Koulujärjestelmä täytyy päivittää, koska: ”se on aikansa elänyt. Oppiaineet on keksitty 1800-luvun lopulla, ja itse koululaitos on satoja vuosia vanha. Joka puolella maailmaa koulussa on liitutaulu, ja pulpetit ja opettajat, vaikka menisi viidakkoon. Muu maailma on muuttunut, mutta koulu ei muutu miksikään. Tämä on käsittämätöntä!”

Peruskoulussa pitäisi ennen kaikkea muuttaa: ”se, että myös ei-akateemiset oppilaat saisivat hyviä numeroita.”

Tulevaisuuden koulussa opetettaisiin: ”esimerkiksi empatiaa, innovointia, yrittäjyyttä, luovuutta, tiimityötä, johtajuutta ja käden taitoja. Opetussuunnitelma sisältäisi vain pakolliset aineet, joita olisi puolet opetuksesta. Loput aineet lapset voisivat keksiä itse. Halutessaan voisi opiskella esimerkiksi japania, parkouria tai leipomista. Kuulostaa idealistiselta, mutta kaikki on mahdollista. Meillä on jo oppimiseen tarvittava tekniikka, kuten netti ja Skype.”

Opettajat voisivat: ”ottaa assistentin roolin ja luopua täydestä kontrollista. Oppilaille tulisi antaa enemmän tilaa. Ei voi olla niin, että minä olen tiedonlähde ja puhua pälpätän koko päivän. Illalla olen aivan poikki, ja lapset ajattelevat, että voi jessus, kun oli tylsää.”

Oppimistulosten arviointi: ”olisi syytä heittää pois. Arvioimme koulussa akateemisia aineita, ja vain kolmasosa lapsista on akateemisesti lahjakkaita.”

Luokkaerot näkyvät koulussa: ”rankasti. Oppilaiden sosiaalinen luokka määrittelee sen, miten he oppivat. Alkoholistiäidin kanssa elävä lapsi ei opi mitään, koska on niin ahdistunut. Hänen yleissivistyksensä on nolla, koska virikkeitä ei ole, eikä hän ole nähnyt muuta kuin oman lähiönsä. Eliittiperheiden lapsilla on yksityisopettajat ja kalliit harrastukset, ja he ovat matkustaneet maailmalla. Tällaiset oppilaat ajattelevat, että koulu on tärkeää, ja he haluavat sen kympin.”

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat: ”saavat koulussa paljon apua. Vaikka oppilaan perhe olisi asunut kaksikymmentä vuotta Suomessa, koulussa heitä kohdellaan edelleen maahanmuuttajina. Vaikka vanhemmat rukoilisivat, että heidän lapsensa siirrettäisiin maahanmuuttajien erityistunneilta normaaleille tunneille, heille joudutaan vastaamaan, että näin ei voi tehdä. Se on älytöntä.”

Jos peruskoulu saisi valtion budjetista lisää rahaa: ”rakentaisin opetuskäyttöön uudet talot, joissa voisi opettaa. Niiden katoista ei tippuisi vettä, eikä niissä sairastuisi homeen aiheuttamaan astmaan.”

Peruskoulun päivittäminen olisi hyödyllistä, koska: ”nykyinen koulujärjestelmä ei palvele kuin osaa lapsistamme. Loput heitämme hukkaan, koska emme ymmärrä, miten he oppivat. Annamme heille todistukseen kuutosen keskiarvot, joilla he eivät pääse mihinkään. He päätyvät vääriin ammatteihin, koska eivät missään vaiheessa koulua ymmärtäneet, missä ovat hyviä ja mikä olisi heidän intohimonsa. Peruskoulu ei auta näitä lapsia toteuttamaan omaa potentiaaliaan.”

Unelmieni koulussa: ”opitaan omien intohimojen mukaan ja jokaisen omilla edellytyksillä.”

_______________

Kuka: Maarit Korhonen

Maarit Korhonen on Turussa asuva luokanopettaja, joka on kirjoittanut pamfletit Herää, koulu! (Into Kustannus 2014) ja Koulun vika? (Into Kustannus 2012).

Oma luokkahuoneeni: ”on täynnä vanhoja, dyykattuja huonekaluja: sohvia, pyöreitä pöytiä, toimistotuoleja, viherkasveja, keinutuoleja, säkkituoli ja mattoja. Se näyttää enemmän nuorisotilalta kuin luokkahuoneelta.”

Kännykät ovat luokassani: ”mukana opetuksessa koko ajan. Saatan kehottaa katsomaan sanan sähköisestä sanakirjasta tai etsimään verkosta luokkaretkeen liittyvän asian. En ole ikinä joutunut sanomaan oppilaille, että tulkaa nyt pois sieltä Facebookista. He tietävät, että kännyköiden käyttö ei ole sallittua ennen kuin minä sanon. Kännyköiden ja tablettien kieltäminen on kuin kieltäisi tuomasta kirjaa kouluun.”

Viimeksi annoin jälki-istuntoa: ”niin törkeästä kiusaamisesta, että silloin minä, vanha konkari, itkin opettajainhuoneessa.”

_______________

Artikkeli julkaistu myös Voimassa 7/2014.