Teksti Jari Hanska
Suomen työeläkejärjestelmässä on tällä hetkellä kiinni 147 miljardin euron sijoitusvarallisuus. Eläkealaa koskeva päätöksenteko tapahtuu kuitenkin julkisuudelta pimennossa. Nyt vietiin pk-yrittäjiltä miljardi. Jari Hanska selvittää, miten eläkerumba pyörii.
Eläkealalla lainsäädäntötyö poikkeaa monista muista aloista. Yksi järjestelmän erikoisuuksista on eläkeyhtiöiden etujärjestön Työeläkevakuuttajat Tela ry:n vahva asema. Tela ilmoittaa perustehtäväkseen ”työeläkejärjestelmän vahvistamisen” ja ”alan toimintaympäristöön vaikuttamisen”. Käytännössä Telan kautta eläkeyhtiöt pääsevät sanelemaan heitä itseään koskevat päätökset.
Työryhmien luvattu maa
Laskuperustejaos on Telan asettama työryhmä, jossa istuu edustus kaikista eläkeyhtiöistä sekä eläketurvakeskuksesta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). Työryhmä tekee vuosittain ehdotuksen eläkemaksujen suuruudesta STM:lle, joka voi ainoastaan hyväksyä tai hylätä ehdotuksen.
Kyseessä on merkittävää julkista valtaa käyttävä taho, joka ei ole viranomaiskontrollin piirissä. Toisin kuin muussa lainsäädännössä, eläkealalla lainsäädäntötyö tapahtuu eläkeyhtiöiden ja työmarkkinajärjestöjen johdolla. STM:n virkamiehet ovat vain asiantuntijoina näissä työryhmissä.
Pienyrittäjät ahtaalla
Otetaan esimerkki. Viime keväänä julkiseen keskusteluun nousi työeläkeyhtiöiden pk-yrityksiltä vuosikausien aikana liikaa perimät työkyvyttömyysmaksut. Maksuja on kerätty puskuriin, jolla varaudutaan menojen vuosittaiseen vaihteluun. Puskuria on kertynyt jopa 1,5 miljardia euroa. Ylimääräistä siinä on arvioitu olevan yli miljardi euroa. Muun muassa Suomen Yrittäjät ovat vaatineet liikaa perittyjen rahojen palauttamista yrityksille.
Keväällä eduskunnassa hyväksyttiin uusi vakavaraisuuslaki. Lain myötä liikaa perityt työkyvyttömyysmaksut yhdistetään vuoden 2013 alussa eläkeyhtiöiden vakavaraisuuspääomaksi. Vaikka työkyvyttömyysrahoja edelleen käytetään työkyvyttömyysmenoihin, niin jatkossa näillä liikaa perityillä rahoilla pönkitetään myös eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta.
Vakavaraisuus on keskeinen mittari eläkeyhtiöiden toiminnassa. Vakavaraisuuden pitää olla riittävän korkealla tasolla, jotta eläkeyhtiöt voivat esimerkiksi maksaa asiakashyvityksiä suurille yrityksille. Vakavaraisuus vaikuttaa myös siihen kuinka paljon eläkeyhtiöt voivat sijoittaa korkean riskin sijoituskohteisiin. Nyt pk-yrityksiltä liikaa perityillä rahoilla voidaan perustella sekä asiakashyvitykset suuryrityksille että korkean riskin sijoitukset.
Hampaaton eduskunta
Eduskunnassa vakavaraisuuslaki ei mennyt aivan heittämällä läpi. Liikaperintä aiheutti julkisen äläkän, jonka lopputulos jäi laihaksi. Talousvaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta toivoivat Telan laskuperustejaoksen selvittävän tämän vuoden aikana miten liikaa perityt rahat palautetaan. Lisäksi vastalauseissaan perussuomalaiset ehdottivat lain valmistelemista kokonaan uudestaan ja keskusta puolestaan edellytti Telan ratkaisevan miten rahat voitaisi palauttaa oikeudenmukaisesti pk-yrityksille.
Vaatimuksista ainoastaan asian ”selvittäminen” Telan johdolla päätyi lain perusteluosaan. Tämä oli selvää myös Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimekselle.
”(Lain) perusteluissa on todettu, että tätä asiaa selvitetään ja seurataan syksyn aikana. Sit se oli jonkun lausumassa, jossa edellytettiin yhtä sun toista. Jokainen joka on ollut eduskunnassa, niin tietää että lausumat on sielunhoitoa”, Siimes kiteyttää.
Kasvottomat vallankäyttäjät
Ketkä näistä miljardeista sitten päättävät? Telan laskuperustejaos asetti alatyöryhmän, joka laatii esityksen työkyvyttömyysrahojen palautuksesta. STM:n virkamies Mikko Kuusela istuu kyseisessä työryhmässä ainoana viranomaisena. Pyysin häntä kertomaan ketkä muut istuvat työryhmässä päättämässä näin suurista rahoista.
”Kyllä meillä (STM:ssä) oli asiasta sellainen tulkinta, että se ei ole meidän asia näitä nimiä julkistaa. Se kuuluu sinne Työeläkevakuuttajat Tela ry:lle. Heillä on päätösvalta tästä nimien julkistamisesta”, Kuusela vastasi.
Ministeriön virkamies myöntää vallan olevan etujärjestöllä. Tela puolestaan kieltäytyi julkaisemasta tietoa. Telan viestintäjohtaja Minna Sirkka ilmoitti sähköpostitse:
”Laskuperustejaoksen aktuaarit ovat vakuutusmatematiikan asiantuntijoita, jotka haluaisivat vain keskittyä omaan työhönsä ja niiden laskelmien tekoon. He eivät siis halua tulla esitellyksi julkisuudessa tai teatterin lavalla, ja tämän työn suojan olemme siksi heille halunneet antaa.”
Jos kyseessä olisi STM:n asettama työryhmä, tieto olisi kaikkien saatavilla. Nyt päätökset valmistellaan suljettujen verhojen takana ja ilman julkista keskustelua.
Rahahanat kiinni
Syksyllä työkyvyttömyysmaksut nousivat osaksi työmarkkinajärjestöjen kiistelyä. Marraskuussa järjestöt ilmoittivat päässeensä sopuun työkyvyttömyysmaksujen palautuksesta, vaikka SAK harasi palautuksia vastaan. Sopu osoittautui olemattomaksi. Suomen Yrittäjien mukaan pk-yritykset saavat ensi vuonna maksujen alennuksena yli miljardista eurosta ainoastaan 60 miljoonaa euroa. Se on murto-osa siitä summasta, joka pk-yrityksille kuuluisi.
Samaan aikaan Tela kiirehti tiedottamaan uusien laskelmien osoittavan, että rahaa on puskureissa suurten ja pienten välillä oikea määrä. Pk-yritysten on jatkossa turha odottaa mitään erityisiä palautuksia.
”Puskurit on oikeudenmukaisesti mitoitettu suurten ja pienten työnantajien välillä”, ilmoitti Telan analyysitoiminnoista vastaava johtaja Reijo Vanne tiedotteessa.
Tela ei kuitenkaan suostunut antamaan näitä uusia laskelmia julkisuuteen, joten mitään keskustelua laskelmien paikkansapitävyydestä ei päässyt syntymään.
”Uusimmat laskelmat viittaa Telan ”pahamaineisen” laskuperustejaoksen parhaillaan työn alla olevaan uuden tasoitusmääräselvityksen taustalaskelmiin. Se on vielä kesken ja valmistuu kokonaisuudessaan ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä”, Telan viestintäjohtaja Sirkka vastasi kyselyyni.
Toisin sanoen työmarkkinajärjestöt tekivät päätöksen keskeneräisten laskelmien perusteella, mutta julkisuuteen näitä laskelmia ei voida antaa. Laskelmat valmistuvat keväällä, jolloin työkyvyttömyysrahat on jo yhdistetty sijoitusriskeihin varautuvaan puskuriin. Tällöin rahojen palauttaminen hankaloituu oleellisesti, sillä se heikentäisi eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta.
Eläkealan toimintatapa ei ilahduta Suomen Yrittäjiä, jonka jäsenkuntaa liikaperintä kismittää erityisesti.
”Se on yksi peruskysymys, että mikä on se porukka, joka näistä asioista päättää. Kyllä meidän tavoite on ollut, että niistä maksuista päättäisi asiasta vastaava viranomainen”, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm toteaa.
Telan voidaan sanoa onnistuneen tehtävässään. Eläkejärjestelmä on kritiikin ulkopuolella niin kauan kun keskustelua ei synny ja valta eläkeyhtiöitä koskevista päätöksistä pysyy suljetussa asiantuntijapiirissä. Tietoja pimittämällä piirin ulkopuolisille ei anneta mitään mahdollisuuksia osallistua järjestelmää koskevaan keskusteluun. Telan toinen perustehtävä eli ”alan toimintaympäristöön vaikuttaminen” on helppo. Toimintaympäristö on yhtä kuin Tela.
_______________
”Ei siinä mitään salaisuuksia ole”
Tela kieltäytyi luovuttamasta laskuperustejaoksen tänä syksynä tekemiä laskelmia vedoten niiden keskeneräisyyteen. Sain selville, että Telassa tehtiin vastaava laskelma myös vuonna 2006. Tämän laskelman perusteella olisi mahdollista selvittää, mikä on ollut liikaa perittyjen työkyvyttömyysmaksujen tilanne kuusi vuotta sitten ja täsmäävätkö luvut muihin lähteisiin.
Kysyin laskelmaa sosiaali- ja terveysministeriön virkamieheltä Mikko Kuuselalta, joka istuu ainoana viranomaisena Telassa.
Vuonna 2006 tehtiin vastaava selvitys tasoitusvastuun määrästä. Onko ministeriössä tätä paperia olemassa?
”Mä en itse asiassa tiedä. Se on kyllä siellä tasoitusmääräryhmässä ollut esillä. Mä kyllä käsitin, että siitä… se ei oo… sä varmaan haluisit saada sen käsiin vai?”
Joo mielellään, jos se on ministeriössä niin sithän se on todennäköisesti julkinen.
”Joo, mun mielestä se tota, siitä oli tota keskustelua, et se julkaistais. Ilmeisesti sitä ei ole vielä julkaistu. Jos sä soitat sinne työeläkevakuuttajat Telaan, niin kysypä samalla sieltä tätä.”
Hetkeä myöhemmin Kuusela myöntää, että hänellä on kyseinen laskelma olemassa.
”Aha jaaha jaaha, no tota, siis kyllä kun mä olen siinä tasoitusvastuutyöryhmässä niin kyllä mulla on siitä oma kopio olemassa. Mut mä ajattelin tässä, että samalla että… Kun se kerran on Telalaisten hengentuotos, niin olishan se nyt parempi, että ne sen jakais kuin että se tulis joltain kolmannelta osapuolelta.”
Jos sulla se on niin, onko sitä mahdollista saada sitten?
”Tota, siis… (huokailua) Mä edelleen sanoisin, että parempi et Tela sen suoraan lähettäis. Ei siellä, ei siinä nyt mitään salaisuuksia tai muuta sellaista oo, mutta sillai että saat varmasti sen viimeisen version, jossa on sitten niinku kaikki tota niinku liitteet ja lisukkeet kohdallaan. Koska tästä mun käytössä olevasta versiosta ole nyt sitten ihan varma, et onks tää nyt ihan se state of the art -versio.”
Myöhemmin Kuusela palaa vielä asiaan sähköpostitse. ”Juttelin vielä raportista täällä ministeriössä. Päädyimme siihen, että raportin julkaisu on Telan asia.”
Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi laskelman pyytäminen Telasta.
”Siinä ei varsinaisesti mitään salattavaa ole, mutta kun se on kirjoitettu vain sisäiseen asiantuntijakäyttöön tarkoitetussa muodossa ja aktuaarikielellä, on huolena ollut, että siitä helposti tehtäisiin siksi virhetulkintoja”, Telan viestintäjohtaja Minna Sirkka vastasi sähköpostitse.
Laskelmaa ei siis saa käsiinsä kuin eläkealaan vihkiytynyt sisäpiiri.
_______________
Kirjoittaja on Eduskunta II -näytelmän taustatutkija ja toimittaja.
Telan Suvi-Anne Siimestä ja STM:n Mikko Kuuselaa on haastateltu Eduskunta II -näytelmän taustatutkimuksen yhteydessä.