Valta valuu pois kuntalaisilta

Teksti Mikko Niskasaari Kuva Lissu Lehtimaja

Hallitus haluaa poistaa tavallisen kuntalaisen oikeuden valittaa kuntaansa koskevista päätöksistä.

Ympäristön kannalta hallituksen eräät vaarallisimmat linjaukset on kätketty liitteeseen neljä, asuntopolitiikan alle. Sen laatinutta työryhmää veti ex-pääministeri Matti Vanhanen (kesk), eikä liitteeseen kirjatuilla oikeusjärjestelmämme mullistuksilla ole paljoakaan tekemistä asuntopolitiikan kanssa. Ohjelma on suoraviivainen vallansiirto tavalliselta suomalaiselta yhtiöille, erityisesti rakennusliikkeille.

Hallitusohjelman liitteeseen on kirjattu selvitettäväksi kunnallisvalitusten muuttaminen hallintovalituksiksi. Pieneen merkintään sisältyvää suurta periaatetta selventää Suomen johtaviin hallintolainkäytön asiantuntijoihin kuuluva akatemiaprofessori Kaarlo Tuori.

”Tavoitteena on vähentää niitä, joilla on oikeus valittaa. Kunnallisvalituksen voi tehdä jokainen kunnan jäsen, mutta hallintovalituksen vain asianosainen, se jota asia suoraan koskee. Tämä olisi hyvin olennainen heikennys kansalaisten oikeuksiin. Se muuttaisi koko ajattelutavan, johon kunnallinen itsehallinto perustuu.”

Itsehallinnon periaatteen mukaan kunta kuuluu kuntalaisille tasavertaisesti, mutta hallitusohjelman mukaan toiset olisivat tasa-arvoisempia kuin toiset. Myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Pekka Vihervuori on ollut tyrmistynyt esityksestä. Toukokuun lopulla hän kommentoi sitä puheessaan Hämeenlinnassa:

Ota aikaa itsellesi

”Vaikka kunnallisvalitukset joskus saatetaan kokea kiusallisinakin, kunnan jäsenen muutoksenhakumahdollisuus itsessään on merkittävä preventiivisenkin oikeussuojan ja laillisuuden tae meidän suomalaisessa järjestelmässämme, jossa korruptiota on kansainvälisesti katsoen vähän. Pidän varsin arveluttavana, jos tällaisessa herkässä saumassa koko itsenäisyyden ajan toiminutta kunnallisvalitusinstituutiota lähdettäisiin jostakin suppeasta näkökulmasta ajamaan alas edes rajoitetusti, vaikkapa kaavoituksessa. Maankäytön suunnitteluhan on itse asiassa kunnallisen vallankäytön ydinaluetta, jossa myös päätetään merkittävistä varallisuuseduista.”

Tässä kohden voisi viitata vaikkapa keskustalaiseen Nuorisosäätiöön ja Matti Vanhasen sekä eräiden muiden keskustapoliitikkojen rooliin senrakennusbisneksissä.

Kun kansalaisten valitusoikeudet karisevat, Ely-keskusten merkitys rakentamisen laillisuuden valvojina korostuu. Hallitus aikoo kuitenkin riistää niiden valitusoikeuden kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvissä asioissa; ne jäisivät vain konsultoiviksi viranomaisiksi. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori hämmästelee esitystä.

”Tämä on perustuslain kannalta ongelmallista. Kun maankäyttö- ja rakennuslakia 1990-luvulla säädettiin, kuntien­ päätösvaltaa kaavoituksessa lisättiin ja ympäristökeskusten ja ympäristöministeriön valtaa rajoitettiin. Tätä kuitenkin tasapainotti ympäristökeskusten valitusoikeus.”

Ympäristökeskukset lakkautettiin Matti Vanhasen pääministerikaudella vuonna 2009. Niiden tehtävät siirrettiin pääosin Ely-keskuksille, joilla myös on valitusoikeus.

Professori Tuori sanoo olevansa erittäin huolissaan ajatuksesta poistaa tuo oikeus.

”Kaikissa vähänkään merkittävissä kaavoitus- tai rakennushankkeissa, ylipäänsä ympäristökysymyksissä vaikutukset eivät ole paikallisia, ne eivät rajoitu yhteen kuntaan. Vaikutukset ulottuvat laajemmalle, ja siksi tarvitaan valvovaa viranomaista”, hän sanoo.

”Pienissä kunnissa esiintyy taipumusta jakaa etuuksia sulle mulle -periaatteella. Suuremmissa kunnissa vaikuttavat suuret taloudelliset intressit, ja sillä on joskus seurauksensa.”

Hallitusneuvottelijat leimasivat Ely-keskukset syyllisiksi asuntopulaan. Neuvottelijat väittivät niiden tehtailevan asiantuntemattomia valituksia. Tähän vastasi blogissaan terävästi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka:

”Kunnat hyväksyvät vuosittain runsaat 1 000 asemakaavaa. Esimerkiksi vuosina 2008–2013 ne hyväksyivät 6 400 asemakaavaa. ­Kaikkiaan niistä tehtiin 626valitusta. Ely-keskusten osuus niistä oli 54 kappaletta. Jatkovalituksen alueellinen Ely-keskus teki kahdessa tapauksessa. Näiden lukujen valossa Ely-keskuksia ei voi luonnehtia himovalittajaksi.”

”Entä johtiko Ely:n valitus muutoksiin hallinto-oikeuksissa? Kyllä, useimmissa tapauksissa kaavapäätös muuttui.”

Mitä luvut kertovat Matti Vanhasen ja hänen työryhmänsä asiantuntemuksesta?

Hallitus haluaa KHO:n puhtaasti ennakkotapaustuomioistuimeksi, johon saisi valittaa vain luvan ­saatuaan. Näin ainakin kaava- ja raken­nusasioissa. Ohjelmassa vaaditaan myös oikeudenkäyntimaksujen merkittävää korottamista, jälleen ainakin kaava- ja rakennusasioista valitettaessa. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori kritisoi tätäkin.

”Oikeusturvan hakeminen ei saa olla riippuvainen kansalaisen maksukyvystä. Oleellinen oikeusturvamomentti on, että hallinto-oikeuksissa oikeudenkäynti on suhteellisen halpaa, siinä ei ole samanlaista tarvetta asianajajaan kuin yleisissä tuomioistuimissa, eikä oikeusturvan hakeminen muodosta merkittävää kuluriskiä. Tässä on vaarana, että oikeusturvaan olisi varaa vain varakkailla.”

Sitä olisi vaikeaa sovittaa yhteen perustuslain takaaman yhdenvertaisuus lain edessä -periaatteen kanssa.

Kommentoi Facebookissa

Tilaa Voima
voima
  • 11.8.2015

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Kiva, että haluat kommentoida artikkeleita. Muista kuitenkin hyvät käytöstavat ja se, että olet itse vastuussa kirjoituksestasi.