Yhteiskunta

Ilmatorjuntaohjuksia ostamassa

Lukuaika: 2 minuuttia

Ilmatorjuntaohjuksia ostamassa

Teksti Jarmo Pykälä

Suomi ostaa uuden, Nato-yhteensopivan ilmatorjuntaohjusjärjestelmänsä norjalais-amerikkalaiselta yhteisyritykseltä. Toiseksi kilpailussa jäi ranskalais-italialainen järjestelmä. Mutta mitä valinta tarkoittaa? Nyt on hyvä hetki selvittää, millaiset yritykset hääräävät mukana Suomen asekaupoissa.

Vapun alla Suomi päätti ostaa uuden ilmatorjuntaohjusjärjestelmän. Valinta osui Nato-yhteensopivaan norjalais-amerikkalaiseen Nasams II -ohjusjärjestelmään, jolla on hintaa noin 340 miljoonaa euroa; varsinaisten ohjusten ostosta tehdään päätös myöhemmin.

Venäläisiä BUK-ilmatorjuntaohjuksia korvaamaan oli ehdolla kaksi järjestelmää. Loppusuoralle pääsi myös ranskalais-italialainen SAMP/T–ohjusjärjestelmä.

Ohjuksia ei hankita vain sotilaallisin perustein vaan hankintapäätökseen vaikuttavat myös vastakaupat, tai teollinen yhteistyö kuten alalla sanotaan. Suomalaiset toivovat myyjän tai myyjämaan sitoutuvan tekemään hankintoja suomalaiselta (ase)teollisuudelta.

Mitä Suomen ilmatorjuntaohjusjärjestelmäkauppojen finalistit kertovat aseteollisuuden koukeroista?

Nykypäivän aseteollisuus on kimppu monimutkaisia yritysjärjestelyitä. Tytäryrityksien, pörssiomistusten, yhteistyökonsortioiden ja alihankintojen seurauksena on vaikea selvittää kenen taskuun rahat lopulta päätyvät. Kauppaa kuitenkin käydään miljardeilla euroilla.

Nasams-ilmatorjuntaohjusjärjestelmää valmistaa norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace yhdessä amerikkalaisen Raytheonin kanssa. Kongsberg-konserni valmistaa aseiden lisäksi laivoja sekä laitteita öljy- ja kaasuteollisuudelle. Yrityksen suurin omistaja on Norjan valtio, joka kuulemma kaipaa Patrian AMV:n tapaisia ajoneuvoja. Patria ja Norjan valtio omistavat jo yhdessä ammuksia valmistavan Nammo Lapuan.

Ranskalais-italilaista SAMP/T-ohjusjärjestelmää valmistaa Eurosam-yhtiö. Vaikka valinta ei tällä kertaa osunut Eurosamin tarjoukseen, yhtiö on jo tuttu suomalaiselle aseteollisuudelle. Sen omistavat Thales ja MBDA. Jälkimmäinen on fuusion tuloksena vuonna 2001 syntynyt monikansallinen yhteisyritys, jonka omistavat BAE Systems (37,5%), italialainen Finmeccanica (25%) sekä EADS (37,5%). Maailman yksi suurimmista aseteollisuusyrityksistä BAE Systems on jo mukana Amos-kranaatinheitinjärjestelmää valmistuttavassa Patria Hägglunds Oy:ssä. EADS taasen omistaa Patriasta 26,8 prosenttia.

Eurosamin toisen omistajan Thalesin takaa löytyy muun muassa telekommunikaatiojätti Alcatel-Lucent (20,8%) ja tuntemattomaksi jäävä TSA /Sofivision (26,5%). Thales huolehtii SAMP/T-ohjusjärjestelmän ohjelmistopuolesta ja sillä onkin yhteistyöyritys alan johtavan yrityksen, amerikkalaisen Raytheonin kanssa.

Thalesilla on myös yhteistyötä saksalaisen Diehlin kanssa. Kansan Uutiset kertoi huhtikuussa Diehlin olleen mukaan yrityskonsortiossa, joka myi Suomelle Spike-panssarintorjuntaohjuksia 2000-luvun alussa. Konsortiossa oli myös mukana israelilainen Rafael. Insta DefSec Oy on toimittanut sen Israelissa valmistamiin Spike-panssarintorjuntaohjuksiin lämpökameroita ja hakupäänrunkoja miljoonilla euroilla.

Lopulta kaikki jäljet johtavat Patriaan sekä tutkien ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmän toimituksissa mukana olevaan amerikkalaiseen Raytheoniin. Patria kertoo olevansa mukana kaupoissa valmistamalla muun muassa laukaisualustoja ja järjestelmien vaatimia ohjelmistoja.

Raytheonin julkisivu on kunnossa. Se palkkaa transsukupuolisia ja liikuntarajoitteisia henkilöitä, se esitteli maailman ensimmäisen mikroaaltouunin, se oli rakentamassa kuukapselia jolla Neil Armstrong laskeutui kuuhun. Sen käsialaa ovat myös ensimmäisestä Irakin sodasta tutut Patriot-ohjukset. Yritys tekee myös Hornettien käyttämiä ohjuksia ja sattumalta samat ohjukset sopivat valittuun Nasams-ilmatorjuntaohjusjärjestelmään.

Ilmatorjuntapuolustusjärjestelmän vaatimien ohjusten ostoon on varattu 120 miljoonaa euroa.

Kai Hirvasnoro kirjoitti Kansan Uutisten Viikkolehdessä heinäkuussa 2006 kansanedustaja Kimmo Sasin olevan tunnetuin suomalainen Raytheonin omistaja. Sasi omisti ainakin ministeriaikanaan 36 yhtiön osaketta. Niiden arvo nousi kivasti Libanonin sodan aikana.

Ostajan ja myyjän lisäksi kaupoissa hääräävät myös välittäjät. Yksi suomalainen välittäjä on Machinery Oy. Ainakin vielä 1950–1970-luvuilla se oli mukana useissa kaupoissa, muun muassa Hawk-hävittäjät saatiin sen avustuksella. Yrityksellä on vieläkin puolustustarvikevälitystä, ja niin omistaahan se myös Suomen suurimman lelujen maahantuojan Amo Oy:n.

Bratzeja ja hävittäjiä. Niin meillä Suomessa.

Jarmo Pykälän tekemä selvitys Suomen aseviennistä vuosina 1998–2007 julkistetaan torstaina 7.5. Missä soditaan suomalaisilla aseilla? Suomen asevienti ja sotateollisuus 1998–2007. Suomen Sadankomitea ry 2009. 96 s.

  • 8.5.2011