Marivanilainen tuomioistuin on määrännyt ”vankien häpäisemiseksi” pukemaan kurdinaisten vaat-teita miesvankien päälle ja kuljettamaan heitä kaupungin katuja pitkin. Tuomioistuin on tiettävästi määrännyt tämän rangaistuksen ainakin kolmelle henkilölle ja yksi niistä on pantu täytäntöön huhtikuun puolessa välissä.

Iranissa langetetaan jatkuvasti perusihmisoikeuksia loukkaavia tuomioita. Vankeja kidutetaan, pidetään eristyksissä äärimmäisissä olosuhteissa tai hirtetään muun muassa ”jumalan vihollisina”. Ihmisoikeusrikkomusten taustalla on monesti poliittisia kysymyksiä ja vähemmistöihin kohdistuva syrjintäpolitiikka.

Marivan (kurdiksi Merîvan) on kurdikaupunki, joka sijaitsee Iranin ja Irakin välisellä raja-seudulla.

Tapauksesta suuttuneet naiset uhmasivat islamilaisen hallinnon kaikkia kieltoja ja osoittivat mieltään pukeutuen perinteisiin punaisiin kurdivaatteisiin keskellä kaupunkia. Median pimennossa olevasta maasta on liikkunut vain yksittäisiä salaa otettuja kuvia ja videoita verkkoon. Tieto levisi kuitenkin nopeasti sosiaalisen median kautta ja sai laajaa huomiota ulkomailla.

Oikeuden päätös ja sen täytäntöönpano avaa ovia Iranin ”islamilaisen tasavallan” oikeustajun ytimeen. Vaikka tuomarin käyttämä rangaistusmuoto ei löydy Iranin lainsäädännöstä, hänellä on valta soveltaa lakia mielivaltaisesti parhaaksi katsomallaan tavalla.

Vangeilla ei todellisuudessa ole mitään oikeuksia ja mahdollinen valitusprosessi useimmiten heikentää niitä entisestään. Ihmisoikeusjärjestöjen raportit tuovat esille vain murto-osan kuolemanrangaistuksista, kivittämisistä, kidutuksista sekä oikeusprosessien ja vankiloiden karusta todellisuudesta. Päätöksellään tuomari on halunnut nöyryyttää syytettyjä ja altistaa heidät julkiselle häpäisylle.

Suomessa toteutuvasta sukupuolten välisestä tasa-arvosta ei voi edes haaveilla Iranissa, vaikka täälläkin elämme monien haasteiden parissa. Iranin lainsäädäntö ei anna paljoakaan arvoa naisille. Naisten oikeuksia poljetaan laajasti Iranin lainsäädännössä muun muassa avioliittoa, perintöä, yhteiskunnallista osallistumista ja pukeutumista koskevissa kysymyksissä. Tuomion kautta oikeuslaitos luokittelee naiset vähempiarvoisiksi.

Kurdikulttuurissa ei noudateta tiukkoja hijab-pukeutumissääntöjä. Kurdien värikkäät kansallispuvut ovat myös arkikäytössä ja kaikista yrityksistään huolimatta etenkään maaseudulla Iranin hallinto ei ole pystynyt kitkemään niiden suosiota.

Tapauksessa rangaistuksen välineenä käytetään kurdien perinteisiä naisten vaatteita. Tuomioistuin haluaa tämän viestin kautta väheksyä kurdi-kulttuuria ja siihen kiinteästi liittyviä kansallispukuja.

Marivanilaisen tuomioistuimen päätöstä on paheksuttu eri puolilla maailmaa. Tukimielenosoituksia on järjestetty Kurdistanin autonomisella alueella ja Euroopassa.

Sosiaalisessa mediassa on tulvinut kuvia sadoista kurdinaisten vaatteisiin pukeutuneista miehistä. Itsevarmoina esiintyvät kurdimiehet haluavat teollaan tuomita iranilaisen oikeuslaitoksen päätöstä sekä tukea sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Kurdinaiset ovat osallistuneet aktiivisesti vapaustaisteluun ja niillä on näkyvä rooli yhteiskunnan eri tasoilla, mutta siitä huolimatta myös kurdiyhteisöllä on pitkä matka tasa-arvon toteutumiseen. Protestiin osallistumisen tapa rikkoo kurdiyhteisön sukupuolten välisiä tabuja ja aiheuttaa sokkia konservatiivisille piireille. Kurdimiesten ele on herättänyt keskustelua ja on saanut tukea kurdiyhteisössä. Tämä on selkeä merkki oikeansuuntaisesta muutoksesta.

Kampanjan Facebook-sivu.

Welat Nehri on kurdi ja on kotoisin Itä-Kurdistanissa sijaitsevasta Urmiyen kaupungista. Hän on asunut Suomessa vuodesta 1991 ja toimii aktiivisesti Suomen kurdien yhdistystoiminnassa. Nehri on Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunnan jäsen.