Teksti Petri Rautiainen
Tästä piti tulla positiivinen lehtijuttu, jossa esiteltäisiin homo-Kiinan uudet, hymyilevät kasvot. Ne kasvot jäivät piiloon, kiitos Kiinan viranomaisten.
Olin sopinut haastattelun Mr. Gay China -kilpailun tulevan voittajan kanssa. Hänet olisi valittu 15.1. ottamaan suuri symbolinen askel maassa, jossa homous luokiteltiin vuoteen 2001 asti mielisairaudeksi. Hän olisi saanut luvan myös edustaa uutta, sallivampaa Kiinaa helmikuussa Oslossa pidetyissä maailmanlaajuisissa kisoissa.
Se askel jäi kuitenkin ottamatta.
Kiinan viranomaiset estivät Mr. Gay China -tapahtuman. Ensimmäiset poliisit saapuivat tapahtumapaikka Lan Clubille vain tuntia ennen avajaisjuhlia.
Uutinen peruutuksesta levisi lähes kaikkiin suuriin länsimaisiin medioihin. Paikalla olleet sadat toimittajat raportoivat takaiskusta ja monesti kuulluista tekosyistä, joilla tapahtuma peruttiin: lupien puuttuminen ja puutteet turvallisuusjärjestelyissä.
Soitan tapahtuman järjestäjille seuraavalla viikolla.
Gayographicin Ben Zhang vastaa puhelimeen kotonaan Beijingissä, yllättävän hyväntuulisena. Hän kertoo ne asiat, joista hän voi minulle puhua: tapahtuneesta ja omista tunteistaan. Kysyn häneltä peruutussyistä.
”Ne ovat yleisiä tekosyitä, joita Kiinassa käytetään tapahtumien estämiseen. Ei pelkästään gay-tapahtumien, vaan muidenkin”, Zhang selventää.
”Ironista on, että Lan Club, jossa meidän piti järjestää tämä tapahtuma, on itse asiassa erittäin luxus- ja tyylitietoinen yökerho. Siellä järjestetään tällaisia show’ta jatkuvasti – eikä niitä ole koskaan ennen peruttu viranomaisten toimesta.”
Zhang selventää 15. päivän tapahtumien kulun: paikalle saapuneet poliisit puhuivat ensin Lan Clubin johdon kanssa, jotka yrittivät saada show’n jatkumaan. Sen jälkeen takahuoneeseen kutsuttiin Zhang yhteistyökumppaninsa kanssa. Hänen mukaansa viranomaiset käyttäytyivät ”sivistyneesti, mutta hieman alentuvasti” ja taivuttelivat heidät kertomaan yleisölle tapahtuman peruuntuneen.
Pakotetun peruutusilmoituksen jälkeen Zhangia odotti toinen takaisku.
”Poliisit käskivät meitä tekemään virallisen ilmoituksen verkkosivuillamme, jossa kerrottaisiin: ’Me peruutamme tapahtuman, koska emme pysty tarjoamaan luvattuja palkintoja voittajalle’. Me julkaisimme sanellun ilmoituksen. Tiesimme, että se saisi meidät ja meidän Gayographic-organisaatiomme näyttämään huijareilta ja valehtelijoilta kiinalaisen yleisön silmissä, mutta meillä ei ollut vaihtoehtoa. Gayographic on meidän pääasiallinen promootio- ja markkinointityökalumme, sitä kautta hoidamme periaatteessa kaiken.”
Nyt Oslon ensi kuun kansainväliset homokauneuskisat jäävät luultavimmin vaille kiinalaista osallistujaa. Joissain uutislähteissä Gayographicin kerrottiin harkitsevan kandidaatin lähettämistä. Zhang kertoo kilpailijoiden tienneen alusta asti olevansa mukana tavallista kauneuskisaa suuremmassa jutussa, joten edustaja voitaisiin valita myös kilpailutta.
Worldwide Mr. Gayn tuottaja Tore Aasheim kertoi kuitenkin kiinalaisten viranomaisten pelottelevan mahdollisia Oslon kisoihin osallistuvia kansalaisuuden menetyksellä, joten osallistuminen jää tämänhetkisten tietojen mukaan haaveeksi. Myös järjestäjien passit on lehtitietojen mukaan takavarikoitu.
Zhang kertoo valmistautuneensa mahdolliseen kampitukseen, vaikka viimeisten vuosien aikana Kiina onkin antanut merkkejä asenteiden lieventymisestä. Gayographicin blogissa tammikuussa julkaistu A Toast to China’s Gay Life in the New Millennium -merkintä listaa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen virstanpylväitä gay-teemaisista TV-ohjelmista ensimmäisiin homotutkimuskursseihin.
Ensimmäistä Mr. Gay Chinaa oli jo pedattu merkkipaaluksi kohti laajempaa hyväksyntää.
Loppusuoralle asti kerenneet kisat olivat keränneet laajasti julkisuutta. Eikö kampitus viime metreillä tunnu hölmöltä liikkeeltä – Kiinahan oli joka tapauksessa tapahtuman kanssa kansainvälisen huomion keskellä?
”Ehdottomasti. En usko, että he ovat tarpeeksi fiksuja ymmärtääkseen sen”, Zhang toteaa.
”Heidän olisi pitänyt vain antaa meidän järjestää tämä – se olisi ollut mahtava PR-tempaus Kiinalle, jonka edistyksellisyyttä ja vapaamielisyyttä olisi kehuttu maailmanlaajuisesti. No, he eivät vain taida välittää.”
Zhang kuulostaa kaikesta huolimatta ihmeellisen positiiviselta, ja vakuuttaa, että nyt estetty askel tullaan vielä ottamaan.
”Halusin järjestää Mr. Gay Chinan, koska minulla on luottamusta yhteiskuntaan ja julkiseen keskusteluun. Tavallaan näin tämänkin mahdollisuuden, joten en ole hirveän maassa. Se on enemmänkin onni onnettomuudessa: peruuttaminen nosti esiin monia kysymyksiä ja huolta ympäri maailmaa. Se tulee rohkaisemaan monia ihmisiä ajattelemaan ja toimimaan. Uskon aidosti, että ensi kerralla saamme enemmän tukea ihmisiltä täällä Kiinassa, ja jopa muualtakin.”
Lue myös Jenny Kotirannan artikkeli Kiinan homot perinteiden puristuksessa.
