Yhdessä Berliinin keskeisimmistä kaupunginosasta ohikulkijaa vastaan tulee yllättävä näky. Kreuzbergin kaupunginosassa sijaitseva Oranienplatz on täynnä telttoja ja puulevyistä kokoonkyhättyjä majoja. Aukion laita on pakolaisleiri, johon paperittomat turvapaikanhakijat ovat asettuneet odottamaan oleskelulupaa. Väliaikaiseksi tarkoitettu leiri on ollut kuitenkin pystyssä jo puolitoista vuotta.

Saksan nykyisen turvapaikkajärjestelmän epäkohdat näyttäytyvät Oranienplatzin aukiolla konkreettisimmillaan.

Puiston puihin nojaa lukuisia patjoja ja pyöriä. Asukkaat ovat maalanneet suuria kylttejä, joissa lukee ”Yksikään ihminen ei ole laiton” ja ”Me olemme täällä”.

Alueella seisoskelee miehiä, jotkut pystyttävät uusia telttoja. Kiinnostuneita ohikulkijoita tullaan tervehtimään ja kättelemään ystävällisesti. Osa leirin noin sadasta pakolaisesta on saanut yöpyä kylmimmän talvikauden ajan muun muassa katolisen Caritas-säätiön järjestämässä majoituksessa, joka kuitenkin sulki ovensa pakolaisilta maaliskuun lopussa. Noin 40 asukasta on yöpynyt Oranienplatzin aukiolla myös talven yli.

Caritas-säätiön tarjoamissa tiloissa on asunut jonkin aikaa myös Nigeristä kotoisin oleva Ali. Hän kertoo tulleensa kuusi kuukautta sitten Saksaan ja on monien muiden tapaan rakentanut itselleen puisen mökin Oranienplatzille.

”Poliitikot eivät pidä siitä, että olemme täällä.”

Kun kysyn poliisin suhtautumisesta leiriin, Ali vastaa, ettei poliisi tule tänne, vaikka joku heidät paikalle soittaisikin. Poliisia työllistävät alueen alkoholistit ja huumeidenkäyttäjät ja muut huono-osaiset, jotka aiheuttavat ajoittain ongelmia myös leirin asukkaille.

Aiemmin Ali asui virallisella pakolaisleirillä toisessa saksalaisessa kaupungissa. Siihen verrattuna Oranienplatzin leiri on Alin mukaan huomattavasti vapaampi. Täällä asukkaat voivat mennä ja tulla keneltäkään lupia kyselemättä.

Syksyinen Lampedusan katastrofi ei muuttanut EU:n maahanmuuttopoliittista linjaa parempaan suuntaan, vaan rajojen ja liikkuvuuden kontrollia on kiristetty entisestään. Lokakuussa 2013 Lampedusan edustalla sattui veneturma, jossa kuoli yli 300 eritrealaista, somalialaista ja ghanalaista siirtolaista. Oranienplatzin leirin taustalle organisoitunut tukijärjestö Lampedusa in Berlin ajaa kamppailua pakolaisten perusoikeuksien puolesta.

Oleskelulupa, oikeus työskennellä ja etsiä asuntoa nousee välittömästi esiin myös leirin asukkaiden puheissa. Perusoikeus terveydenhoitoon, jonka puolesta siirtolaisaktivistit kamppailevat ympäri Eurooppaa puuttuu myös Oranienplatzin asukkailta.

Alkujaan protestiksi pystytetty Oranienplatzin leiri on ollut pystyssä jo lähes puolitoista vuotta ja siitä on muodostunut pysyvä asuinsija kymmenille paperittomille pakolaisille. Viime lokakuun lopulla leiri yritettiin tyhjentää, mutta osin väkivaltaiseksikin muuttunut mielenosoitus esti tuolloin leirin poissiivoamisen.

Tilanne näyttää tästä huolimatta toivottomalta. Kristillisdemokraattisen valtapuolue CDU:n sisäministeri Frank Henkel valmistelee edelleen Oranienplatzin telttaleirin tyhjentämistä.

Toisen valtapuolueen SDP:n epäröinti asian suhteen on kuitenkin estänyt tämän. Maaliskuun lopulla leiri määrättiin tyhjennettäväksi, mutta tilanne ei ole vielä muuttunut. Kaupunki on etsinyt pakolaisille majoitusta, mutta osa leirin asukkaista uskoo, ettei tämä tuo heidän asiaansa parannusta. Vastustusta ovat herättäneet muun muassa suunnitellut epäinhimillisen pienet tilat.

Sisätiloihin muuttaminen tarkoittaisi myös paperittomien nimien ja henkilötietojen keräämistä. Monet uskovat näiden listojen olevan samalla myös ”maastakarkottamislistoja”.

Leirin tyhjentäminen ei siis toisi merkittäviä parannuksia leirin asukkaiden asemaan ja veisi heiltä samalla myös mahdollisuuden näkyvään protestiin.

Maahanmuuttokysymykset ovat johtaneet Saksassa viimeaikoina myös yhä useampiin äärioikeistolaisten ja antifasististen ryhmien yhteenottoihin. Eikä ole mikään ihme, että maahanmuuttokysymykset ovat tulleet viime aikoina yhä suuremmaksi keskustelunaiheeksi: turvapaikanhakemusten määrä Saksassa oli vuonna 2013 Saksan maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan yhteensä noin 127 000, kun vain vuotta aiemmin se oli reilut 77 000.

Leirillä on asukkaita lukuisista Afrikan maista kuten Senegalista, Nigeriasta, Nigeristä, Malilta. Alin mukaan yhteinen kieli monien kanssa on arabia. Ali on yksi harvoista asukkaista, jotka osaavat englantia. Kesken haastattelun joku tuo Alille muovipussin, jossa on kengät.

”Kaupunkilaiset avustavat meitä paljon”, Ali kertoo. ”He ovat tuoneet esimerkiksi lämmittimiä majoihin ja telttoihin.”

Berliiniläiset suhtautuvat leiriin Alin mukaan uteliaisuudella.