Virolaisen punkin sitkein soihdunkantaja J.M.K.E. juhlisti 25-vuotista uraansa Suomenlahden molemmin puolin. Villu Tammen luotsaama bändi soitti juhlakeikat Helsingin Nosturissa ja Tallinnan Rock Cafessa tammikuun puolessa välissä. Virstanpylvään saavuttamisen kunniaksi bändi julkaisi uuden cover-albumin Jasonit ei huvita sekä juhlapainoksen alun perin 1989 julkaistusta punk-klassikosta Külmale maale.

Nosturissa J.M.K.E:ta lämmittelivät Jarkko Martikainen, Anal Thunder ja Kadotetut. Uutta ja vanhaa punk-sukupolvea edustaneet orkesterit keräsivät paikalle monen kirjavan yleisön keski-ikäisistä punk-sedistä parikymppisiin hc-punkkareihin. Suomalainen ja virolainen punk eivät ole massojen musiikkia. Nosturin keikka kuitenkin osoitti, että punkin yleisöpohja on vahva.

Punk-yleisön ydin on lojaali asialleen. Samaa voi sanoa J.M.K.E:sta. Hieman nuhjuisesti alkanut keikka terävöityi napakaksi paahdoksi ja setissä kuultiin biisejä koko bändin uralta aina pakollista Tere Perestroika -hittiä myöden. J.M.K.E:n viehätys perustuu pitkälti lempeän ironisen Villu Tammen lavakarismaan. Myös basisti Reimo Van ja rumpali Anders Arun soitossa on nautittavaa nujakkaa. Sen sijaan taustalaulaja Tirtsin osuus jäi irralliseksi. Toinen taustalaulaja Promile Promile ei Helsinkiin päässyt, sillä Tamme kertoi hänen olevan viimeisillään raskaana.

J.M.K.E. ei tyydy biiseissään helppoihin ratkaisuihin. Punk- ja hc-kliseet vältetään äkkiväärällä rytmiikalla, häijyllä kitaroinnilla ja epäkonventionaalisilla biisirakenteilla. Kaiken pohjana on kuitenkin helposti lähestyttävä ja selkeä melodisuus. Tämä on ilmeisen musikaalisen Tammen suurin vahvuus kaikesta punk-venkoilusta huolimatta. Kokenut bändi esittää asiansa ihailtavalla rentoudella ja itsevarmuudella.

Mitään ennennäkemätöntä syntymäpäiväspektaakkelia ei Nosturissa nähty ellei sellaiseksi lasketa hellyyttävän kömpelöä samppanjapullon avaamista lavalla. J.M.K.E. on tuttu ja turvallinen liveakti. Yleisö tietää mitä tulee saamaan ja bändi tarjoaa kulmikkaan punk-kattauksensa antaumuksella. Toisaalta tämä on myös J.M.K.E:n ongelma. Oivaltavana ja teräväsanaisena biisintekijänä tunnettu Villu Tamme on tyytynyt kierrättämään cover-biisejä Juice Leskisen Eesti on my mindistä DDR:n kansallishymniin. Olisi ilo kuulla pitkästä aikaa uutta J.M.K.E.-tuotantoa. Nyt katse oli suunnattu liikaa menneeseen.

Uusi cover-albumi Jasonit ei huvita on oikeastaan kokoelmalevy. Albumilla on kuusi vuonna 2010 äänitettyä rallia. Loput ovat vanhan kierrätystä. Jasonit ei huvita on viihdyttävä ja faniystävällinen levy. Villu Tamme kysyi Facebookissa ehdotuksia levytettäviksi lainabiiseiksi ja toteutti osan toiveista. Levyllä kuullaan versioita Sealed with a Kissistä Pjotor Tšaikovskin pianokonserttoon ja meille suomalaisille tuntemattomista virolaisista biiseistä Eppu Normaalin Murheellisten laulujen maahan.

Kaikki runnotaan läpi humoristisella punk-otteella. Parhaimmillaan kuulijan suupielet venyvät messingille. Jasonit ei huvita jää kuitenkin kauaksi siitä mihin J.M.K.E. parhaimmillaan pystyy. Tästä on hyvänä osoituksena samaan aikaan uudelleenjulkaistu Külmale maale, joka on kestänyt hyvin ajan hammasta. Se on edelleen rautaisannos vimmaista ja yhteiskunnallista punkia parhaimmillaan.