Jaakko Laitinen & Väärä Raha -yhtye on pohjoisen ruutitynnyri.
Viisi tyytyväistä muusikkoa hörppii kahvia Tampereen Telakalla. Kohta he lähtevät keikkailemaan kohti pohjoisia kotiseutujaan, Raahen kautta Rovaniemelle.
Lapland–Balkan-levynjulkaisukiertueen toinen keikka veti Tampereen Telakan täyteen. Mikä sopisi paremmin itsenäisyyspäivän aattoon kuin suomalaisesta iskelmästä ponnistava sekoitus Balkan-vaikutteita ja tuulahduksia arabimusiikista?
Bändin kolmas levy eroaa selvästi edeltäjistä. Laitinen on innostanut muut yhtyeen jäsenet Balkanin musiikkiin.
”Olemme kaikki menneet syvemmälle tyyleihin”, sanoo Laitinen.
Jokaisella muusikolla on mieltymyksensä. Trumpettia, buzukia ja alttotorvea soittava Jarkko Niemelä tykkää ”makedonialaisista tahtilajihommista” ja syyrialaisesta arabimusiikista. Rumpali Janne Hast kuuntelee arabialaista ja turkkilaista musiikkia.
Haitaristi Marko Roininen kertoo kuuntelevansa paljon suomalaista iskelmää.
”Marko tekee iskelmäpainotteisia sävelmiä, jotka me sitten balkanistetaan ja lopuksi iskelmällistetään”, kuvailee Laitinen.
Laitisella on menossa kreikkalaisen musiikin kausi. Sitä höystävät Jukka Raitasen ”kauhean synkät laulut, jotka kertovat eroista ja konkursseista”.
Bändi on kategorisoitu maailman- ja kansanmusiikkiin sekä iskelmä-, mustalais- ja balkanmusiikkiin. Laitisen sanoituksista osa syntyi lukioikäisenä, ja toisia hän hioi vielä laulukopissa.
Teemat ovat pysyneet: lempeä, kaiken katoavaisuutta, kulkijan elämää ja ripaus globaalia kapitalismia. Uusi levy syntyi puolessatoista viikossa.
Helsingissä asuvat muusikot edustavat ”pohjoisen Bermudan kolmiota”. Jaakko Laitinen ja rytmiryhmä ovat kotoisin Rovaniemeltä, Jarkko Niemelä Sallasta ja Marko Roininen Inarista.
”Kotikentällä on mukava soittaa. Murre on kotoisa ja asenteeseen on helppo sujahtaa mukaan. Onneksi meillä on tämä kupla”, Laitinen kertoo.
Musiikin perusta on jykevästi Lapissa. Roinisen kertoo, että Lappiin on aina virrannut kulttuurivaikutteita monelta suunnalta.
”Olemme saaneet uskalluksen yhdistellä asioita ennakkoluulottomasti. Lapissa pitää tulla toimeen kaikkien kanssa. Ihmisiä on niin vähän, ettei porukkaa voi valita”, Roininen pohtii.
”Lapin kulttuuriin ei sovi sellainen, että pitäisi kuulua tiettyyn genreen tai kategoriaan. Emme ajattele, mitä Suomi, Helsinki tai skene haluavat”, Niemelä täydentää.
Bändin tarina alkoi, kun Jaakko Laitinen löysi Rovaniemen kirpputorilta EP-vinyylilevyn jugoslavialaisia kansanlauluja. Vinyyli oli ”mahtava ja outo”. Emil Kusturican elokuva Underground räjäytti tajunnan lopullisesti.
Outo tyylien sekoitus ja oma ennakkoluulottomuus on vienyt bändin maailmalle. Kazakstanissa bändi soitti vuonna 2013 valtakunnallisen TV:n uudenvuodengaalassa.
Makedoniassa soittaminen jännitti.
”Onneksi yleisö innostui bailaamaan ja lopulta vedimme bosnialaista coverbiisiä paikallisen mustalaistorvibändin kanssa”, Laitinen muistelee.
Suomessa yhtye on soittanut sekä Tampereen punkbaari Vastavirrassa että iskelmäfestivaaleilla ja kansanmusiikkikiertueella. Eniten yhtyettä jännitti yllätysesiintyminen Niemelän mummolassa.
Bändi innostuu jopa hääkeikoista. Mikäs siinä, kun saa soittaa tuotantoaan rennoille musiikkidiggari-pariskunnille.
”On ihan sama mitä ihminen on aiemmin kuunnellut. Jos musiikki tulee sydämestä, iloisuus ja rehellisyys välittyvät”, Roininen sanoo.
Kuulostaa Lapin meiningiltä.
Jaakko Laitinen & Väärä raha: Elämän sankarit. Playground 2013.
Anna-Sofia Joro
