Kuudetta kertaa järjestetty Megapolis 2026 on Dodon suurin vuosittainen tapahtuma, ja sen tarkoituksena on inspiroida rakentamaan tulevaisuuden onnellisia kaupunkeja ja kaupunkilaista elämäntapaa.

Pääseminaarin ohjelmaan kuului keskusteluja energiafiksusta elämästä, globaaleista energiakysymyksistä ja tulevaisuuden kaupungeista. Yksi seminaarin avainpuhujista oli malilaisen ympäristöjärjestö MFC Nyetaan johtaja Ousmane Ouattara. Hän on koulutukseltaan maatalousinsinööri erikoisalanaan kehitysyhteistyö.

MFC Nyetaa -järjestön tavoitteena on tukea uusiutuvan energian käyttöönottoa sekä luonnonvarojen kestävää kulutusta Länsi-Afrikassa. Samalla järjestö edistää maiden talouskasvua toimimalla yhteistyössä paikallisen väestön sekä yritysten kanssa. Järjestön tekee ympäristönsuojelutyötä, puhtaan juomaveden jakelua, paikallisten teknikkojen kouluttamista ja teknologian kanssa avustamista, erityisesti puhtaan energian alalla. MFC osallistuu myös energia- ja ympäristöpolitiikkatyöhön yhdessä Malin hallituksen kanssa.

MFC Nyetaan organisaatio on ollut jaettuna kolmeen päävastuualueeseen vuodesta 2009 asti. Vastuualueisiin kuuluu paikallinen talouskehitys ja moninainen ympäristötyö. Järjestön tärkeimmät kehityskohteet on suunniteltu järjestön tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa, erityisesti maaseudun väestön tarpeita silmälläpitäen.

Millaista on organisaationne jokapäiväinen työ, johtaja Ousmane Ouattara?

”Päivittäisessä työssämme valistamme ihmisiä ja autamme uusiutuviin energianlähteisiin liittyvissä kysymyksissä. Yksi suurimmista osista työssämme on tekninen opetus, jolla pyrimme parantamaan paikallisia valmiuksia uusien systeemien käyttöönottoon ja huoltoon. Tutkimme sosioekonomiseen kontekstiin sopivia asianmukaisia hallinnointijärjestelmiä ja kehitämme niitä.”

Malin pohjoiset osat sijaitsevat Saharan autiomaan alueella ja keski- ja eteläosat muodostaa Sahelin savanni. Yli 65 prosenttia maasta on aavikkoa tai puoliaavikkoa, ja aavikoitumista sekä metsäkatoa lisää osaltaan kotoperäisen puun käyttö energiantuotannossa. Puun lisäksi Mali on jo pitkään ollut riippuvainen tuodusta fossiilisesta polttoaineesta ja altistunut sen myötä kansainvälisille hintavaihteluille.

Malin pääkaupunki Bamako on yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista maailmassa Malin ollessa yksi maailman 25 köyhimmistä maista bruttokansantuotteellaan 250 USD henkilöä kohden. Valtakunnallisen sähkönjakelun piiriin kuuluu vain noin 20 prosenttia kaupunkien ja alle prosentti maaseudun väestöstä. Sähköverkkoa ei laajenneta haja-asutuksen vuoksi, joten suurin osa maan väestöstä joutuu vastaamaan arjen haasteisiin ilman sähköä. Polttopuu on ollut pitkään ainoa saatavilla oleva energianlähde monille kotitalouksille aiheuttaen metsäkadon ja aavikoitumisen lisäksi vakavia terveyshaittoja. Ennen uusiutuvien energianlähteiden tuomia mahdollisuuksia ainoa helpotus arkeen on saatu halvoista kiinalaisista taskulampuista.

Uusiutuvissa energianlähteissä on Länsi-Afrikassa valtava potentiaali. Mali saa keskimäärin 2500 tuntia auringonpaistetta vuodessa, mikä tarkoittaa jopa kuutta kilowattituntia neliömetriä kohden. Keskimääräiset tuulen nopeudet etenkin maan pohjois- ja itäosissa ovat noin 3–7 metriä sekunnissa.

”Yleiset energiansaannin jaksottaisuudesta johtuvat ongelmat jäävät Malissa hyvin vähäisiksi, ja systeemiä kehitetään jatkuvasti tasalaatuisuuden parantamiseksi”, Ouattara kertoo.

Myös sosiaaliset haitat, kuten ihmisten joukkomuutot rakentamisen tieltä, ovat Ouattaran mukaan toistaiseksi vähäisiä.

”Rakennamme yhdessä paikallisen väestön, lähinnä yrittäjien ja maanomistajien kanssa. Yhteistyö mahdollistaa sen, ettei evakuointeja tarvita – toisin kuin esimerkiksi Mosambikissa, jossa ne ovat tänä päivänä valitettava tosiasia.”

Malin hallitus on luonut maantieteellisen kartoituksen ja toimintasuunnitelman uusiutuvan energian mahdollisuuksista. Parhaassa tapauksessa metsäkadon ja aavikoitumisen hidastumisen lisäksi energian saatavuuden paraneminen merkitsee myös köyhyyden vähenemistä lähinnä energiateollisuuden tuomien työpaikkojen myötä. Vaikka paikallisen väestön työllistäminen merkitseekin elintason nousua, nähtäväksi jää, muodostuvatko sähköistymisen myötä kohoavat energiakustannukset kohtuuttomaksi rasitteeksi.

Biopolttoaineiden viljely ei kuitenkaan ole saanut pelkästään myönteistä vastaanottoa Malissa, mikä on ymmärrettävää maassa, jossa lähes kolmasosa väestöstä kärsii aliravitsemuksesta.

”Muutosten kynnyksellä niin päättäjätahon kuin kansalaistenkin aktivoiminen on äärimmäisen tärkeää”, Ouattara toteaa.

”Varsinkin valistus, opastus ja koulutus ovat ehdottomia edellytyksiä uusiutuvien energianlähteiden käyttöönotolle. MFC Nyetaa edistyy tavoitteissaan koko ajan, aurinkoenergialla toimivat kännykkälaturit, leivän valmistamista kylissä helpottavat aurinkouunit sekä jatropha-kasvilla pyörivät pähkinämyllyt ovat jo luontainen – ja luonnonmukainen – osa malilaista arkea.”