Ivalon paliskunnassa aloitetaan viikon päästä porojen pakkoteurastukset. Teuraaksi joutuu Nellimin tokkakunnan neljän päätoimisen poronhoitajan kaikki eläimet. Nellimin poronhoitajat ovat saamelaisia, jotka ovat hoitaneet porojaan perinteisellä, luonnonmukaisella tavalla. 

Taustalla on pitkä kiista alueesta. Nellimissä käytiin metsäkiistoja, joissa Greenpeace ja poronhoitajat sekä metsurit ottivat yhteen. Sen osalta tilanne on nyt vakaa: hakkaamattomat alueet suojeltiin seuraavaksi 20 vuodeksi. Metsäkiistan jälkeen alueella syntyi riita Ivalon paliskunnan määräämistä porovähennyksistä. Nellimiläiset poronomistajat riitauttivat paliskunnan määräykset ensimmäisen kerran vuonna 2007. Nellimiläisten mukaan vähennykset ovat kohtuuttomia Nellimin tokan suuren vasahävikin takia.

Nellimin porotokka sijaitsee lähellä Venäjän rajaa, jossa on tutkitusti huomattavasti enemmän petoja kuin paliskunnan muilla laidunalueilla etelämmässä. Teurastettaviksi määrättyjen porojen lukumäärä on niin suuri, että se ylittää Nellimin ainoiden neljän päätoimisen poronomistajan pääluvun.

Poronhoitajien taistelua läheltä seurannut ja Nellimin poromiehiä avustava Jarmo Pyykkö selittää, että tilannetta selvittää paperiporon käsite:

”Paliskunnan teuraskiintiöt lasketaan vuotta aiemmin olevan tokan koosta. Siinä ei huomioida vasahävikkiä, vaan teurasmäärä pysyy samana.”

Poronhoitajat joutuvat teurastamaan vaatimia, lisääntymisikäisiä naarasporoja, mikä vähentää radikaalisti tokan kokoa ja kykyä pysyä elinvoimaisena.

Edellisen kerran nellimiläisten poronhoitajien eläimiä pakkoteurastettiin vuonna 2007. Silloin nellimiläiset poromiehet ja heidän tukijansa asettuivat seisomaan porojen eteen, jotta niitä ei olisi saatu vietyä teurastettavaksi. Estelyistä huolimatta teurastukset saatiin tehtyä.

Pyykkö sanoo, että tilanne näyttää siltä kuin nellimiläisiä rangaistaisiin luonnonmukaisesta poronhoidosta. Nellimiläiset ovat yrittäneet kestää perinteiseen saamelaiseen poronhoitoon kuuluvan petojen aiheuttaman suuren vasahävikin, mutta nyt juuri siitä johtuen muu paliskunta tuhoaa heidän poronhoitonsa kokonaan poronhoitolain porsaanreiän mahdollistamana.

Keväällä 2011 nellimiläiset poronhoitajat tekivät kanteen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. KHO päätti 11.2.2011, että Ivalon paliskunnan määräys on lainvoimainen. 

”Tilanne on nurinkurinen myös siksi, että juuri kun Nellimin poromiehet ovat menestyksellisesti monen vuoden metsätaistelun kautta onnistuneet turvaamaan poroille riittävät luonnonlaitumet, he menettävätkin kaikki poronsa”, Pyykkö toteaa.

Nellimin porojen tultua teurastetuiksi, Ivalon poromiehet voivat kasvattaa tokkansa kokoa paliskunnalle määrätyn suurimman sallitun poroluvun ylittymättä.

”Eivät ne siellä Ivalossa halua edes ymmärtää tätä asiaa. Hehän haluavat syödä meidät pois”, Kalevi Paadar sanoi maaliskuussa Lappilainen-lehdessä. Paadar on yksi Nellimin poronhoitajista.

Suomen perustuslain mukaan saamelaisille on turvattu oikeus harjoittaa perinteistä kulttuuriaan. KHO tulkitsi kuitenkin perustuslakia niin, että saamelaisia poronhoitajia tulisi kohdella yhdenvertaisesti muihin poronhoitajiin nähden.

Lappilainen-lehdessä Paadar huomauttaa, että Suomen lainsäädännössä on ristiriitoja perustuslain, poronhoitolain ja petolakien välillä. Ainoa oikeudellinen tie löytyykin hänen mukaansa enää YK:sta tai EU:sta.

”Jos olisi oma laki saamelaiselle poronhoidolle, tilanne voisi olla toinen”, Paadar lisää.

Nyt syyskuussa 2011 poronhoitajat ja heidän tukijansa jättävät kantelun tilanteesta YK:n ihmisoikeuskomitealle, mutta se ei välttämättä ehdi avuksi. Alun perin pakkoteurastusten piti alkaa vasta lokakuun puolessa välissä, mutta Pyykkö sanoo, että paliskunta on saanut nopeutettua prosessia.

Pakkoteurastuksiin on tilattu jo helikopteri ja teurastukset alkavat todennäköisesti maanantaina 26. syyskuuta.

”En tiedä, miten Nellimin miehille käy. He ovat koko ikänsä olleet poromiehiä, mitä he voivat tehdä, kun kaikki porot on teurastettu?” Jarmo Pyykkö kysyy.

Jos luonnonmukainen poronhoito rauhoitusalueilla loppuu, Metsähallituksen kanssa tehty sopimus laidunmaiden hakkuurauhasta raukeaa. Sopimus on voimassa vain, jos nyt sopimuksen tehneet poronhoitajat tai heidän jälkeläisensä harjoittavat elinkeinoa alueella. Nellimiläisen poronhoidon alasajo mahdollistaa siis paliskunnan muiden tokkien eläinmäärän lisäämisen ja toisaalta metsät päästään hakkaamaan.

Lue myös blogikirjoitus Neljän miehen porot.

Voima on seurannut vuosien varrella Nellimin tilannetta. Lue artikkelit: Poronhoitolaki uhkaa saamelaisia, Kaamoksen kuu & Kirje Inarista.