Palmuöljy saattaa äkkiseltään tuntua oikealta unelmalta polttoaineen raaka-aineeksi. Sitä on helppo käsitellä, ja se on niin puhdasta, että sillä voisi paistaa vaikka munkkeja.

Neste Oilista on tulossa maailman suurin yksittäinen palmuöljyn käyttäjä. Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ja Neste Oilin ovat aloittaneet kokeilun palmuöljyn käytöstä bussiliikenteessä.

Täysin viatonta paistorasvaa bussit eivät sentään polta. Palmuöljyllä on myös synkkä puolensa. Ja kun aineen tuotannon eettisyyttä selvitetään, alkaa vaikuttaa siltä, että HKL pitää Neste Oilin toimintaa eettisempänä kuin Neste Oil itsekään.

Palmuöljyä tuotetaan suurilla plantaaseilla, joiden tieltä on kaadettava sademetsää. Suurin osa Suomessakin käytettävästä palmuöljystä on peräisin hakatuilta trooppisilta metsäalueilta Kaakkois-Aasiasta. Metsien raivaus aiheuttaa suuremmat päästöt kuin koko EU:n liikenne yhteensä: hallitusten välisen kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan sademetsien raivaaminen aiheuttaa noin viidenneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Tuotannon haittavaikutukset johtuvat muun muassa kestämättömistä metsänhakkuista, hallitsemattomista kulotuksista, elinalueiden kutistumisen aiheuttamista uhkista uhanalaisille eläinlajeille sekä kasvihuonepäästöistä, jotka puolestaan aihetuvat soiden ojituksista, turvemaiden paloista ja lannoituksesta. Viljelmien tieltä tuhotaan kyliä ja häädetään alkuperäiskansoja asuinalueiltaan. Plantaaseilla on käytetty myös lapsityövoimaa.

Helmikuussa helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ja 47 muuta valtuutettua esittivät valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan palmuöljydieselin vaihtamista ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon.

HKL vastasi valtuutetuille. Laitoksen mukaan Neste Oil hoitaa raaka-ainehankintansa vastuullisesti. Tästä kertoo HKL:n mukaan Neste Oililta saatu selvitys, jonka mukaan Neste Oil on toiminut juuri näin.

”OPTIBIO-hanke ei missään muodossa ota kantaa raaka-ainekysymyksiin, koska hanke liittyy vain uusiutuvan dieselpolttoaineen loppukäyttöön. NExBTL:n raaka-ainevalinnat tekee tutkimushankkeessa kumppanina mukana oleva Neste Oil. HKL:n ja YTV:n lähtökohtana on, että Neste Oil hoitaa raaka-ainehankintansa vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Neste Oililta saadun selvityksen perusteella juuri näin on toimittu.”

Palmuöljyn käyttöön liittyvistä ongelmista huolestuneet järjestöt ihmettelevät HKL:n tapaa luottaa yhtiön omaan arvioon oman toimintansa eettisyydestä, ja sitä, ettei HKL kaipaa asiasta mitään lisäselvityksiä.

”HKL:n esitys oli mielestäni erittäin huonosti valmisteltu. Sanotaan, että HKL ei ota mitenkään kantaa raaka-ainehankintaan, mutta samalla kuitenkin todetaan, että Neste Oilin vastuullisuuteen raaka-ainehankkijana luotetaan. Eli kyllähän HKL ottaa siinä kantaa myös raaka-ainehankintaan”, Greenpeacen Maija Suomela sanoo.

”Uudessa versiossa tulisi huomioida palmuöljyn tuotannon ongelmat sekä massiivisia kasvihuonepäästöjä aiheuttavat epäsuorat maankäyttövaikutukset, jotka aiheutuvat lisääntyvästä palmuöljyn kysynnästä polttoaineeksi.”

Suomela moittii HKL:n tapaa olla huomioimatta palmuöljytuotannon koko kaarta. Palmuöljyn hakkuualueilla paikallinen väestö altistuu esimerkiksi metsäpaloista aiheutuville päästöille.

”Kyllä alkupään tuotantoon pitää kiinnittää myös huomiota. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että menee keskimäärin satoja vuosia, ehkä jopa 700 vuotta, ennen kuin palmuöljydieselin aiheuttamat päästöt ovat pienemmät kuin fossiilisen dieselin.”

WWF aikoo toteuttaa seuraavan puolen vuoden aikana maailmanlaajuisen arvioinnin palmuöljyostajien toimista nopeuttaakseen vastuulliseen hankintaan siirtymistä.

Neste Oil on ainoa suomalainen palmuöljypaneeli RSPO:n jäsen. Se ei tarkoita, että Nesteen palmuöljy tulisi RSPO:n sertifioimilta plantaaseilta, WWF Suomen metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa kertoo.

”Jäsenyys ei ole mikään automaatti, että jos on jäsen, niin palmuöljy olisi sertifioiduilta plantaaseilta. Jäsenyys on osoitus kiinnostuksesta sertifiointia kohtaan ja jäsenmaksut pyörittävät sertifiointia.”

Yksittäiset plantaasit sertifioidaan erikseen ja vasta jos palmuöljy tulee tällaiselta erikseen sertifioiduilta plantaaseilta, voi sanoa, että käyttää sertifioitua palmuöljyä. Ja – toisin kuin HKL:n vastaus valtuutetuille antaa ymmärtää – Neste Oil ei näin tee.

”Neste Oil ei toistaiseksi ole sitoutunut aikataulutettuun vastuullisen palmuöljyn käyttöön eikä ole ilmoittanut käyttävänsä vastuullista palmuöljyä.”

Se, että Neste Oil on ainoa suomalaisyhtiö joka on edes vaivautunut liittymään RSPO:n jäseneksi, asettaa muut suuret suomalaiset palmuöljyn ostajat heikkoon valoon, Kiianmaa valittelee. Suurin osa öljypalmun jatkojalosteista käytetään elintarviketeollisuudessa.

”Vastuullista palmuöljyä on markkinoilla saatavilla, mutta yritykset ovat ostaneet sitä laiskasti. Yritysten heikko siirtyminen vastuulliseen hankintaan uhkaa vakavasti Kaakkois-Aasian sademetsiä”, Kiianmaa jatkaa.

HKL jatkaa asian käsittelyä ja aikoo palata asiaan muutaman viikon sisällä. Kysyn Ville Lehmusvuorelta, mihin perustuu liikennelaitoksen luottamus Neste Oilin omiin vakuutuksiin toimintansa vastuullisuudesta.

”No siis… Neste on tavallaan kertonut, että se täyttää jo nyt ne EU-direktiivin vaatimukset, jotka on tulossa voimaan vuoden päästä”, HKL:n suunnittelujohtaja Ville Lehmusvuori kommentoi. ”Mutta eihän me nyt lähdetä minnekään Kaakkois-Aasiaan tutkimaan asiaa.”

Greenpeace on nostanut palmuöljyn eettisyyttä aktiivisesti tapetille viime aikoina. Toukokuussa järjestön aktivistit järjestivät mielenosoituksen Neste Oilin palmuöljydieselin tuotantolaitoksella Porvoon Kilpilahdessa. Järjestö vaatii Neste Oilin suurinta omistajaa, Suomen valtiota, kantamaan vastuunsa ja lopettamaan palmuöljydieselin käytön.

Ruotsalainen OKQ8 luopui suunnitelmastaan tuoda Nesteen valmistama biodiesel Ruotsin markkinoille Greenpeacen painostuksesta jo lokakuussa 2008. Kokeilu keskeytettiin myös Tukholman saaristoliikenteessä loppuvuodesta 2008.

Katso myös vastamainos Nest Spoil.