewDiePie ei ole mikään natsisymppaaja tai rasisti, se vaan tavallaan puhuu sitä oman yhteisönsä kieltä, minkä ihmiset osaa tulkita tietyllä tavalla”, Keso sanoo.
Ylilaudan etusivun mukaan foorumilla on 3,5 miljoonaa kävijää kuukaudessa. Vaikka luku olisikin liioiteltu, on selvää, että laudalla käy muitakin kuin 15–25-vuotiaita miehiä, jotka hellivät vihaa naisia ja maahanmuuttajia kohtaan. Osalle Ylilaudan postauksissa kyse on ”vain” vitsistä, jonka sisältö vaihtelee. Yksi anonyymi kertoo:
”’Nettinatsien’ eli ironisesti maahanmuutosta öyhöttävien nyymien langat ovat eritoten suosiossa, mutta niiden seassa on ihan varmasti myös tosissaan postattuja ’rotutohtorien’ mielipiteitä. Alunperin nämä langat olivat ihan pelkkää ironiaa, mutta Ylilaudan käytön normalisoituessa yhä useamman suomalaisen keskuudessa osa varmaan luuli näiden lankojen olevan tosissaan.”
Tutkija Jonne Arjoranta tunnistaa saman ilmiön.
”Kun keskeistä on se, että keskusteluun on tärkeä tuoda asioita, jotka jotenkin järkyttää valtavirtaa tai tuottaa huumoria valtavirrasta, se tarkoittaa yleensä kaikenlaista rasistista, seksististä ja tämäntyyppistä materiaalia. On hyvin vaikea joissain tapauksissa erottaa sitä, että onko nämä nyt vakavissaan vai onko tämä vain läppää – tai onko sillä mitään merkitystä?”
Tutkija ei voi tietää kunkin viestin motiiveja tai postaajan poliittisia näkemyksiä, mutta ei hänen Arjorannan mielestä tarvitsekaan.
”Aina voidaan – riippumatta taustalla olevista intentioista – tutkia sitä, mitä siellä ihan aktuaalisesti sanotaan. Tietyllä tavalla on loppujen lopuksi yhdentekevää, onko se nyt huumoria vai ei, jos lopputulos on vaikka se, että keskustelu on avoimen rasistista. Silloin se kaikesta huolimatta tuottaa niitä rakenteita tai osallistuu siihen.”
Ylilauta on liitetty rasististen ja vihamielisten rakenteiden tuottamiseen sitäkin kautta, että foorumin ylläpitäjä Kinnunen vuokrasi palvelintilaa MV-lehdelle aina heinäkuuhun 2016 asti. Palstoissa on paljon samaa – vihamielistä ja salaliittoteorioita pursuavaa sisältöä – mutta siinä missä Ylilautaa leimaavat myös moniäänisyys ja huumori, MV-lehti kietoutuu journalismin kaapuun ja esittää törkynsä totena.
Arveluttavat poliittiset ideologiat kukkivat tosin myös Ylilaudalla, muutenkin kuin vitsinä. Erityisen vahvoilla lautakulttuurissa ovat oikeistolaiset näkökannat. Arjoranta kertoo, että 4chanin seuraajassa 8chanissa on pol eli politiikan alalauta mutta sen lisäksi erikseen leftypol-lauta eli vasemmistoväritteiselle politiikalle omistettu alue.
”Se ikään kuin kertoo, mikä oletusarvo on.”
Kanadan yleisradioyhtiö CBC kutsuu 8chania suoraan alt right -foorumiksi.
Lautakulttuuriin osallistujilla – ainakin osalla heistä – on tapana leveillä kulttuurin ymmärryksellään. Pitää osata erottaa trollit vilpittömyydestä, vanhat uusista käyttäjistä ja propaganda yksittäisistä mielipiteistä. Ylilauta onkin eräänlainen medialukutaitotesti, jossa omaa osaamistaan voi harjoittaa.
Hyvälle medialukutaidolle olisi käyttöä erityisesti propagandan suhteen. Ylilaudalla tuodaan välillä esiin epäilyjä eri tahojen vaikuttamisyrityksistä. Kokoomusnuorten Ylilauta-meemitehtailuista on foorumilla esitelty myös todistusaineistoa some-keskusteluista napattujen kuvakaappausten muodossa, vaikka aineiston todenperäisyydestä ei ole takuita.
Arjoranta ei ota kantaa siihen, ovatko kokoomusnuoret ehkä tehtailleet meemejä Ylilaudalle, mutta hän sanoo olevansa ”yllättynyt, jos jollain poliittisella puolueella ei ole vielä tällaista, ne ovat kyllä pudonneet kelkasta jo pahasti”.
Yksi anonyymeistä haastateltavista muistuttaa, että Ylilauta on keskustelukanava siinä missä muutkin.
”En näe ongelmaa siinä, että puolueet pyrkivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin tai lisäämään omaa kannatustaan Ylilaudalla, mikäli heidän agitointinsa perustuu faktoille. Ylilaudalla kampanjointi ei ole yhtää sen tuomittavampaa kuin kadulla lentolehtisten jakaminen.”
Huonosti laadittu propaganda ei laudalla mene helposti läpi. On opittava, miten keskusteluun kannattaa osallistua. Toinen anonyymi kertoo:
”Jos saavut paikalle etkä osaa toimia kyseisen sivun tarkkojen postaus- ja käyttäytymismallien mukaan, sulle nauretaan ja sulle vittuillaan, eikä sua oteta tosissaan. Jos väärässä hetkessä postauksissasi osoitat olevasi muuta kuin valkoinen heteromies, niin mitä luultavimmin saat osaksesi hyvinkin kamalia kommentteja.”
Suurin osa haastateltavista joka tapauksessa uskoo, että Ylilautaa käytetään propaganda-alustana. Yksi asian suhteen epäröiväkin vastaa:
”Ylilauta on pullollaan natsimateriaalia, antisemitismiä, salaliittoteorioita, rasististen oikeistopoliitikkojen hypetystä, viimeisimpänä muun muassa Huhtasaaren presidenttiehdokkuuden hypetys. En osaa ottaa kuitenkaan siihen kantaa, onko nää jotain tietoisesti masinoituja kampanjoita, vai orgaanisesti lautakulttuurin sisällä syntyneitä ilmiöitä.”
Myös ex-postaaja nostaa esiin Huhtasaaren kampanjan. Jo nyt hänen ”Paperit, kiitos” -mainoksestaan on saatu ”Paperi T, kiitos” -meemi. Naureskelu Huhtasaaren mainoksen kustannuksella tuskin haittaa, kunhan tarpeeksi moni vääntää evoluution kieltäjän nimen vaalilappuun – vaikka sitten läpällä ja vitsin varjolla.
Meemeistä on tullut yhtä pätevä ellei pätevämpi kampanjointityökalu kuin pelkästä tekstistä puhumattakaan pitkistä, tietoon pohjaavista esityksistä.
Ex-ylilautalainen muistuttaa, että Trump testasi meemejään 8chanilla ennen kuin postasi ne Twitteriin. Ainakin Hillary Clintonin kuva, jonka taustalla oli seteleitä ja teksti ”The Most Corrupt Candidate Ever” ilmestyi keskustelufoorumille ennen presidenttiehdokkaan Twitter-tiliä.
Visuaaliset vitsit peittävät välillä viestin, jossa ei ole mitään hauskaa. Jotkut vitsit onkin otettava vakavasti. Trump oli vitsi, kunnes hänen presidenttiydestään tuli totta. Suomi ensin -porukka on valmista sketsihahmoainesta, mutta hekottelu ei mitätöi heidän edustamaansa öyhötystä.
Onko vika kuitenkin internetissä? Tuoko anonyymiyden mahdollisuus ja etäisyys muihin esiin pimeimmät puolemme? Tuottaako internet keskustelumuotoja, jotka halveksuvat hyviä tapoja ja ihmisoikeuksia?
”Kyllähän me postaamme internetiin myös niitä yksisarvisia”, Arjoranta muistuttaa.
”Ylilaudalla tulee ehkä selkeämmin esiin tietyntyyppiset näkemykset ja keskustelukulttuuri, mutta se ei ole syy poliittisen ilmapiirin muutokselle vaan seurausta siitä.”
Arjoranta ei usko, että anonymiteetti itsessään kuitenkaan johtaa laukomaan pimeitä näkemyksiä, loukkaavaa materiaalia ja painokelvotonta sontaa.
”On niin helppoa syyttää anonymiteettiä näistä jutuista. Samaa nähdään kuitenkin selkeästi myös esimerkiksi Facebookissa: vaikka ihmiset esiintyy omalla nimellään, siellä on ihan samantyyppistä varsin negatiivista keskustelukulttuuria. En ole vakuuttunut myöskään siitä, että internet on rikki, vaikka siinä on kielteisiä piirteitä.”
Kuten tietoverkkoja, sukupuolta ja pelejä tutkinut yhdysvaltalainen Adrienne Shaw on todennut: ”The internet is full of jerks because the world is full of jerks.” Netti on täynnä paskiaisia, koska maailma on täynnä paskiaisia.
Alalauta on merkitty NSFW-tagilla (not safe for work), mikäli sen aihealueet ovat erityisen provosoivia, pornoon viittaavia tai muuten työpaikalla selaamiseen sopimattomia.
Ylilautaa edelsivät Suomessa muun muassa Finnchan, Kuvalauta, Kotilauta ja Lauta.net. Kansainvälisiä malleja Ylilaudalle ovat muun muassa Something Awful, Reddit, 4chan ja 8chan.
Sanastoa:
Lurkata = seurata kommentoimatta
Postata = aloittaa viestiketju tai kommentoida sitä
Nyymi = anonyymi, Ylilaudalle postaaja
Jonne = negatiivinen viittaus nuoreen tai muuten hölmöön tyyppiin
Normo = ”normaali”, ”tavis”, ihminen, jolla on sosiaalinen elämä netin ulkopuolella
Hikky = Sosiaalisesti eristäytynyt ihminen
