Metsän ääni
Voiman metsätoimituksen blogi. Metsätoimitusta on tuettu Koneen säätiön Metsän puolella -apurahalla.
Maanantaina 13.10. ympäristöjärjestö Just Shift tiedotti, että Poliisihallitus on evännyt sen hakeman rahankeräysluvan. Yhdistys, joka tunnettiin aiemmin nimellä Hiilivapaa Suomi, pyrkii kirittämään raskasta teollisuutta siirtymässä vähemmän saastuttaviin teknologioihin. Toimintatavoikseen se kertoo selvitysten tuottamisen, lobbauksen ja yhtiökokousvaikuttamisen.
Ei siis mitään kovin räväkkää kansalaisvaikuttamista, vaan tavanomaista suomalaista maailmanparantamista.
Tavanomaista on myös, että tällaiseen toimintaan kerätään rahaa. Rahaa ei Suomessa saa kerätä vapaasti, vaan siihen pitää pyytää lupa, jonka Poliisihallitus myöntää.
Just Shift haki rahankeräyslupaa toimintaansa, mutta Poliisihallitus ei myöntänyt sitä vedoten Just Shiftin taustayhdistyksen hallituksen jäsenen Elokapinan mielenosoituksesta saamaan niskoittelutuomioon. Siis täysin eri liikkeen kuin Just Shiftin toimintaan osallistumisesta.
Kirjoitin vuosi sitten siitä, miten lukuisat aktivistit ovat saaneet erikoisia niskoittelutuomioita kieltäydyttyään noudattamasta poliisin käskyjä mielenosoitusten yhteydessä. Tuomioista teki erikoisen se, että niskoitteluksi on katsottu tottelemattomuus, vaikka jälkikäteen arvioituina poliisin käsky olisi ylittänyt sen toimivallan.
Siis esimerkiksi jos poliisi haluaa lopettaa mielenosoituksen, käskyä pitäisi totella riippumatta siitä, onko kiellolle mitään perusteita – Suomessahan mielenosoittamiseen ei tarvitse poliisin lupaa. Jälkikäteen arvioiden väliä ei olisi sillä, että poliisi loukkasi käskyllään perusoikeuksia, vaan vain sillä, ettei sen (laittomia) käskyjä noudatettu. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tunnisti ongelman ja peräänkuulutti niskoittelutuomioiden tarkastelua perusoikeusnäkökulmasta.
Tällöin aktivisteja oikeudessa edustanut juristi Tommi Saarikivi kommentoi, että sinänsä rangaistukseltaan pienet niskoittelutuomiot voivat nousta ongelmaksi myöhemmin elämässä, esimerkiksi työnhaussa – mikä on jo nähty.
Nyt näyttää siltä, että myös poliisi on keksinyt näiden tuomioiden potentiaalin kansalaisyhteiskunnan vaientamisessa.
Vaikka päällimmäisenä Poliisihallitus on päätöksellään loukannut Just Shiftin ja sen jäsenten sanan- ja kokoontumisenvapautta, perimmäisenä tarkoituksena sillä ei ole estää teräsyhtiöiden johtajille lähetettyjä selvityksiä tai lobbausta. Keskeinen tavoite poliisilla on hiljentää kansalaisyhteiskunta pelottelemalla seurauksilla, joita sen perusteettomienkin käskyjen tottelematta jättämisellä on.
Samaa henkeä on poliisin aktivisteihin kohdistamassa televalvonnassa, johon se haki liioitelluilla perusteilla luvan käräjäoikeudesta.
Aiemmin poliisi on myös yrittänyt evätä rahankeräyksen Elokapinan aktivistien oikeudenkäyntikuluihin. Tämän kiellon hallinto-oikeus kumosi. Myös Just Shift on valittanut Poliisihallituksen päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Perussuomalaisten silloinen sisäministeri Lulu Ranne ja oikeusministeri Leena Meri vaativat vuosi sitten selvitystä Elokapinan lakkauttamisesta. Sekä syyttäjälaitos että Poliisihallitus totesivat tuolloin, ettei edellytyksiä kieltämiselle ole, sillä liike käyttää perustuslaissa turvattua kokoontumisvapautta.
”Hyvän tavan vastaisuus ei voi tulla tässä asiayhteydessä kyseeseen lakkauttamisperusteena”, keskusrikospoliisi kirjoitti taustamuistiossaan.
Poliisi vaikuttaa nyt keksineen tavan puuttua Elokapinan toimintaan ilman, että itse liikettä tarvitsee kieltää. Elokapinan toiminnasta jaetut tuomiot eivät millään ole linjassa muiden kiellettyjen liikkeiden, kuten uusnatsien vastarintaliikkeen tai järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, joten poliisi tiesi, että kieltokanne naurettaisiin ulos asiasta päättävistä tuomioistuimista.
On selvää, ettei niskoittelutuomion tule rajoittaa ihmisen demokraattisia perusoikeuksia. Poliisi ei missään tapauksessa saisi käyttää sille määrättyjä tehtäviä esimerkiksi rahankeräyslupien myöntämisessä kansalaistottelemattomuudesta rankaisemiseksi. Tällöin se pyrkii käyttämään yhteiskunnassa sellaista valtaa, joka ei sille kuulu.
Poliisin tehtävä on turvata demokratiaa Suomessa, ei etsiä tapoja kansalaisaktivismin vaikeuttamiseksi, vaikka aktivismi ärsyttäisikin poliisia itseään tai sitä valvovia poliitikkoja.
Onko niin, että perussuomalaisten istuessa hallituksessa poliisi saa vapaasti määritellä miten suomalaiset yhteiskuntaansa vaikuttavat? Jos tilanteeseen ei puututa, olemme kovaa tahtia matkalla kohti poliisivaltiota.
Kirjoittaja on Voiman metsätoimituksen toimittaja ja tuottaja.
Just Shift oli Hiilivapaa Suomi -nimellä toimiessaan Voiman alivuokralainen Vellamonkadun toimistotiloissa.
