Maahanmuuttoviraston eli Migrin ylijohtaja Ilkka Haahtela aktivoitui Twitterissä viime joulukuussa ja aloitti esittämällä anteeksipyynnön viraston epäonnistumisesta mongolialaisen sairaanhoitajan tapauksessa.
Keväällä vuonna 2023 hän kommentoi asiaa näin:
”Meidän prosessimme oli mennyt yksittäisessä tapauksessa aivan väärin ja aiheuttanut henkilölle kohtuuttoman tilanteen. Meidän väärä toimintamme oli selkeästi anteeksipyydettävä asia. Nyt yritämme opetella tunnistamaan ja korjaamaan tilanteita ennen kuin ne menevät väärin. Tämä selkeästi virheellinen tapaus oli mennyt läpi aina päätöksentekoon asti. Pyysin anteeksi koko organisaation puolesta.”
Viraston toiminta on herättänyt paljon kritiikkiä. Syyskuussa ylijohtajana aloittaneen Haahtelan mukaan nyt on aika kehittää Migrin toimintaa toden teolla. Migrissä ymmärretään ulkomaisen työvoiman merkitys Suomen taloudelle. Työtä on tarjolla paljon, ja Suomi tarvitsee kansainvälisiä huippuosaajia, jotta yritykset pärjäisivät kansainvälisessä kilpailussa.
”Suomen kannalta on aivan olennainen kysymys, miten työvoima saataisiin töihin ja samalla työpaikat ja yritysten työvoiman tarve täytettyä. Yritykset haluaisivat rekrytoida henkilöitä, jotka soveltuvat ja ovat motivoituneita alalle. Tilanne ei liity vain maahanmuuttoon vaan kysymys on paljon laajempi.”
Migrin rooli työllistymisessä
Entä mitä maahanmuuttovirasto voi asialle tehdä? Haahtela muistuttaa, ettei Suomeen saa oleskelulupaa työnhakuun. Suomessa on asumisperusteinen sosiaaliturva eivätkä lainsäätäjät ole halunneet avata ohituskaistaa työvoimalle.
”Suomessa ei olla haluttu avata lainsäädännöllisiä reittejä kansainvälistä suojelua tarvitseville turvapaikanhakijoille, jotka voisivat suoraan maahan tultuaan hakeutua työmarkkinoille.”
”On taattava, että meidän koko henkilöstö soveltaa samankaltaisesti niitä lakeja siinä päätöksentekovaiheessa.”
Tulijat arvioidaan ensin tapauskohtaisesti, ennen kuin he voivat hakeutua työmarkkinoille. Myös yritykset kokevat palkkaamisen riskialttiiksi, jos tulijan maassa pysymisestä ei ole takeita.
”Maahanmuuttovirastolla ei ole mitään syytä olla auttamatta ihmistä työmarkkinoille mahdollisimman nopeasti. Me emme halua yhtään ylimääräistä lainsäädäntöä pidentämään poissaoloa työmarkkinoilta. Ymmärrämme täällä hyvin työvoiman tarpeen.”
Prosessin nopeuttamiseksi maahantulosäädösten yksityiskohtia voidaan tarkastella uudestaan. Kun perusteellisen päätöksenteon kautta tulijalle saadaan oleskelulupa, maahanmuuttovirasto suhtautuu myönteisesti työperusteiseen oleskelulupaan.
Lisää tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä prosessiin
Haahtela haluaa läpivalaista Migrin koko toiminnan. Virastossa odotetaan ulkoisen ja sisäisen selvityksen tuloksia, ja niistä viestitään heti kun ne saadaan valmiiksi. Käynnissä on myös selvitys kielteisistä päätöksistä.
”Meillä on paljon virkamiehiä, 1300 työntekijää. Meille tulee yli 100 000 päätöstä vuodessa. Meidän tulee katsoa, että ohjeita sovelletaan samankaltaisesti ja niissä on samat painotukset siten, että laatu on yhteinen koko talossa. Meillä ei voi olla virastoa, jossa päätöksiä tulee tiukemmalla linjalla yhdestä kohtaa tai eri työntekijöiltä ja tiimeiltä. Ohjeita pitää soveltaa samalla tavalla koko talon läpi.”
Reilut 100 000 päätöstä pitävät sisällään tilapäisen suojelun päätökset, turvapaikanhakijoiden päätökset, opiskelijat, työntekijät ja perhesidepäätökset. Samalla käynnissä on ohjeiden uudistus. Yksilön ja yhteiskunnan etua on tarkoitus tarkastella kokonaisharkinnassa suhteessa lakiin. Haahtela haluaa, että Migri tekee myös sisäistä laadunvalvontaa, eikä tyydy odottamaan, mitä hallinto-oikeus sanoo lain soveltamisesta, jos päätöksistä tehdään valituksia.
”Seuraavaksi me muutamme osan ohjeista ja laitamme kaikki nettiin näkyviin. On taattava, että meidän koko henkilöstö soveltaa samankaltaisesti niitä lakeja siinä päätöksentekovaiheessa.”
Haahtela ei yritä väittää, että Migrin toiminnassa yllettäisiin vastaisuudessakaan täydellisyyteen.
”On äärettömän tärkeää, että löydämme itse virheemme, olemme niistä avoimia ja käymme julkisestikin sitä keskustelua, jotta me opimme. Sen takia yritämme julkaista mahdollisimman paljon tietoa prosesseista. Yritämme avoimesti myös seurata, miten vastaanottokeskuksissa toimitaan. Sitä mukaa kun saamme raportit valmiiksi, pääsemme kehittämään näitä toimintatapoja.”
