Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman on vaatinut toistuvasti (Helsingin Sanomat 29.11. & 19.12.2010), että eläkeikää pitää korottaa. Työajat ovat lyhentyneet Suomessa jo sadan vuoden ajan. Korkman soisi kehityksen kääntyvän toiseen suuntaan. Hän kutsuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjä laatimaan ”työaikatupoa”, jonka avulla työurien pidentämisessä päästäisiin vihdoinkin tuumasta toimeen.

Sosiologi Anna Kontula on toista mieltä työajoista. Kontula sanoo, että työ ei enää rakenna hyvinvointia. Siksi myös työmarkkinajärjestöissä olisi mietittävä, miten palkkatyön tekemistä voitaisiin vähentää.

Kirjoitat Radikaaleinta on arki -pamfletissa, että taloudellinen kasvu ja sen myötä syntynyt kulutuskulttuuri huonontavat elämän laatua. Suurin osa niistä tavaroista ja palveluista, joita työ tuottaa, on hyödyttömiä tai vahingollisia. Hyvän elämän kannalta tarpeelliset asiat saataisiin aikaan vähällä työllä. Työajan lyhentäminen on looginen välttämättömyys. Mistä päästä aloittaisit työurien lyhentämisen?

”Keskeltä. Työura pitää saada poikki siinä vaiheessa, kun perheessä on pieniä lapsia. Se on kiireellisintä. Ihmisten on saatava muutenkin enemmän mahdollisuuksia oman elämänsä säätelyyn. Jos joku haluaa keskellä keski-ikäänsä opiskella tai pitää muuten vaan vuoden vapaata, niin siihen on oltava mahdollisuus. Varallisuutta yhteiskunnalla on.”

Korkman vaatii eläkeiän korottamista aluksi kahdella vuodella. Myös poliitikot puhuvat jatkuvasti työurien pidentämisestä. Yhteinen päämäärä on heidän mukaansa selvä, vain keinoista ollaan eri mieltä. Tarkoituksena on eläkeiän korottaminen. Siitä puhumista on tosin vaalien alla vähennetty. Korkman viittaa haastattelulausunnossaan moraaliin. Mitä mieltä olet työurien pidentäjien moraalista?

”Pahin kaksinaismoraali on siinä, että valtavaa määrää nuoria ihmisiä pidetään työttöminä samaan aikaan kun vaaditaan työurien pidentämistä loppupäästä. Jos työuria pidennetään, niin se pitää tehdä pelkästään alkupäästä.”

Eläkeiän korottaminen johtaisi työttömyyden kasvuun ja sitä kautta palkkatason laskuun. Työurien lyhentäminen johtaisi päinvastaiseen kehitykseen. Mitä eläkeiän alentamiseksi olisi ensimmäiseksi tehtävä?

”Ylimääräisiltä työvuosilta tuleva superkertymä olisi syytä poistaa. Se suosii hyvätuloista ylempää keskiluokkaa, jolla on varaa tehdä kevyttä sisätyötä ja joka pystyy olemaan työelämässä sen takia pitempään. Pieniä eläkkeitä pitää korottaa ilman loppuvuosikertymiä. Ihmisten ei pitäisi lähteä töistä siksi, että ovat sairaita, vaan siksi, että heillä on varaa siihen.”

Korkman huomauttaa, että väestö ikääntyy samalla kun työvoimaa on tarjolla vastedes yhä vähemmän. Myös poliitikot väittävät melko yksimielisesti, että työuria pitää pidentää, koska huoltosuhde on huono. Työikäisiä on liian vähän ei-työikäisiin nähden. Miten suurten ikäluokkien vanhemmat sitten onnistuivat rakentamaan hyvinvointivaltion perustan sotien jälkeen? Suuri joukko parhaassa työiässä olevia ihmisiä oli tapettu tai invalidisoitu tai alkoholisoitu. Huoltosuhde oli erittäin huono. Suuret ikäluokat olivat kapaloikäisinä harvojen työkykyisten huollettavana. Silloin rakennettiin koulut, kirjastot, sairaalat, teatterit ja yliopistot. Eläkejärjestelmät luotiin ja työaikaa lyhennettiin huonon huoltosuhteen aikoina. Silloin oli rahaa. Miksi nykyään ei ole?

”Rahaa on, mutta se on väärissä taskuissa. Veroja pitää korottaa. On siirryttävä takaisin progressiiviseen tuloverotukseen. Pääomatuloja on verotettava jyrkemmin nousevalla progressiolla kuin ansiotuloja. Nykyinen kunnallisvero lisää eriarvoisuutta. Se pitää muuttaa varallisuuden mukana kasvavaksi.”

Korkea veroaste johtaa tavanomaisen käsityksen mukaan tuotannon alenemiseen ja työnteon vähenemiseen. Verotus näyttää siis tunnustetusti tehokkaalta keinolta ympäristöä ja ihmisten hyvinvointia pilaavan turhan työnteon vähentämiseksi. Mitä mieltä olet vakavasti sanoen väitteestä, jonka mukaan korkea verotus lopulta pienentää verotuloja ja vähentää sillä tavalla mahdollisuuksia hyvinvointivaltion toimintojen jatkamiseen?

”Minä väitän, että jos siirrymme järjestelmään, jossa ihmiset tekevät vähemmän työtä ja käyttävät aikaa enemmän muuhun, niin julkisen sektorin palvelutarpeet pienenevät hoivan ja terveyden alueella. Merkittävä osa kansanterveydellisistä ongelmista johtuu työperäisestä stressistä ja uupumuksesta.”

Mitä kunnat ja valtio voisivat mielestäsi tehdä työnteon vähentämiseksi ja elämän laadun parantamiseksi?

”Resurssien yhteiskäyttö rikastuttaisi ihmisiä. Julkinen liikenne pitää saada sellaiseksi, että yksityisautoja ei tarvita. Se, joka luopuu yksityisautosta, voi ottaa kuukauden ylimääräistä lomaa joka vuosi. Resurssien yhteiskäyttö huojentaa pakkotyötä ja pakkokulutusta ja antaa sellaisia mahdollisuuksia, joita muuten ei olisi olemassa.”

Mutta eikö resurssien yhteiskäyttö ole nykyisissä oloissa täyttä utopiaa? Julkinen liikenne ei toimi. Voisitko mainita esimerkkitapauksen onnistuneesta yhteisresurssista?

”Minusta kirjasto on loistava prototyyppi siitä, mitä yhteiskäyttö parhaimmillaan tarkoittaa. Kellään ei ole mahdollisuutta ostaa ja säilyttää sellaista määrää kirjoja, mikä meillä on käytössämme kirjastoissa. Se on aivan nerokas systeemi, kirjasto.”