Teksti Jari Tamminen
Mainos on yhteiskunnan peili. Ilmari Grytan näyttely kutsuu katsomaan kuvajaista huolella.
Galleria Forum Boxissa esillä olevan Ilmari Grytan Ei kenenkään maa -näyttelyn nimi on vertaus tavoitteille, jotka tyhjenevät kun niitä kohti kuljetaan.
”Saavutukset muuttuvat usein matkalla kangastuksiksi ja lupaukset onnesta haihtuvat kuvitelmien lailla, Ilmari Gryta kuvailee.
”Onni tuntuu kulkevan askeleen edellä, ja ei kenenkään maa pysyy saavuttamattomissa.”
Gryta käsittelee Meri Peuran kanssa järjestämässään yhteisnäyttelyssä julkista tilaa ja elinympäristöämme mainostelineiden kautta. Ei siis itse mainosten, vaan mainosalustojen.
Gallerian aulassa yleisö kohtaa ensimmäisenä Grytan 1:1-suhteessa rakentaman kopion bussipysäkistä. Tavallisesti mainoksille varatut pinnat ovat Grytan teoksessa peilaavaa materiaalia. Kun peilaa itseään pysäkin mainospaikasta, on vaikea välttyä näkemästä itseään mainosten rakentamana tuotteena. Katsoja voi kysyä itseltään, millä mainoksilla hänet on saatu pukeutumaan juuri tuon näköiseksi.
Tämä tulkinta yksin ei kuitenkaan riitä taiteilijalle.
”Halusin, että Pysäkki toimisi näkymättömänä rajana, jonka ylitettyään ihminen voisi tarkastella arkipäiväisiä asioita uudenlaisesta näkökulmasta. Pysäkki todellakin luo peilikuvia heijastavine pintoineen katsojasta ja sitä ympäröivästä todellisuudesta paljastaen näkyväksi kaiken, mitä olemme. Kun teoksen toiselle puolelle kiertää, pystymme katsomaan läpikuultavan pinnan läpi siihen todellisuuteen, josta äsken tulimme.”
”Ehkä meidän olisi hyvä useamminkin katsoa itseämme jonkinlaisen peilikuvan kautta, jotta voisimme nähdä todellisuuden paremmin.”
Miksi mainokset ovat hyvä kanava tarkastella yhteiskuntaamme?
”Mainontaa voi pitää tavoitteellisena ja maksettuna tiedottamisena, joka kohdistuu suureen ihmisjoukkoon. Tämän asia oli minusta kiinnostava ja halusin avata sitä taiteen keinoin”, Gryta kertoo.
”Leikittelin myös ajatuksella, mitä meistä ja meidän ympäristöstämme tänä päivänä jäisi perinnöksi jälkipolville. Mitkä olisivat ne elementit, jotka tulevaisuudessa kenties kaivettaisiin esiin ja joiden merkityksiä arvuuteltaisiin? Nähtäisiinkö nämä julkiset esineet meitä ohjailevina totuuden peileinä?”
Grytan mielestä mainokset kertovat ajastamme ja elinympäristöstämme. Mainosten tavoitteena on myös asenteiden luominen ja niiden muokkaaminen. Epäselvemmäksi jää se, kuka lopulta haluaa muokata asenteitamme ja toimintatapojamme ja ennen kaikkea miksi. Taiteilija perää vastausta kysymykseen mainosten ja niiden tekijöiden todellisista tarkoitusperistä. Huolta herättää myös se, millaisiksi meidät mainoksilla kasvatetaan.
”Vaarana on se, että meistä voi tulla haluttomia ratkaisemaan epäoikeudenmukaisen kehityksen ongelmia. Asiat, jotka eivät sovi maailmankuvaamme tai asenteisiimme voi sulkea pois. Keskitytään vain kuluttamiseen ja unohdetaan epäoikeudenmukaisuuteen ja eriarvoisuuteen liittyvät kysymykset.”
”Onneksi on taide”, Gryta lohduttautuu.
Yksi näyttelyn teoksista on kolmisen metriä korkea valaistu putkilo – niin sanottu mainospilari – jossa on mainoksen tilalla sateenkaari. Satujen mukaan sateenkaaren päässä on kulta-aarre, jota ei koskaan pysty tavoittamaan. Ovatko mainokset aikamme sateenkaaria?
”Sateenkaaren pää on karnevalistinen ja kaupallisen onnen tarjoava toteemi. Sen tarjoamat aarteet ovat aina tavoittamattomissa, koska ihminen ei pysty olemaan ikinä tyytyväinen itseensä”, taiteilija pohtii.
Ihmiset asettavat elämälleen tavoitteita ja haluavat saavuttaa merkityksellisiä asioita. Grytan mielestä mainoksilla luodut tavoitteet ja ihanteet ovat keksittyjä. Välillä olisi hyvä kysyä itseltään, mitä todella haluaa ja koettaa hyväksyä omat halut, eikä vain ottaa vastaan muiden luomia tavoitteita ja ihanteita.
”Minusta on hyvä muistaa, että ihminen toimii intuitiivisesti kaikkine tunteineen. Tunteet vaikuttavat myös rationaaliseen toimintaan, ja tämä on hyväksyttävä.”
Taiteilija toivoo teoksen herättävän myös ajatuksen sateenkaaren toisesta päästä.
”Mikä on sateenkaaren toinen pää, ja missä se on? Kenen kustannuksella meille mainostettavia aarteita tarjotaan?”
Ilmari Gryta & Meri Peura: Ei kenenkään maa Helsingin Forum Boxissa 27.10. asti.
