Keskiviikkokolumni
Keskiviikkokolumneja kirjoittaa Voiman toimitus.
Suomalaisten itsemurhatilastojen taakse kätkeytyvä inhimillinen hätä nousi julkiseen keskusteluun viime viikolla, kun ensimmäisen kauden kansanedustaja ja kokenut kuntapoliitikko Eemeli Peltonen (sd.) päätti elämänsä vain 30-vuotiaana.
Tapaus on järkyttänyt niin Peltosen työyhteisöissä kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Omaisten tuskaa on vaikea edes kuvitella – jollei ole itse joutunut kokemaan samanlaista menetystä.
Valitettavan moni suomalainen on.
Läheisensä itsemurhan kautta menettäneiden vertaistukijärjestö Surunauha ry:n mukaan noin 700 suomalaista kuolee oman käden kautta vuosittain. Läheskään kaikki itsemurhayritykset eivät tule viranomaisten tietoon, mutta arviot niiden määristä vaihtelevat 10 000 ja 30 000 välillä. Aiempi yritys on merkittävin itsemurhakuoleman ennustetekijä, kertoo Käypä hoito -suositus.
Vuonna 2022 valmistuneen tutkimuksen mukaan kuolinpäivänään 21 prosenttia potilaista oli ollut terveydenhuollon vastaanotolla, ja peräti 66 prosenttia viimeisen elinkuukautensa aikana. Tutkijat peräänkuuluttivat lisää resursseja esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen, sillä heidän havaintojensa perusteella terveydenhuollossa on usein vaikeuksia tunnistaa potilaan itsemurhariskiä. Usein silloinkin, kun itsetuhoisuus on tunnistettu, jatkohoito ei onnistu yleisen resurssipulan ja hoitopaikkojen vähyyden vuoksi.
Itsemurhien ehkäisyssä sosiaali- ja terveysalan eli sotejärjestöt ylläpitävät elintärkeitä matalan kynnyksen palveluita kuten kriisipuhelimia ja -chattejä. Ne tukevat ja yhä useammin myös paikkaavat hyvinvointivaltion leikkauksilla haperrettuja palveluita. Monen järjestön arvokas työ nousi esiin viimeviikkoisen uutisoinnin yhteydessä, kun mediat muistuttivat auttavista palvelulinjoista.
Näistä esimerkiksi Mieli ry:n ympärivuorokautisessa puhelinpalvelussa järjestön työntekijät ja vapaaehtoiset vastasivat viime vuonna noin 100 000 puheluun eli noin neljännekseen kaikista soitoista. Järjestön kriisipalveluiden johtaja Sanna Vesikansan mukaan Mieli ry joutui viime vuonna lakkauttamaan ukrainan- ja venäjänkieliset päivystyspalvelut kokonaan hallituksen sotejärjestöihin kohdistamien 140 miljoonan euron leikkausten vuoksi.
Nyt hallitus haluaa leikata järjestöiltä lisää. Valtionvarainministeri Riikka Purra on ehdottanut sotejärjestöille 100 miljoonan lisäleikkauksia, joista päätetään syyskuun alun budjettiriihessä.
Valtion budjetissa summa on täysin mitätön ja siten puhtaasti arvovalintoihin perustuva leikkaus. Monille järjestöille – ja niiden avusta riippuvaisille ihmisille – leikkaukset olisivat musertavia.
Jokainen euro, jonka valtio sijoittaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Elintärkeistä palveluista leikkaamisella on suunnaton inhimillinen ja myös euromääräinen hinta.
Hyvinvointivelka on kaikkein kalleinta valtionvelkaa.
