Perun pääkaupungissa Limassa kävi sunnuntaina kuhina. Surquillon kaupunginosassa äänestyspaikalle oli kerääntynyt korttelien pituinen jono. Paahtavassa auringossa jonottavat äänestäjät olivat lähteneet presidentinvaaleissa uurnille pessimistisin mielin, koska maata riivaa yli kymmenen vuotta kestänyt poliittinen kriisi.
Presidenttiehdokkaita vaaleissa on ennätysmäärä, 36, minkä vuoksi äänestyslippu on valtavan kokoinen paperi, jonka äärellä ihmiset tuskailevat äänestyskopeissa. Samalla lipulla valitaan myös kongressiedustajat, senaatin edustajat, alueelliset senaattorit sekä edustajat Andien parlamenttiin.
Kyyninen pessimismi kuuluu kaupunkilaisten puheissa: moni katsoo, että nyt pitää äänestää presidentiksi gallupien kärkiehdokkaista vähinten huonointa. Paikallisen IEP-tutkimuslaitoksen mukaan 87 prosenttia perulaisista ei luota kongressiin, ja myös luotto presidenttiehdokkaisiin on matala.
”Katsoin, kuka ehdokkaista oli inhimillisin ja nostaisi meidät pois äärimmäisestä köyhyydestä ja pysäyttäisi rikollisuuden ja mafioiden kiristyksen. Toivon mukaan hän haluaa pysyä kaidalla tiellä”, Surquillossa vaaliuurnalla käynyt Rosa Falla sanoo.
Häntä huolestuttaa etenkin vakava rikollisuusongelma.
Etenkin Venezuelasta tulleiden rikollisten johtamat mafiat ovat levittäytyneet ympäri maata ja alkaneet kiristää yrityksiä. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne tökkii, koska suojelurahaa kiristetään etenkin bussiyhtiöiltä.
Muutama presidenttiehdokas on viitannut El Salvadorin politiikkaan ihanteellisena esimerkkinä. He ehdottavat ratkaisuksi ”rautakättä”, mano duran politiikkaa, jonka El Salvadorin itsevaltainen presidentti Nayib Bukele on tehnyt tunnetuksi. Nopeat ja ankarat rangaistukset, armeijan partioiminen kadulla sekä piittaamattomuus ihmisoikeuksista ovat autoritaarihallinnon tunnusmerkkejä.
Oikeistopuhuri pyyhkii yli
Etelä-Amerikassa puhaltaa oikeistopuhuri, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kontekstoi tilannetta. Aiemmin vasemmiston hallitsemat Bolivia, Chile, Ecuador ja Argentiina ovat kääntyneet oikealle.
”Se toimii Keiko Fujimorin hyväksi.”
Ennakkosuosikkeja Perun presidentiksi olivat äärioikeistolainen Keiko Fujimori, entisen autoritaarisen presidentti Alberto Fujimorin tytär sekä oikeistolainen ultrakonservatiivi Rafael López Aliaga, Liman entinen kaupunginjohtaja, joka on muun muassa ilmoittanut vastustavansa feminismiä.
Maltillisten ja vasemmistolaisempien ehdokkaiden suosio vaihteli gallupkyselyissä.
Oikeiston äänestäjät uskovat, että bisnesmaailmaa lähellä olevat tahot osaisivat hallita taloutta, joka on kaikesta epävakaudesta huolimatta kasvanut viime aikoina 3–4 prosentin vuosivauhtia. Eriarvoisuus on kuitenkin räikeää, ja noin 30 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä.
Demokratia ontuu
Viimeisen kymmenen vuoden ajan Perussa on vallinnut poliittinen kaaos. Kongressitalon ovi on käynyt tiuhaan, ja kymmenen vuoden sisällä maassa on ollut laskentatavasta riippuen lähes 300 ministeriä ja kahdeksan presidenttiä. Ex-presidenteistä neljä on saanut vankilatuomion. Kongressilla on poikkeuksellinen mahdollisuus asettaa presidentti virkasyytteeseen ”moraalisen kyvyttömyyden” vuoksi, ja tätä perustetta on käytetty monenkirjavista syistä.
Nyt äänestäjät taktikoivat yleisesti tarkistamalla, keitä varapresidenttejä ehdokkailla on. On mahdollista, että valittu presidentti syrjäytetään jälleen, jolloin varapresidentti tulee tilalle.
”Tarkista tästä listauksesta, kuka meitä oikeasti jatkossa hallitsee”, paikallinen Perú 21 -media otsikoi tekemästään selvityksestä.
Kovan korruption vuoksi niin sanottu outsider, perinteisen puoluepoliitikan ulkopuolelta tuleva tuntematon ehdokas, on usein menestynyt vaaleissa. Esimerkiksi viime vaalit voittanut vasemmistolainen Pedro Castillo oli tällainen tuntemattomuudesta vaalien toiselle kierrokselle noussut presidentti.
”Ulkopuoliset” kampanjoivat sillä, että eivät ole ryvettyneet korruptiossa kuten perinteinen poliittinen eliitti. Tällä kertaa näitä mustia hevosia on kuitenkin ennätyksellisen paljon.
Maailmassa on nyt enemmän autoritaarisia valtioita kuin demokratioita.
Peru on nykyisessä epävakaudessaan poikkeuksellinen maa myös Latinalaisen Amerikan mittakaavassa, mutta yleisen demokratiakehityksen suunta on selvä. Siinä missä koko maailmassa 1990- ja 2000-luvut vielä olivat hyvän demokratiakehityksen aikaa, nyt autoritaarisuus on lisääntymässä kaikkialla maailmassa, myös globaalissa pohjoisessa, mistä Yhdysvallat on näkyvin esimerkki.
Demokratiaa tukevan kansainvälisen IDEA-järjestön viimevuotinen raportti korostaa nykyistä maailmanlaajuista ”radikaalin epävarmuuden ilmapiiriä”, joka ravistelee demokratioita. Myös ruotsalaisen V-Dem-instituutin viimevuotisen raportin mukaan maailmassa on nyt vähemmän demokraattisia maita kuin autoritaarisia valtioita. Se on ensimmäinen kerta 20 vuoteen. Median sensurointi on kiristynyt, kansalaisjärjestöjä tukahdutetaan yhä enemmän ja vaalien laatu on heikentynyt kautta maailman.
Oman lisänsä tuo sosiaalisen median disinformaatio.
Z-sukupolvi on suurin äänestäjäryhmä.
Surquillon vaalipaikalla 21-vuotias Fiorella äänesti ensimmäistä kertaa. Hänen sukupolvellaan on ratkaiseva asema vaaleissa, sillä alle 30-vuotiaat muodostavat suuren osan maan äänestäjäkunnasta. Fiorella kertoo tehneensä äänestyspäätöksen TikTokista saamansa informaation perusteella.
”En katso televisiota, joten seuraan ehdokkaita TikTokissa, olen nähnyt siellä ehdokkaiden vaaliohjelmia.”
Disinformaatiota ja väärennettyjä gallupeja liikkuu verkossa ennätysmäärä. Eikö tämä huolestuta?
”Feikkitilit erottaa kyllä joukosta. Me nuoret ymmärrämme paremmin, ei meitä ole helppo huijata.”
Nuoria houkutellakseen ehdokkaat ovatkin panostaneet näkyvyyteen somessa, mikä toi yllättävää nostetta esimerkiksi 80-vuotiaalle Ricardo Belmontille, jonka pääsyä toiselle kierrokselle pidettiin epärealistisena vielä kaksi viikkoa ennen vaaleja.
Vasemmistolla historian painolasti
Perun tilanteen hyvin tunteva Teivo Teivainen kertoo, että historiallisista syistä vasemmistolla on vaikeuksia menestyä monilla äänestysalueilla.
”Perussa oli 1980-luvulla yksi Latinalaisen Amerikan vahvimmista vasemmistoista”, hän kertaa.
Alun perin maolaiseksi puolueeksi järjestäytynyt, sittemmin terroristiorganisaationa tunnettu Loistava polku aloitti verisen aseellisen konfliktin, jonka aikana lähes 70 000 ihmistä kuoli tai katosi.
1990-luvun alkuun mennessä vasemmisto oli käytännössä hajonnut.
Eriarvoisuus ei kuitenkaan poistunut, ja sittemmin vasemmisto järjestäytyi uudelleen.
Viisi vuotta sitten arvokonservatiivinen vasemmistolainen Pedro Castillo houkutteli äänestäjiä etenkin maaseudun köyhillä alueilla. Teivainen muistuttaa, että hänen taustajoukoistaan moni kannatti avoimesti Venezuelan politiikkaa, mikä karkotti äänestäjiä, jotka ovat nähneet venezuelalaisen rikollisuuden nousun etenkin isoissa kaupungeissa.
Venezuelan autoritaarisen presidentin Hugo Chávezin ja hänen seuraajansa Nicolás Maduron epäonnistuneet talousohjelmat käytännössä romahduttivat koko valtion. Sen seurauksena yli 7 miljoonaa ihmistä on lähtenyt maanpakoon.
Perussa Veronika Mendozan johtama, ympäristöarvoja ja feminismiä korostava vasemmistoryhmä puolestaan houkutteli pääkaupungin arvoliberaaleja äänestäjiä.
”Hän tuomitsi Venezuelan politiikan voimakkaasti”, Teivainen muistuttaa. Mendoza ei kuitenkaan ollut näissä vaaleissa ehdolla.
Teivaisen mukaan inho ”kaviaarivasemmistoa” kohtaan yhdisti vanhoillisen vasemmiston kannattajia sekä paradoksaalisesti konservatiivioikeistoa. Se näkyi äänestyskäyttäytymisessä.
”Kriitikot kutsuvat arvoliberaalia, kaupunkilaista vasemmistoa ’kaviaareiksi’, mikä on paikallinen vastine ”wokelle ”, Teivainen sanoo.
Castillo oli kuitenkin heikko presidentti, jolla ei ollut kongressin tukea, ja hän yritti vallankaappausta, minkä jälkeen hänet syrjäytettiin. Hän istuu parhaillaan 11 vuoden vankilatuomiota.
Castillon hallituksessa ministerinä toiminut Roberto Sánchez on kuitenkin ehdolla näissä vaaleissa. Vasemmiston ehdokkaista hänellä oli gallupkannatusta etenkin pääkaupungin ulkopuolella.
Sánchezin vaalikampanjan kärkinä ovat olleet köyhyyden torjunta ja maakuntien kehityspolitiikka. Hän ehdottaa vaaliohjelmassaan myös ”kansalle kuuluvien luonnonvarojen kansallistamista” ja vankilassa istuvan Castillon armahtamista.
Tuloslaskenta on yhä kesken
Perulaiset äänestäjät ovat pragmaattisia. Koko 1990-luvun ajan Perua hallinneen, julkisia varoja kavaltaneen Alberto Fujimorin aikainen lentävä lause sanoi, että Fujimori ”varastaa kyllä, mutta toteuttaa hankkeita” kuten rakennuttaa uusia koulurakennuksia. Ihmisoikeuksien kannalta Fujimorin autoritaarinen 1990-luku oli synkkä, mutta hänen ansiokseen laskettiin aseellisen konfliktin loppuminen ja hyperinflaation taltuttaminen.
”Fujimori toi monille turvallisuudentunnetta”, Teivainen selittää.
Pelkästään varakkaat äänestäjät eivät yksiselitteisesti kannata Keiko Fujimoria, vaan häntä kannatetaan myös köyhillä alueilla. Hän on yrittänyt presidentiksi jo kolme kertaa aiemmin ja aina hävinnyt vaalit toisella kierroksella. Fujimori perii isänsä ääniä, mutta on isänsä tapaan ryvettynyt korruptioskandaaleissa.
Fujimorin kriitikot puhuvat nyt kongressin ”mafiasopimuksesta”. Kongressi muun muassa muutti vaalilakia, mikäli lisäsi paikkojen ja potentiaalisten ehdokkaiden määrää. Äänimäärä sirpaloituu yhä laajemmalle, ja useiden analyysien mukaan tämä suosii Fujimoria.
Osa äänestäjistä otti mukaan oman kynänsä.
Perussa vaali-illan tuloslähetys eteni sekavissa tunnelmissa. Kun vaalipaikat sulkeutuivat ja ääntenlaskenta alkoi illalla, yli 60 000 ihmistä ei ollut vielä päässyt äänestämään. Äänestysaikaa pidennettiin maanantaille.
Äänestysmateriaalit, kuten vaalilipukkeet, eivät nimittäin olleet saapuneet kaikille äänestyspaikoille, minkä vuoksi osa paikoista pidettiin suljettuna. Myöskään toimivia kyniä ei riittänyt kaikkialle. Tieto asiasta kierteli somessa, minkä vuoksi osa äänestäjistä otti mukaan oman kynänsä.
Sekaannuksen vuoksi ääntenlaskenta oli vielä keskiviikkona kesken, mutta alustavan tiedon valossa Keiko Fujimori etenee toiselle kierrokselle, joka pidetään kesäkuussa.
Alussa näytti siltä, että hänen kilpakumppaninaan olisi oikeiston López Aliaga, kunnes vasemmiston Roberto Sánchez meni tuloslaskennassa hänen ohitseen. Etenkin maaseudun köyhien alueiden äänestäjät ovat kallistamassa vaalituloksen hänen puolelleen, jolloin hän pääsisi toiselle kierrokselle.
Oikeistopuhuri ei näytä vieneen heidän ääniään.
