Teksti Riia Colliander
Pellonvapauttajat vyöttivät kupeensa toukokuussa Belgiassa. Yli 400 osanottajaa eri puolilta Belgiaa sekä lähimaista kokoontui kansalaistottelemattomuutta, konferenssia ja maatilatoria yhdistäneeseen tempaukseen aikeenaan kaivaa ylös geenimuokatun mukulat istuttaen tilalle luonnonmukaisesti tuotettuja lajikkeita.
Gentin yliopiston biologian laitoksen ja saksalaisen kemiajätti BASF Plant Sciencen yhteisproduktio – geenimuunnellun perunalajikkeen koeviljelmä Wetterenin maanviljelysalueella – oli vilkkaan keskustelun aihe koko valmistelunsa ajan.
Kevätkaudella 2011 kylvetty, eri kasvitaudeille vastustuskykyiseksi geenimuunnellun perunan koeviljelmä ympäröitiin kaksinkertaisin aidoin, valvontakameroin ja liikkeentunnistimin.
Hankkeeseen suojelevasti suhtautuneen toimeenpanijan ohella viljelyaikeet otti vakavasti myös Fiel Liberation Frontiksi itsensä ristinyt belgialaisviljelijöiden, tutkijoiden, kuluttajien ja ympäristöliikkeiden muodostama GMO-kriittinen verkosto. Päämäärikseen liike nimeää ekologisesti kestävien maataloustuotantomallien edistämisen, geenimuunnellun aineksen viljelykäytön kriittisen tarkastelun sekä pyrkimyksen estää geenimuunnellun kasviaineksen karkaamisen ekosysteemiin.
Korostetuin äänenpainoin se muistuttaa geeniteknologian tuoreudesta sekä erityisesti pitkäkestoisia vaikutuksia ja riskitekijöitä mittaavan tutkimustiedon vähäisyydestä ja suppeudesta.
29. toukokuuta pellonvapauttajat vyöttivät kupeensa siirtyäkseen puheista tekoihin. Yli 400 osanottajaa eri puolilta Belgiaa sekä lähimaista kokoontui kansalaistottelemattomuutta, konferenssia ja maatilatoria yhdistäneeseen tempaukseen aikeenaan kaivaa ylös geenimuokatun mukulat istuttaen tilalle luonnonmukaisesti tuotettuja lajikkeita. Puheenvuoron saivat niin kansalaisjärjestöt, biologit kuin maatalouselinkeinon harjoittajat.
”Meistä viljelijöistä puhutaan, mutta meitä ei kuulla. Alaa käytetään liki työkaluna erilaisten poliittisten tai kaupallisten tarkoitusperien läpiajoon: ’tämä on teidän parhaaksenne, tämä parantaa satoja, tämä alan kannattavuuden kasvua’. Erityisesti pienviljelijät ja luomutuottajat jäävät usein paitsioon keskusteltaessa siitä, mikä on maanviljelyn tulevaisuus”, sanoo vihannestuottaja Maarten Hahn, 42.
”Tällaiset erilaista asiantuntemusta kokoavat verkostot ovat tarpeen. Niiden kautta niin pientuottajat kuin kuluttajat voivat muodostaa yhä tiiviimpiä ryhmittymiä ja pyrkiä tehokkaammin haastamaan suurtuotannon tarjontaa. Ala ei saa muodostua vain yhdeksi teollisuudenhaaraksi: kyse ei ole vain ruoan tuotannosta, vaan ympäristön tulevaisuudesta.”
Verkosto valitsi toimintakeinokseen väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden osoittaakseen, kuinka vakavasti osanottajat huolen ympäristön tilasta ottavat.
”Pyrin kyseenalaistamaan poliittisen innon, joka investoi varoja ja tutkimusresursseja riskialttiisiin ja lyhytnäköisiin toimenpiteisiin kestävien ratkaisujen sijaan. Maailman väkiluvun kasvu luo entistä suuremman tarpeen ekologisesti kestävälle ruoantuotannolle. Geeniruoka ei paranna maailman nälkää: se tähtää ruokatuotannon keskittämiseen suurten tuottajien ja lisenssinomistajien haltuun”, kertoo mielenosoitukseen osallistuva Lotte, 37.
Osallistujina nähtiin myös pitkän historian omaavan ranskalaisen Faucheur Volontairesin delegaatio. ”Vapaaehtoiset viikatemiehet” ovat julistaneet sitoutuneensa geenimuunnellun tuotannon niittämisen ”viimeiseen korteen” väkivallattoman kansalaistottelemattomasti.
Konferenssissa sissipuutarhurikonseptiin oman kierteensä lisännyt permakulttuuriryhmä kannusti kansalaistottelemattomuuteen ketokukin aseistautuneena.
”EU:n kieltolistalle on asetettu useita vaarattomia ruokakasvilajikkeita. Direktiivikysymys: kenen tuottamia siemeniä saa myydä, kenen ei. Asutuskeskusten viheralueiden lisäksi myös maaseutujen kasvustot ovat yksipuolistumassa: torjunta-aineet ja pientareiden niitot ennen kukintokautta vähentävät luonnonkukkien kasvua”, permakulttuuriryhmä huomautti.
”Metodimme on yksinkertainen: kasvata, korjaa ja levitä kieltolistan käyttökasveja. Kylvä kulkiessasi helposti itäviä ketokasveja, kuten hietaneilikkaa. Homogeeninen kasvikanta on riskitekijä: yksipuolinen perimäaines on alttiimpi laajoillekin tautituhoille. Idea on kopiointivapaa: internetin aikana kenen tahansa on helppoa saada haltuunsa näitä siemeniä.”
Mielenosoittajia vastassa oli tuttu mellakkapoliisien rivistö. Värikkään kulkueen hajaantuessa sambaryhmän säestämänä kohti istutuksia kuuluttivat järjestäjät viimeiset ohjeensa: ”And remember – do not throw potatoes at the police. It’s been scientificly proven that plants grow better on ground than on policemen.” (Muista – älä heitä poliisia perunoilla. On tieteellisesti todistettu, että kasvit kasvavat paremmin maassa kuin poliisien niskassa.)
Järjestäjien ”organisoiduksi kaaokseksi” luonnehtima väki kaatoi tai ylitti perunamaan aitoja. Poliisin pyrkiessä estämään yhä uusien aktivistien tunkeutuminen alueelle käännettiin valtaosa kylvetystä GMO-sadosta jo ylösalaisin. Muutamat osanottajat heittivät poliisin estäminä siemenpomminsa maaperään kauempaa.
Kaikki eivät malttaneet pysytellä erossa muustakaan viljelmän irtaimistosta: yhden osanottajan kirmatessa tiehensä pellon valvontakamera kainalossaan poistui toinen muassaan poliisin pudottama kilpi.
Väkivalattomuuden periaate piti. Tempauksen seurauksena loukkaantui lievästi 18 mielenosoittajaa, joista osa tarvitsi sairaalahoitoa ja tikit haavoihinsa. Kiinniotetut laskettiin vapaiksi tilanteen rauhoituttua.
_______________
Perunasta Suomen ensimmäinen GMO-kasvi
Belgiasta tutun BASF:n Amflora-perunasta tuli ensimmäinen Suomen maaperässä viljelty GMO-kasvi.
Tavallista runsaammin tärkkelystä sisältävän perunatuotannon pääosa menee paperiteollisuuden käyttöön. Lammilla sijaitseva testiviljelmä on erotettu muusta peltopinta-alasta 20 metrin suojavyöhykkein. Sen käyttö eläinrehuna on sallittua.
Amfloran viljely kiellettiin vuonna 2010 Luxemburgissa, Unkarissa ja Itävallassa. Ruotsin suurin lihayhtiö SCAN on lopettanut geenimuunnellulla rehulla ruokittujen sikojen vastaanoton teurastamoilleen. Muut ruotsalaisteurastamot ovat ilmoittaneet seuraavansa SCANin päätöstä. Pääsyyksi on mainittu kuluttajien mielipide.
Myös Ruotsin kuluttajaliitto aloitti sianlihan boikotin maaliskuussa 2010 saadakseen tuottajat luopumaan GMO-rehun käytöstä.
Greenpeace esti kesäkuussa 2011 BASF:n ruotsalainen tytäryhtiö Plant Sciencen Amflora-kylvöt. Aiemmin luvattu viljelysten tiukka valvonta oli epäonnistunut, sillä geenimuunneltua perunalajiketta löydettiin myös alueen tavanomaisilta viljelmiltä. Lisäksi villieläinten ja lintujen oli havaittu syövän perunoita sadonkorjuun jälkeen.
Markkinoilla on myös Amfloraa ominaisuuksiltaan vastaava, perinteisellä jalostuksella, ei geenimanipulaatiolla tuotettu lajike.
Field Liberation Front muistuttaa, etteivät ruokatuotanto tai luonto ole yritystoimijoiden koekenttiä. Se kutsuu myös tarkastelemaan GMO-tuotantoon investoivien tai sitä harjoittavien yhtiöiden historiaa aikaisempine torjunta-aine- ja kasvinsuojelukokeiluineen.
Biotekniseltä tutkimustyöltä tulisi olla mahdollista edellyttää pätevää tutkimusnäyttöä sille, miten sen työ todellisuudessa hyödyttää kestävää ruoka- ja hyötykasvituotantoa ja millaisia mahdollisia riskejä kasvukierrolle se kantaa muassaan.
_______________
Kesäkuun alussa julkaistiin mielipidetutkimus suomalaisten suhteesta geenimanipulointiin: 75 prosenttia suomalaisista sanoo, ettei geenimanipulointia tarvita ruuantuotannossa.