Osa artikkelista on julkaistu Voimassa 5–6/2012.

Pyhimyksen, Heikki Kuulan ja Volin muodostaman rap-trion tapana on ollut jokaisella levyllään suututtaa joku. Teflon Brothersin ensimmäinen levy T vitsaili hiphop-puritaanien kustannuksella, ja C-levyllä kolmikko taas halusi tuoda muotiin bossa novan rauhallisen ja rakastavan äänimaailman, mutta tyyli ei ottanut trendinä tuulta allensa. Tällä hetkellä trio työstää syksyllä ilmestyvää kolmatta levyään, joka kantaa nimeä Valkoisten dyynien ratsastajat.

Vappuaattona julkaistiin tulevalta levyltä ensimmäinen single ja musiikkivideo Poimunopeus, jossa läträtään viinalla ja hätistellään rumiluksia. Bossa nova on vaihtunut radioystävälliseen jumputukseen, ja kertosäkeessä lauletaan, kuinka vaikea on olla vaatimaton, kun on vitun hyvä. Kappale on ollut toisten mielestä paskaa parodiaa ja toisten mielestä yksinkertaisesti paskaa. Jotkut ovat epäilleet, että kaupalliset tavoitteet on verhottu parodiakortin taakse. Palaute ei ole yllättänyt kolmikkoa.

Pyhimys: Teflonit aloittavat aina huonolla palautteella. Levyn ensimmäinen sinkku ei ole ikinä saanut hyvää palautetta.

Voli: Rap-artisti Cheekki sanoi, että se haluaa aiheuttaa musiikillaan hämmennystä. Me halutaan aiheuttaa vitutusta.

Muhonen: Onko Poimunopeus puhdasta parodiaa, vai haetaanko sillä kaupallista menestystä?

Pyhimys: Musta ne eivät ole ensinnäkään ristiriidassa, ja toisekseen, mä en lähtisi liikaa miettimään sitä parodia-aspektia. On kuitenkin sanottava, että tässä projektissa välitämme kaupallisesta menestyksestä tavallistakin vähemmän.

Muhonen: Miksi te sitten vaihdoitte levy-yhtiötä Monspilta Universal Musicin alaiseen Johanna Kustannukseen?

Kuula: Meillä meinasi olla vähän tylsää, kun ei koskaan olla oltu muualla. Ja me kuitenkin pyöritään Monspin tyyppien kanssa. Tää on vaan tällainen lisäjuttu. Tavallaan me ei edes koskaan lähdetty Monspilta.

Pyhimys: Jos on mahdollista säästää ja syödä kakku, kai ne kannattaa molemmat tehdä. Nyt meillä on isompi koneisto koko homman takana. Monspilla kaikki pitää tehdä itse. Meillä on ollut tämän levyn kanssa eniten vapauksia, ja tästä tulee ehdottomasti Tefloneiden parhaiten tehty levy. Paras levy.

Muhonen: Millä te sitten mittaatte tuota menestystä?

Voli: Tiliotteella.

Muhonen: Joo joo, kyllä mullekin tulee siitä hyvä mieli.

Pyhimys: Tuo oli just sitä parodiaa. Kai se itse mitataan mikä on hyvää, koska se on ainoa oikea tapa tehdä musiikkia.

Lindfors: Entä ovatko parodiakortin heittäjät sitten väärässä?

Pyhimys: He ovat tajunneet, että huumori on osa Tefloneita. Mutta ei tämä ole kuitenkaan vitsiversio mistään jutusta. Tässä on kyse ilmiöiden kuvaamisesta tiettyjen lasien läpi. Se ei tarkoita, että Teflon Brothers olisi pelkkä vitsi.

Muhonen: Haluatteko te ehdottomasti välttää parodialeimaa?

Pyhimys: Ei, mutta mun mielestä parodia kohdistuu aina johonkin. Kyllä mä myönnän, että Poimunopeus on osittain parodiaa, mutta ei siinä ole tarkoitus pilkata ketään.

Muhonen: Mutta Heikki Kuulahan on maskeerattu Cheekiksi…

Pyhimys: Nimenomaan ei ole…

Muhonen: Sehän on ihan ilmiselvää!

Pyhimys: No se johtuu siitä, että Suomessa on vain yksi Cheek, mutta se on se koko Cheek-suuntaus. Oli siinä Heikin tyylissä vähän myös jotain Spektiä, Tampere-räppiä ja sellaista. Se ei ole mikään yksi tietty tyyppi. Ei ole todellakaan kyse siitä, että tekisimme pilkkaa Cheekistä tai Spektistä. Emme me halua, että meistä pitäminen perustuu siihen, että haluaa nauraa Cheekille. Ei se ole se pointti.

Kuula: Poimunopeus on kuvaus koko skenestä.

Pyhimys: Se kuvaa sitä, kun koittaa hirveesti vakuuttaa itselleen, että tästä on vielä tie ylöspäin. Vähän kuin Fintelligens kolmannen levyn jälkeen halusi näyttää, että vielä on voimaa, me tullaan taas ja taas. Harva kelaa sitä, millaista on vetää satoja keikkoja vuodessa ja olla koko ajan kännissä. Juuri ne bändit, joiden parissa mä oon kasvanut, ovat eläneet sitä elämää. Siihen kuolee.

Teflon Brothersien kappaleissa seikkailevat roolihahmot, joiden kautta ilmiöitä puretaan. Osa yleisöstä osaa kuunnella kappaleet fiktiona, mutta osalle se on tosi-tv:tä.

Pyhimys: Me suhtaudumme Teflon Brothersiin käsikirjoituksena. Uuden levyn kirjoittaminen on kuin kirjoittaisi tv-sarjaan uutta tuotantokautta. Me mietimme sitä, mitä näille hahmoille seuraavaksi tapahtuu. Se ei tarkoita, että just me oltais siirrytty käyttämään kovia aineita. Jos mä haluaisin tehdä kurtcobainit, mä tekisin sen jonkun hahmon kautta.

Kuula: Mä sanoin yhdessä toisessa haastattelussa, että musiikki on tavallaan teatterin lava ja me ollaan näyttelijät, jotka esittävät sitä tarinaa.

Pyhimys: Mutta kyllä me tiedettiin esimerkiksi ensimmäisen levyn In tolu -kappaletta tehdessä, että on niitäkin tyyppejä, jotka vetävät tolua samalla kun kuuntelevat sitä biisiä.

Vaikka trio ei suostukaan ottamaan parodiaviittaa harteilleen, he myöntävät ympäripyöreästi, että Tefloneiden levyt ”niinku peilaavat ajan henkeä”. Se antaa odottaa, että tuleva albumi ei ole täynnä pelkkiä juomarallatuksia. Mitä kaikkea levyllä siis katsotaan Teflon-lasien läpi?

Pyhimys: Me kelattiin, että kun joistakin tulee sellaisia trendsettereitä, niin me halutaan olla trendintappajia. Poimunopeus tappoi kaikki Skrillex-tyylit, selvätpäivät ja muut dokausbiisit. Kesäkuussa julkaistaan kesäbiisi, jolla tapetaan Balkan-soundi.

Kuula: Tästähän te saatte noston juttuun! Teflon Brothers on kuningas paska-Midas. Kaikki mihin me kosketaan, muuttuu paskaksi.

Lindfors: Eikö me päästä tuosta takaisin parodiakorttiin, jos kerta tarkoitus on vetää jokin ilmiö alas?

Pyhimys: No ei. Onko sun mielestä Elokuu Jätkäjätkät-parodia?

Lindfors: Ei sinänsä…

Pyhimys: Niin just, niin just. Me ollaan vain katkeria siitä, että me halusimme C-albumilla tuoda muotiin bossa novan, mutta silti jengi on lähtenyt tekemään tuota balkanilaista juttua.

Haastattelun lopuksi emme ole vieläkään päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mihin trio oikein tähtää. Kenties haastattelun lopputilanne kuvaa hyvin sitä, mistä Teflon Brotherseissa on kysymys: Voli tekstailee kavereilleen illan keikasta, filosofian opettaja Pyhimys jauhaa suu vaahdossa Tefloneiden musiikin lukemattomista syvyystasoista ja Heikki Kuula naureskelee letkeästi sohvan nurkassa.

Muhonen: Onks tää nyt niin, että toimittajia vain viedään tässä ja jäbä naureskelee tyytyväisenä?

Kuula: En mä teille naura. Meidän bändillä on vain niin hyvä meininki!

Teflon Brothers esiintyy 8.6. Kivenlahti Rockissa Espoossa ja 16.6. BoomBox Festivalilla Helsingissä.