Teksti Susanna Kuparinen
Näin erotat pätkätyöläisen vappuna.
Osa artikkelista on julkaistu Voimassa 4/2013.
Voimaan töpsähti tiedote. Anonyymi pätkätyöläisjengi on lyönyt kallonsa yhteen ja pistänyt pystyyn oman sivuston, josta löytyy vapuksi vinkeä askartelutehtävä.
”Suunnittelimme pätkätyöläisten hihamerkin, jotta kun tavataan, tunnistetaan toisemme ja voidaan vaihtaa tietoa siitä, missä on töitä. Pätkätyöläisyys yhdistää yli puoluerajojen. P-hihamerkin voi valmistaa toimistotarvikkeilla. Vappuna tavataan!”’
Hihamerkin valmistusohjeista on tehty näppärä video. Lisäsäväyksenä merkin voi värittää oman lempipuolueen tunnusvärillä tai vaikka sateenkaariraidoilla. Jos hihamerkki tuntuu liian leimaavalta, nettisivulla on ohjeet myös hillitymmän P-pinssin valmistukseen.
Otan yhteyttä ryhmään sivuston kommenttipalstan kautta. Vastaus tulee nopeasti. Pätkätyöläinen eli prekaari päivystää mailin ääressä aina.
Minkä lajin prekaareja olette?
”Miten prekaareja lajitellaan? Kuka niitä lajittelee? Saako laijittelija palkkaa työstään? Mitä darwin sanoisi tähän?”
”Olemme turhautuneita mutta tunnollisia työntekijöitä. Kävimme koulut kiltisti, toinen jalka työelämässä. Meille on vuoroin lupailtu vakipaikkaa, vuoroin kuumoteltu leikkauksilla.”
Miksi haluatte pysytellä nimettöminä ja anonyymeina? Onko se pelkoa työmahdollisuuksien kapenemisesta vai onko siihen filosofiset syyt?
”Kun meitä ei voi henkilöinä tunnistaa, niin projektin keräämä huomio kohdistuu 100 prosenttisesti prekariaatin asiaan. Samalla touhu pysyy ketteränä, kun ei tarvitse jännittää mitä meistä ajatellaan töissä ja muissa yhteyksissä.”
Vittumaisin prekaarigenre? ”Pakotettu yrittäjyys on pahimmasta päästä. Se kiteyttää yhteiskunnan säälimättömyyden. Työkykyinen heitetään käytännössä yli laidan, eikä jäädä katsomaan kelluuko se.”
Miksi ideoitte P-hihamerkin?
”On jännittävää nähdä, kuinka monella on vappuna P-Hihamerkki käsivarressa. Kuva hihamerkkien värittämästä vappumarssista luo toivoa. Ja jos ei vielä tänä vappuna, niin ensi vappuna. Vappujen välillä voi käyttää P-pinssiä, joka on vähemmän riehakas miltei virkamieshenkinen.”
”Kaikista toimistopisteistä löytyy printterit, sakset ja nitojat. Kaikkialla tuntuu olevan vain pätkätyöläisiä. A4-kokoon sovitettu askartelutehtävä on mahdollista suorittaa jokaisessa maailman työmaatoimistossa.”
Mikä on prekarisaation isoin ongelma? Entä kauniit puolet?
”Köyhyys ja siihen liittyvä jatkuva valmiustila työnantajien suuntaan. Näistä seuraa tunne, ettei oikein hallitse elämäänsä. On usein traaginen olo. Kaupungilla vaeltaa pätkätyöläisiä, joista kaikki ehkä tuntevat samoin: kaikki ovat erillään toivottomia. Hienointa on, kun saa jäädä arkena kotiin. Rakastella, kastella kukkia ja lukea lehtiä. Vapauden kaipuu on prekarisaation pahin houkutus. Tunteet korvaavat järjen.”
”Pätkätyöläisyys ei ole vielä synonyymi köyhyydelle mutta sukupolven päästä tilanne on toinen. Meille ei kerry eläkettä ja emme saa pankista lainaa. Asuminen ja liikkuminen nitkuttavat vähät säästömme. Pätkätyöläisyys lienee askel kohti köyhtymistä ja meitä on paljon.”
Hihamerkin logiikan voi ymmärtää kahdella tavalla. Prekaarit tunnistavat toisensa katukuvassa. Mitä tällaisesta tunnistamisesta voisi seurata?
”Heitä femmat kun tapaat P-hihamerkityn! Joukkovoiman realisoimisen ensimmäinen askel on se, että joukko tunnistaa itsensä joukoksi. Hihamerkki on kevyt askel oikeaan suuntaan. Kun tunnistamme toisemme ilmapiiri muuttuu. Meille on tärkeää, että eri suunnilta tulevat pätkätyöläiset voivat nähdä yhteisen asian pätkätyöläisyydessä ilman, että oikeistolaisuuden, vasemmistolaisuuden, keskustalaisuuden, vihreyden, uskovaisuuden ja ateismin väliset erot pääsevät väliin.”
Hihamerkin avulla myös muut, kuten vaikkapa työnantajat tai vakituisessa työsuhteessa porskuttavat tunnistavat prekaarit. Mitä tästä seuraa?
”Vakituisissa työsuhteissa oleville varmaan nousee vähän puna poskille. Heitä nolottaa nähdä miten paljon pätkätyöläisiä tarvitaan pyörittämään taloutta. Jokaisessa suomalaisessa työpaikassa peluutetaan pätkätyöläisiä, ja erilaisten kiertojärjestelyiden takia he jäävät aina tuntemattomiksi, harmaaksi massaksi. Kun tämä massa saa kasvot, niin ehkä työnantajapuoli kokee velvollisuudekseen tunnustaa myös heidän tarpeitaan siinä missä vakituisenkin työvoiman.”
Hiljattain Hesarissa kerrottiin, että nuorisotyöttömyys kasvaa. Joka kymmenes alle 25-vuotiaista on työttömiä. Samaan aikaan esimerkiksi akateemisia työttömiä työllistetään alaansa vastaaviin hommiin työllistämistuella puoleksi vuodeksi, muutaman euron päiväpalkalla. Raksamiehiä pakotetaan yrittäjiksi, että ei tarvitse maksaa sotumaksuja.
”Yliopistolta ulospotkitut humanistit ja työmarkkinatuella peluutettavat harjoittelijat tekevät ilmaistyötä saadakseen ’oikeaa työtä’. Heidät on pakotettu pitkitettyyn työhaastatteluun. Ainoa syy tehdä työtä ilmaiseksi on toivo siitä, että ahertaminen johtaisi oikeaan työpaikkaan.”
Kouluttamattomia työttömiä määrätään käytännössä pakkotöihin euron tuntipalkalla, josta kieltäytyminen vähentää minimitoimeentuloa jopa 40 prosentilla. Miten prekariaatti suhtautuu tähän ilmiöön?
”Nuorisotyöttömyys, raksamiesten pakottaminen yrittäjiksi, työttömien pakottaminen työhön nimellistä palkkaa vastaan. Ilmiöt ovat lomittuneet toisiinsa. Maailman tietoteknologiat on saatu yhdenmukaistettua eivätkä toimistopisteet eroa toisistaan mitenkään: kaikista löytyy printterit, sakset ja nitojat. Tämän seurauksena myös ihmiset ovat täysin korvattavia! Työtehtävät on pätkitty osiin ja projektien kannalta ei ole väliä kuka työtä tekee. Pätkätyöläisyys koskee siten kaikkia modernisaation kanssa tekemisiin joutuneita.”
Mitä helvettiä Suomessa tapahtuu? Onko niin, että valtio, kunnat ja yritykset on hemmoteltu ilmaisella orjatyövoimalla, joka tekee paskaduunit, ja prekaarit ovat heihin verrattuna lähes aatelisia?
”Nämä ilmiöt liittyvät tiettyyn maailmanlopun tunnelmaan. Ne joilla on valtaa, varallisuutta ja näköalapaikka, pyrkivät käyttämään näitä etujaan entistä aggressiivisemmin kasatakseen itselleen lisää ja toisilta pois. Nämä tunnelmat ovat globaaleja. Kysymys on maailmanlaajuisista ilmiöistä, ei pelkästään Suomesta. Jos osaat jotain vierasta kieltä voit auttaa P-hihamerkki projektia kääntämällä verkkosivujen tekstejä vieraille kielille.”
”Pätkätyöläisyys on maailman mittakaavassa pikkuongelma. Meillä on sentään useimmiten katot päämme päällä. Työ kampanjan eteen on kuitenkin perusteltua, sillä kaikki työntekijöiden kunnioittamiseen tähtäävä toiminta on samalla myös askel oikean orjatyön poistamista kohti.”
Onko meiltä kadonnut yhteinen projekti vai miksi tämän annetaan tapahtua?
”Yhteinen projekti on vasta muodostumassa. Teknologiset muutokset ja globalisaatio ovat yllättäneet ihan kaikki. Kestää hetken, että saadaan solidaarisuusaate taas raiteilleen, mutta kyllä tästä hyvä tulee! Kunhan saataisiin ihmisten väliset varallisuus- ja mahdollisuuserot sen verran tasaisiksi, että kukaan ei elä kurjuudessa. Tämä olisi paras tae myös yhteiskuntarauhan muodostumiselle ja säilymiselle.”
Hyvin pärjäävät prekaarit, onko heitä, tunnetteko yhtään? Pitäisikö heille tehdä oma hihamerkki? Mikä sen väri olisi?
”Tunnemme. Moisiakin tulee jatkossa enemmän kun esimerkiksi yliopistojen professuurit muuttuvat vähä vähältä määräaikaisiksi. Suosittelemme heille samaa hihamerkkiä. Vaikka varakkaat pätkätyöläiset elävät aavistuksen turvatumpaa elämää, on heilläkin ongelmansa. Esimerkiksi tohtoristasolla voi käydä niin, että pariskunnan osapuolien työtilaisuudet ovat eri maissa. Tämä on perheille raskasta. Lisäksi hyvin pärjäävillä prekaareilla voi myös olla enemmän mahdollisuuksia toimia muiden prekaarien hyväksi, eikä heitä siksikään ole syytä erotella muista.”
Millaisia vapputerveisiä lähettäisitte työministeri Lauri Ihalaiselle?
Nuorisotyöttömyys kasvaa. Se tulee kostautumaan, mutta vielä on aikaa korjausliikkeelle. Kun nuorista pakotetaan yrittäjiä, niin… Mitä jos lupaa kuolla ennen 65-vuotissynttäreitä? Voiko silloin nostaa MYELlin rajan 12 000€?
Entäpä SAK:n puheenjohtajalle Lauri Lylylle? Hän on tosi hyvä golfari (löi hole-in-onen viime kesänä), mutta ei yhtä hyvä golfari kuin Lauri Ihalainen?
”SAK:n puheenjohtaja on mies, jonka kuukausipalkka on toisten vuosipalkka. Suuri palkka ei sinänsä ole ongelma, mutta sen ikävä seuraus on, että ote työläisten ja varsinkin pätkätyöläisten arkeen katoaa. Jotta näppituntuma kansaan säilyy, ehdotamme, että Lylyn caddyksi, eli golfkärryn vetäjäksi, määrätään työharjoittelija. Harjoittelija oppiin pelin aikana miten tärkeää ’keskittyminen on onnistumiselle’ ja pääsee seuraamaan ruohonjuuritasolta (eli griiniltä) miten ammattiliittojen keskusjärjestöä luotsataan.”
Vappu tulee, ja vappuheilat. Voiko prekaari lisääntyä?
”Voisi kuvitella, että lisääntyminen edellyttää keskittymistä. Prekariaatin tapauksessa juttu onkin täysin päinvastoin. Vasta kun keskittyminen herpaantuu ja sattuu rakastumaan, silloin tulee lapsia. Pätkätyöläiskuvioissa lasten saaminen nähdäänkin armottomasti ’omana virheenä’.”
Yrittäjänaiset kampanjoivat tälläkin hetkellä nimiä kansalaisaloitteseen, jossa vaaditaan, että kulut vanhemmuudesta tasataan sekä isän että äidin työnantajien kesken, että naiset eivät ajautuisi ikuiseen pätkätyökierteeseen. Synnytysikäisen naisen palkkaaminen vakituiseen työsuhteeseen on riski. Miten naiset voivat selvitä pätkätyöurasta ja lapsista yhtäaikaa?
”Ensimmäiset vuodet lapsen kanssa ovat suhteellisen helppoja. Ensi alkuun vaikuttaa, että äitiyspäiväraha on luotettavampi tulonlähde kuin pätkä- ja projektityöt. Äitiyspäivärahan todelliset kustannukset tajuaa vasta palatessaan työelämään; kun on jäänyt pätkätyöruletissa lapsettomien jalkoihin.”
”Lasten hoitaminen sopii prekariaatille verrattain hyvin. Päiväunien aikana ehtii juuri lähettää sähköposteja, imettäessä lukea työpaikkailmoituksia ja lasta nukuttaessa voi lukea uutisia kännykällä. Päivät kuluvat nopeasti ja työt alkavat heti lapsen mentyä nukkumaan. Aika ei tule pitkäksi. Lapset maksavat itsensä lopulta takaisin. Ne ovat lihallista eläkettä.”
Kun raha tulee mistä sattuu milloin sattuu, siihen alkaa suhtautua nihilistisesti. Välillä vie pullot kauppaan, että saa ruokaa, välillä voi tilillä olla yhtäkkiä 2 000 euroa. Antakaa neuvoja mitä voi tehdä. Itse esimerkiksi yritän maksaa vuokria etukäteen, jos on enempi rahaa.
”Vuokrien etukäteen maksaminen kuulostaa järkevältä! Joskus on taisteltava kaaoksella kaaosta vastaan – käytettävä viimeiset rahat laatuviiniin. Ei kannata potea syyllisyyttä hyvistä makutottumuksista. Varsinkaan vappuna. Katetaan pöytään ensin laatuviinit ja sitten vasta hanapakkauslitkuja. Näin se on aina ollut ja tulee aina olemaan.”
”Kananmunat ovat tosi täyttävää ruokaa. Palkkojen välillä on oikeutettua skaalata eettisyyttään eli saa ostaa myös halvimpia kananmunia, vaikka ne eivät ole ‘vapaan kanan munia’. Punajuuri on erittäin monipuolinen ruoka-aine, perunasta saa pihvejä ja niin edelleen. Ehkä parasta on, että kun on rahaa, palkkaa aina kavereitaan. Siten voi olla varma, että he palkkaavat sinut, kun heillä on rahaa.”
”Kaoottisuus on tärkeää myös siksi, että köyhyys on täyttä työtä ja siitä tarvitsee lomaa. Elä ilta kuin olisit rikas ja tarjoa olut huomattavasti varakkaammalle kaverillesi!”
Mikä on isompi päämääränne, utopia tai dystopia yhteiskunnasta, jossa prekaarit lajitellaan ja tyypitellään visuaalisesti hihamerkillä.
”Tulevaisuudessa P-hihamerkillä saa alennusta Rainbow ja Pirkka tuotteista, ja Alko tuo Magyar-viinien tuoteperheeseen alkoholittoman ‘P-Magyarin’, jotta voi voida pahoin voimatta aamulla pahoin. Merkin myöntää Pätkätyöläisten kilta. Kiltaan pääsee jäseneksi, kun on ollut vuoden sisään yli 10 työnantajaa tai harjoittanut kussakin projektissa yli viittä eri ammattia, ja toimittanut niistä todistukset P-killalle. P-merkin avulla saa kiilata kelassa ja koulussa saa kuudennen kalapuikoin. Pätkätyöläisten lapsille taataan tarhapaikat.”
”Totta puhuen nykyinen tilanne on jo kauhuskenaario. Kuvaavaa on, ettei P-Hihamerkki edes tunnu järkyttävän leimaavalta symbolilta vaan näyttäytyy ratkaisuna. Ihmiset häpeävät henkilökohtaisesti sitä, että yhteiskunta ja talous kohtelee heitä huonosti. Kirkkain fantasiamme lienee, että pätkätyöntekijät eivät syyttäisi itseään ahdingosta, jonka epäjohdonmukainen kansallinen ja ylikansallinen taloudenpito on luonut. Tähän taloudelliseen tilanteeseen on päädytty harjoittamalla tietynlaista politiikkaa ja tästä päästään ulos toisenlaisella politiikalla.”
Printtaa itsellesi hihamerkki täältä.