Tampereen yliopistollinen keskussairaala ei noudata ministeriön suosituksia potilaiden yhdenvertaisesta kohtelusta.

Kuva Annika Pitkänen

Kaikki julkiset hedelmöitysklinikat eivät noudata sosiaali- ja terveysministeriön suositusta hedelmöityshoitojen yhtenäisistä perusteista.

Tampereen yliopistollinen keskussairaala (Tays) on evännyt hedelmöityshoidot pariskunnalta, jonka toinen osapuoli on transsukupuolinen. Kirjeessä ei annettu perusteluja.

”Taysista tuli kirje, jossa oli kaksi virkettä. Ensiksi ilmoitettiin, että he eivät tee hoitoja lahjoitetuilla sukusoluilla. Tämä koskee kaikkia Suomessa, mutta yleensä annetaan maksusitoumus yksityisklinikalle. Lopuksi todettiin, että he eivät anna maksusitoumusta.”

”Meiltä evättiin hoidot, koska minä olen, mikä olen.”

Keväällä 2015 pariskunta oli käynyt Jyväskylän keskussairaalan naistentautien poliklinikalla ensikäynnillä, ja he saivat psykologin lausunnot. Aviopari kuitenkin muutti Tampereelle töiden vuoksi, ja päätti siirtää hoitoja vuodella. Kesällä 2016 he totesivat, että jäävät Tampereelle, ja pyysivät lähetteen Jyväskylän keskussairaalasta Tampereelle.

Taysin kirje herättää ihmetystä. Se oli vastaus lähetteeseen, jonka Keski-Suomen sairaanhoitopiiri oli laittanut Tampereelle. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri oli kertonut keväällä 2015 pariskunnalle tehneensä omat ratkaisunsa hedelmöityshoidoista Tampereen käytäntöjen pohjalta. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri olisi antanut heille yhden hedelmöityshoitokerran, minkä pariskunta oletti siis myös Tampereen käytänteeksi.

”Asia on meille todella vaikea. Saimme [Taysista] todella karun kirjeen, jonka eteen ei ollut nähty mitään vaivaa vaan joka oli täynnä kirjoitusvirheitä. En edes soittanut sen perään. Vaimoni itki lattialla sylissäni, ja sanoin, että otetaan säästöt ja mennään yksityiselle.”

Pariskunta on toivonut lasta jo pitkään ja yrittänyt aktiivisesti saada hedelmöityshoitoja etenemään yli vuoden ajan. He ovat olleet naimisissa kolme vuotta ja tunteneet toisensa kymmenen vuotta.

”Tässä vaiheessa kaipaamme lasta.”

Selvityshenkilö Anna-Maija Tapper teki vuonna 2014 sosiaali- ja terveysministeriöl­le raportin hedelmöityshoidon yhtenäisistä perusteista. Siitä selviää, että Tays on antanut kahdelle transsukupuoliselle hedelmöityshoitoja. Raportissa myös kerrotaan, että sairaalassa on käytetty tarvittaessa luovutettuja sukusoluja, mikäli miehellä ei ole ollut siittiötuotantoa. Tays on hankkinut luovutetut ­siittiöt joko Ovumia Oy:n tai ­Cyrosin spermapankeista.

Kun prosessi on raskas jo itsessään, valittaminen ei kiinnosta. Transsukupuoliset päätyvät helposti yksityiselle puolelle.

Sosiaali- ja terveysministeriön linja on kuitenkin yksiselitteinen: vain lääketieteelliset syyt voivat olla este hedelmöityshoitojen antamiselle. Hoidon antamisessa ei saa syrjiä eri ryhmiä, mikä koskee myös naispareja, yksittäisiä naisia, transsukupuolisia ja HIV-positiivisia henkilöitä. Syksyllä 2014 annettu suositus perustuu Valviran ja eduskunnan oikeusasiamiehen kannanottoihin, joiden mukaan aikaisempi suositus hedelmöityshoidon yhtenäisistä perusteista ei vastannut kaikilta osin palveluiden yhdenvertaista saatavuutta.

Jotkut ovat jaksaneet kannella saamastaan kohtelusta tasa-arvovaltuutetulle, joka on antanut asiasta yleisen lausunnon elokuussa 2013. Ilmoitusten mukaan pareille, joista toinen on transsukupuolinen, ei ole annettu hedelmöityshoitoja transsukupuolisen omilla tai ulkopuolisen luovuttajan sukusoluilla. Tilanteissa on myös ollut epäselvyyttä siitä, kuuluuko hoitojen antaminen yksityisille vai julkisille terveyspalvelujen antajille.

Tasa-arvovaltuutetun mukaan hedelmöityshoitojen epääminen pareilta sen vuoksi, että toinen puolisoista on transsukupuolinen, asettaa heidät tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella.

Hedelmöityshoitolaissa ei ole todettu, että hoidon antamisen esteenä olisi hoitoa saavan transsukupuolisuus.

Nykyisessä translaissa sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen edellyttää lisääntymiskyvyttömyyden vahvistamista. Suomi on saanut asiasta huomautuksen Euroopan neuvoston tasa-arvovaltuutetulta.

Tasa-arvovaltuutettu korostaa lausunnossaan, että lisääntymiskyvyttömyyttä koskeva translain säännös liittyy oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen edellytyksiin sukupuolen korjauksen yhtey­dessä eikä sen voida tulkita ulottuvan vaikutuksiltaan sen laajemmalle. Sillä ei voida siten perustella hedelmöityshoitojen antamatta jättämistä pareille, joista toinen on transsukupuolinen.

Translain uudistus käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriössä vuonna 2013. Vuosia julkisessa keskustelussa ollut translakiuudistus ei ole kuitenkaan edennyt.

Myöskään Jyväskylässä hedelmöityshoidot eivät järjestyneet avioparille tasavertaisesti muihin pareihin verrattuna, vaikka Keski-Suomen keskussairaalan toiminnasta pari ei halua valittaa.

”Teimme kaksi vuotta sitten päätöksen, että haluamme lapsen. Asuimme tuolloin Jyväskylässä. Meillä oli käsitys, että olemme oikeutettuja saamaan hoitoja julkiselta puolelta. Soitimme perheneuvolaan ja saimme ajan.”

Perheneuvolasta soitettiin takaisin ja kerrottiin, etteivät hoidot onnistu transsukupuolisuuden takia.

”Minulle se ei riittänyt, enkä hyväksynyt asiaa. Laitoin viestiä Keski-Suomen keskussairaalaan vähän ylemmälle taholle. Halusin saada kirjallisen perustelun, miksi hoidot eivät onnistu. He tajusivat tehneensä virheen ja halusivat korjata sen. Meille tarjottiin yhtä hoitokertaa.”

Lain mukaan hedelmöityshoitoihin on oikeus kolme kertaa. Jyväskyläkään ei tarjonnut tasavertaista oikeutta.

”Tavallaan ymmärsin sen, ja siinä vaiheessa minulle oli aivan sama. He tarjosivat meille suoraan mahdollisuutta koeputkihedelmöitykseen, kun yleensä aloitetaan inseminaatiolla.”

Inseminaatio on halvempi, ja siinä on koeputkihedelmöitystä heikommat mahdollisuudet onnistua.

”Vaikka se oli eriarvoista, minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa Keski-Suomen keskussairaalasta. Olin todella kiitollinen.”