Artikkeli on julkaistu Voiman talousliitteessä.
Voima-talous 2/2023 ilmestyi Voiman 8/2023 välissä.
Löydät muut verkkosivuillamme julkaistut talousliitteen artikkelit täältä.
Kriisit vaikuttavat eniten juuri heikoimmassa asemassa oleviin. Ne paljastavat yhteiskuntien epätasa-arvoiset rakenteet ja syventävät niitä entisestään. Koska naiset ovat miehiä köyhempiä, lukutaidottomampia ja heillä ei ole yhtäläistä pääsyä terveydenhuoltoon, koulutukseen tai yhteiskunnalliseen osallistumiseen, kriiseillä on suhteettomia vaikutuksia heidän elämiinsä.
Ohjusiskut synnytyssairaalaan, jossa naisia ja vastasyntyneitä siirretään kellareihin on äärimmäinen esimerkki konfliktien sukupuolittuneista vaikutuksista. Kriisit kasvattavat myös merkittävästi tyttöjen ja naisten riskiä seksuaaliselle väkivallalle ja ihmiskaupalle sekä varhaisille ja pakkoavioliitoille. Kun ruuasta on pulaa, naiset ja tytöt syövät usein viimeisenä. Naiset ja tytöt eivät kuitenkaan ole vain uhreja, vaan he toimivat myös kriisien etulinjassa toimittamassa henkeä pelastavaa humanitaarista apua ja puolustamassa oikeuksiaan.
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women toimii eri puolilla maailmaa varmistaakseen, että humanitaarisessa työssä huomioidaan tasa-arvon ja naisten aseman vahvistaminen. UN Women tekee esimerkiksi analyysejä, joissa arvioidaan kriisin vaikutuksia eri sukupuoliin ja pyritään huomioimaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmisryhmät ja heidän tarpeensa. Tämä on tärkeää, jotta avun tarpeeseen osataan vastata oikealla tavalla. Humanitaarisen työn suunnittelussa tulee esimerkiksi huomioida, ettei se aseta naisia alttiiksi sukupuolittuneelle väkivallalle tai että apu on saatavilla erilaisille heikommassa asemassa oleville ryhmille, kuten yksinhuoltajaäideille tai liikuntarajoitteisille.
Intersektionaalinen näkökulma auttaa tunnistamaan, miten epätasa-arvon monet muodot vaikuttavat toisiinsa ja pahentavat toistensa vaikutuksia. Sukupuolen lisäksi muun muassa ikä, vammaisuus ja seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön tai etniseen vähemmistöön kuuluminen vaikuttavat henkilön kokemaan syrjintään. Esimerkiksi Ukrainan sodassa tehty sukupuolianalyysi korosti romanien, yksinhuoltajaäitien, vammaisten henkilöiden ja sateenkaari-ihmisten tarpeiden huomioimista.
Tehokkaan humanitaarisen avun perustana on, että kuullaan paikallisia tasa-arvo- ja ihmisoikeusjärjestöjä, joilla on vahvin asiantuntemus paikallisten yhteisöjen, erityisesti syrjittyjen ryhmien, tarpeista. Samalla kun sotilaalliset menot ovat globaalisti kaikkien aikojen huipussa, kriisialueilla toimivien elintärkeiden tasa-arvojärjestöjen rahoitus on laskussa. Kriiseihin vastaaminen tehokkaasti edellyttää moninaisten ihmisten, mukaan lukien naisten, merkityksellistä osallistumista päätöksenteon kaikilla tasoilla. Koska kriisit paljastavat yhteiskuntien epätasa-arvoisuudet, tarjoavat ne myös kimmokkeen jälleenrakentaa yhteiskunnista turvallisempia ja oikeudenmukaisempia – jokaiselle.
Kirjoittaja työskentelee vaikuttamistyön asiantuntijana UN Women Suomella ja koordinoi Suomen naiset, rauha ja turvallisuus -verkostoa.
