Patria nousi maailman 74. suurimmaksi aseteollisuusyritykseksi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n keväisessä listauksessa. Edellisessä listauksessa vuonna 2006 Patria oli sijalla 97.

Patrian omistavat Suomen valtio (73 %) ja European Aeronautic Defence and Space Company EADS (27 %). EADS jatkoi listan sijalla seitsemän.

Maailman kolme suurinta aseteollisuusyritystä olivat amerikkalainen Boeing, brittiläinen BAE Systems ja amerikkalainen Lockheed Martin. Ruotsalainen Saab säilyi sijalla 24 ja norjalainen Kongsberg Gruppen nousi sadan suurimman joukkoon sijalle 95.

SIPRI:n laskelmien perustana olevat luvut vuodelta 2007. Seuraavana vuonna Patrian liikevaihto laski 534,6 miljoonaan euroon. Valtio sai osinkoa 8,4 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna Patrialla on mennyt entistäkin paremmin. Kesäkuun lopussa Ruotsi ilmoitti tilaavansa Patrialta 240 miljoonalla eurolla 113 AMV-panssariajoneuvoa.

Hiljattain paljastui Patrian jakaneen viime eduskuntavaaleissa 16 000 euroa vaalirahaa. Kokoomus oli saanut tästä 6000 euroa. Nykyinen puolustusministeri Jyri Häkämies, joka päättää muun muassa puolustustarvikkeiden vientiluvista, on kokoomuksesta.

Poliisi on juuri saamassa valmiiksi Patrian Egyptin tykkikauppojen lahjustutkinnan ja lisäksi se tutkii Slovenian ja Kroatian kauppoihin liittyviä lahjusepäilyjä.

Patrian tapauksessa on vaikea arvioida onko sen jakama vaalituki vaikuttanut yrityksen saamiin sopimuksiin. Yhteistyö puolustusvoimien kanssa on kuitenkin sujunut hyvin. Heinäkuussa Patria sai 10 miljoonan euron osasopimuksen uudesta tutkahankkeesta.

Merkittävin sopimus on kuitenkin maavoimien huoltotoimintojen yksityistäminen Patrian tytäryhtiölle Millog Oy:lle. Tämän vuoden alusta lähtien yritys on huoltanut Suomen panssarivaunut, koko maavoimien kuljetuskaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmät sekä ilmavoimien tutkakalustot.

Sopimuksen ansiosta Patrian kassaan kilahtaa vähintään 480 miljoonaa euroa vuosina 2008-2016. Henkilöstö kasvaa vajaalla 500 puolustushallinnon työntekijällä. Armeija taas laskee säästävänsä 55 miljoonaa euroa seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Millog on Patrian (55 %), Insta Groupin (26 %), Raskoneen (8 %), Sisu-Auton (8 %) ja Oricopan (3 %) omistama yhteisyritys.

Armeijoiden toimintojen ulkoistaminen on kasvava trendi Euroopassa. Puolustusministeriö on linjannut lisäävänsä ulkoistamishankkeita 10 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.

Puolustusvoimissa ulkoistamisesta käytetään termiä strateginen kumppanuus. Niitä toteutetaan armeijan omien ”ydintoimintojensa ulkopuolella”. Lista on pitkä muonituksesta vaatehuoltoon, kiinteistöihin, tietotekniikkaan, terveydenhuoltoon, kuljetuksiin, taloushallintoon ja materiaalitoimintoihin.

Sotilaspalveluita tarjoavat yritykset ovat tulleet yleiseen tietoisuuteen Irakin sodassa. Siellä on arvioitu olleen jopa 100 000 turvallisuusalan työntekijää.

Suomalaista keskustelua aiheen tiimoilta on käyty talouden ja huoltovarmuuden lähtökohdista. Taantuman aikana aseteollisuuden työllistävä vaikutus on noussut ykkössijalle. Yritystaloudellisten perusteluiden sijaan Suomen ulkopoliittinen linja konfliktien ennaltaehkäisijänä, aseistariisunnan ja ihmisoikeuksien tukijan eivät ole nousseet esille.

Sodankäynnin siirtäminen liikeyrityksille ei ole ongelmatonta. Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen tutkija Joonas Sipilä on kirjoittanut yksityistämisen takia mediahuomion jäävän pienemmäksi. Valtioiden kaatuneita sotilaita lasketaan. Tappiot voivat johtaa sisäpoliittiseen keskusteluun ja vetäytymiseen. Näin kävi esimerkiksi Yhdysvalloille Somaliassa 1990-luvulla. Kukaan ei kuitenkaan laske yritysten ”työtapaturmien” seurauksena kuolleita sotilaita.

Sodankäynnin yksityistäminen on nähty yhdeksi suurimmista uhista maailmanrauhalle. Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen TAPRI:n amanuenssi Unto Vesa on kirjoittanut esimerkiksi asekilvan selittyvän osaksi sotilasteollisten kompleksien omilla intresseillä ja sotilaallisen tutkimus- ja kehittelytoiminnan logiikalla. Yksityistämisen kauaskantoisimmat vaikutukset liittyvät kuitenkin sotilaallisen voiman läpinäkyvyyden ja demokraattisen valvonnan heikentymiseen.