Teksti Riia Colliander
Ruotsin Pohjoiskalotilla on Euroopan suurin sotaharjoitusalue. Saamelaisyhteisön mukaan se rikkoo YK:n alkuperäiskansajulistuksen takaamia oikeuksia.
North European Aerospace Testrange (NEAT) käsittää 36 000 neliökilometriä ilmaa ja 1650 neliökilometriä maapinta-alaa Ruotsin Pohjoiskalotin alueella. Se on sotaharjoitusalue, joka on toteutettu Ruotsin puolustusmateriaalihallinnon FMV:n ja Ruotsin avaruusyhtiön SSC:n yhteishankkeena. Euroopan suurin maalla sijaitseva sotaharjoitusalue tarjoaa ympärivuotisen paikan asejärjestelmien integrointiin, testaamiseen ja käyttöön.
Kentällä eivät harjoittele pelkästään ruotsalaiset. Paikallisen Women for Peace -osaston aktiivin, opettaja ja yksityisyrittäjä Gun-Britt Mäkitalon mukaan pahin vuosi oli 2007, jolloin sotaharjoitusalueella toteutettiin Nordic Air Meet -harjoitus.
”2009 oli vuorossa Nato-johtoinen harjoitus Loyal Arrow. Mehän emme ole Naton jäsenmaa. 2010 amerikkalaiset harjoittelivat täsmäpommituksia. Tänä vuonna vuorossa on Britannian RAF. Olemme kyllästyneitä ja raivoissamme.”
Ylva Sarri, 46-vuotias matkailuyrittäjä ja saamelaisperinteen jatkaja Kiirunasta, kertoo, miten sotaharjoitukset ovat vaikeuttaneet alueen ihmisten ja eläinten elämää. Esimerkiksi helikoptereiden aiheuttamat meluhaitat ovat olleet jatkuva ongelma. Sarri kertoo, että vuoden 2010 Yhdysvaltain ilmasotaharjoituksessa koneiden lentokorkeus oli valitusten ansiosta jonkin verran noussut, mutta meluhaitta oli edelleen huomattava.
“Pommituslennot häiritsivät poroja keskeisimmän vasomiskauden aikaan. Eräs tokka panikoitui ja hajosi maastoon. Lopulta sotilaat auttoivat meitä kokoamaan eläimiä. Absurdia.”
Pohjoiskalotilla varttunut Sarri on yksi harvoista Pohjois-Ruotsin saamelaisyhteisön edustajista, joka on julkisesti ilmaissut huolensa NEATin haittavaikutuksista.
Sarri kaipaisi aktiivisempaa keskustelua, mutta hänen mukaansa moni tyytyy hallituksen korvauksiin syntyvistä porovahingoista: saamelaiskysymykset koetaan jo valmiiksi monin paikoin kiperinä, eikä lisämeteliä haluta nostaa hankaluuksien välttämiseksi.
Sarri epäilee, että harjoitusalue on sijoitettu Pohjoiskalotille siksi, että se on suuri alue avointa maastoa, jolla on vähän pysyvää asutusta. Hän ihmettelee poliitikkojen toimintaa.
“Kylmä sota on päättynyt, mutta nyt uutta lietsotaan terrorismia vastaan. Eihän sitä vastaan voi sotia – ainakaan tällaisin keinoin. Jokainen poliitikko sanoo, ettei halua sotaa. Jos näin on, miksi tämä alue on olemassa?”
Harjoitusalueen hyvänä puolena on esitetty elvyttävä vaikutus paikallistaloudelle. Sarri on toista mieltä.
“Se tuo jonkin verran lisätienestiä Vidselin lentokentän välittömässä läheisyydessä, muttei koko kunnan alueella. Hotellialalle se luo jonkin verran sesonkityötä, muttei pitkäaikaisia työpaikkoja, joista on suurin pula. Taloudellinen hyöty, jota harjoitusalueen sanotaan tuottavan, on olematon pisara meressä.”
Ruotsin saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Lilian Mikaelson jakaa Sarrin näkemykset. Hän sanoo, että Ruotsi on puoltanut YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistusta. Harjoitusalue asettuu avoimeen ristiriitaan YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen kanssa.
Julistuksen artiklassa 30 todetaan, ettei alkuperäiskansojen mailla tai alueilla saa harjoittaa sotilaallista toimintaa, ellei se ole “perusteltua asiaan liittyvän yleisen edun vuoksi, ellei siitä ole muutoin vapaasti sovittu alkuperäiskansojen kanssa tai elleivät nämä ole sitä pyytäneet”. Lisäksi artikla velvoittaa valtioita neuvottelemaan alkuperäiskansojen edustuselinten kanssa ennen niiden alueiden käyttämistä sotilaalliseen toimintaan.
Mikaelson kertoo, että tähän mennessä käytäntö on ollut, että yksittäisiä kyliä on informoitu silloin, kun se on tarpeelliseksi nähty, ja siinä aikataulussa, joka on määritelty sopivaksi.
“Laajempia yhteisneuvotteluja ennen suuria harjoituksia ei ole käyty. Onko se piittaamattomuutta vai tietämättömyyttä?”
Mikaelson penää myös tietoja harjoitusten sisällöstä, maastoon jäävästä kalustosta ja mahdollisista kemikaalijäämistä. Hän sanoo Pohjois-Ruotsissa olevan 51 saamelaiskylää, joista 32 sijaitsee alueella, jolle NEATin vaikutukset ulottuvat. Mikaelsonin mukaan asukkaat löytävät maastosta metalliromua ja ammusten hylsyjä.
“Pitkällisiä tilastoja tai seurantaa alueelta ei ole kerätty. Kuolan niemimaalla sotaharjoitusalueilla on tavattu kohonneita syöpätapausten ja kemikaaleille altistumisesta johtuvien oireyhtymien lukuja.”
Mikaelson vaatii avointa tietoa siitä, mitä aineita alueella käytetään. “Toistaiseksi olemme saaneet vain lausunnon siitä, ettei NEATin alueella käytetä köyhdytettyä uraania.”
Hän viittaa jälleen YK:n julistukseen. Sen 29. artiklassa lukee, että valtioiden tulee toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, ettei alkuperäiskansojen maille tai alueille varastoida tai loppusijoiteta vaarallisia aineita ilman tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta. Valtioiden on myös varmistettava, että alkuperäiskansojen terveyden seuraamiseen, ylläpitämiseen ja palauttamiseen tarkoitetut ohjelmat ovat olemassa ja toteutuvat.
”Emme voi muuta kuin jatkaa keskustelun yrittämistä ja poliittisen paineen luomista. Miten – sitä en tiedä”, Mikaelson sanoo ja kohauttaa olkiaan.