Kokenut kolmikymppinen myyjä Laura, joka ei halua tulla tunnistetuksi, haki vuosi sitten osa-aikaiseksi myyjäksi koulutustaan vastaavalle erikoisalalle myymäläketjuun, joka oli palkittu muutama vuosi aiemmin hyvästä työilmapiiristä. Hän luuli saaneensa unelmiensa työpaikan, mutta työn arki osoittautui niin ahdistavaksi, että hän joutui jäämään sairauslomalle.
Palvelualojen ammattiliiton työympäristöasiantuntija Erika Kähärä ei ota kantaa yksittäistapaukseen, mutta kommentoi yleisellä tasolla eri osapuolten velvoitteita ja hyviä työn käytäntöjä.
Laki turvaa tauon, muttei henkilöstöä
Laura palkattiin työhön osa-aikaiselle viidentoista viikon tuntimäärälle omasta toiveestaan. Hänellä oli toinen työ ja burnout takana. Työnantaja vaikutti ymmärtäväiseltä, ja pyysi sanomaan, jos tuntuu raskaalta. Mutta kun jostain sanoi, pomo pohti ääneen, sopiiko Laura työhön.
Työssä taukoja ei saanut pitää. Laura työskenteli yksin myymälässä, eikä myymälää saanut sulkea esimerikiksi siksi aikaa, että käy vessassa. Lounas piti syödä tiskin ääressä jos tai kun ei ole asiakkaita.
”Vessaan täytyy aina päästä, jos on tarve, työnantajan pitää se jotenkin mahdollistaa. Mutta muuten palvelualojen työehtosopimuksen mukaista on, että ei ole ennalta määrättyjä taukoaikoja, vaan tauot pidetään, kun on hiljaisempaa. Tämä on tarkoitettu juuri erikoiskauppaa varten. Niissä myyjä on usein yksin työssä. Mutta silloinkin täytyy tulla niitä hiljaisempia hetkiä, jolloin taukoa voi pitää. Jos hiljaisempia hetkiä ei tule, täytyy järjestää aikaa tauoille esimerkiksi päällekkäisillä työvuoroilla. Niin ei saa olla, että taukoja ei voi pitää lainkaan”, Kähärä kertoo.
Työtä oli enemmän kuin työajalla ehtii tehdä. Myymälän sulkemisajan jälkeen ei ollut aikaa siivoamiselle vaikka se kuului työtehtäviin. Jos teki ylitöitä, moitittiin, tai jos ei tehnyt kaikkea, moitittiin myös. Työntekijät olivat ratkaisseet asian niin, että merkitsivät työajan loppuneeksi ja tekivät loput työt omalla ajallaan.
”Resurssipula on palvelualoilla yleinen ongelma, josta pitää antaa palautetta työnjohdolle. Työn oikea mitoitus on työnantajan vastuulla. Töitä ei pidä tehdä palkatta omalla ajalla, sillä se vain mahdollistaa ongelman jatkumisen. Työnantajan ei tarvitse kohdata seurauksia, ja samalla vie jonkun muun työpaikan.”
”Resurssipula on palvelualoilla yleinen ongelma, josta pitää antaa palautetta työnjohdolle. Työn oikea mitoitus on työnantajan vastuulla.”
Sairausloman syy ei kuulu pomolle
Laura teki hyvää myyntitulosta, mutta ilmapiiri töissä tuntui rankalta. Mistään ei kiitetty, vaikka teki huipputulosta. Seuraavalla viikolla pitää tehdä paremmin. Samoin ahdistavalta tuntui, että vaadittiin muuttamaan myynnin tapaa aggressiivisemmaksi, vaikka Lauran tyylillä tulos oli hyvää.
”On tietysti huonoa johtamista, jos ihmistä ei kiitetä hyvästä työsuorituksesta. Ihmisiä motivoidaan myönteisen kautta. Se, että tehdään koko ajan parempaa tulosta, on normaalia bisnesajattelua. Samoin työnantajalle myös kuuluu päätösvalta siitä miten, missä ja milloin työtä tehdään, ja työn tekemisen tapa sisältyy siihen. Silloin jää työntekijän vastuulle vakuuttaa työnantaja, että olisi parempikin tapa”, Kähärä linjaa.
Ahdistavalta tuntuivat myös kommentit sairauslomista. Pomo maanitteli Lauraa sairausloman aikana töihin ja muistutti että sen jälkeen pitää olla teräkunnossa. Flunssaisenakin olisi pitänyt tulla, kun ei ollut vielä koronatestin tulosta.
”Sairauslomia ei pitäisi työnantajan kommentoida ollenkaan, ellei ole puhe jostain yleisestä toimintatavasta niihin liittyen!”
Esihenkilö halusi Laurasta vastuumyyjän, joka tekisi suurempia tuntimääriä tai Lauran työsopimusta ei ehkä jatkettaisi. Laura koki toistuvat kyselyt todella ahdistavina. Hän kieltäytyi, eikä työsopimusta jatkettu.
Työelämän pelisäännöt on rakennettu yritysten ja työkykyisten ihmisten tarpeista lähtien.
”Meillä on yhä enemmän vajaatyökykyisiä ihmisiä, jotka voivat kokea nämä säännöt omalla kohdallaan epäreiluiksi. Tarvittaisiin valmiiksi mietityt pelisäännöt, miten otetaan huomioon erilaisia rajoitteita”, Kähärä pohtii.
Työelämän pelisäännöt on rakennettu yritysten ja työkykyisten ihmisten tarpeista lähtien.
Kommentteja mielenterveydestä
Pomosta ei yleisesti pidetty. Muut työntekijät saivat kuulla ikäviä kommentteja esimerkiksi seksuaalisuudestaan tai mielenterveydestään. Tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvia asiakkaita vaadittiin erityisesti seuraamaan.
”Ensimmäinen askel asiattomuuksia kohdatessa on aina sanoa suoraan, miten tilanteen koki, jotta ihminen saa mahdollisuuden ymmärtää toisen näkökulman ja muuttaa toimintaansa. Jos asia ei muutu, on syytä ottaa yhteyttä esihenkilöön, tai jos tämä on se kiusaaja, niin tämän esihenkilöön”, Kähärä neuvoo.
Yhteydenottoja varten on työsuojelu.fi -sivulla erillinen lomakkeensa, joka toimii dokumenttina tilanteesta ja johon kirjataan myös toimet asian hoitamiseksi. Lomakkeen mukaan: ”Työturvallisuuslaissa kielletään häirintä, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Häirintänä pidetään esimerkiksi toistuvaa uhkailua, pelottelua, ilkeitä ja vihjailevia viestejä, väheksyviä ja pilkkaavia puheita, työnteon jatkuvaa perustelematonta arvostelua ja vaikeuttamista, maineen tai aseman kyseenalaistamista, työyhteisöstä eristämistä ja seksuaalista häirintää.”
Lauran työpaikalla kukaan ei uskaltanut sanoa pomolle suoraan. Alaiset kertoivat asiasta porukalla työsuojeluvaltuutetulle. Työsuojeluvaltuutetun, jonka työntekijät ovat keskuudestaan valinneet, tehtävänä on saattaa työntekijöiden huolet esihenkilöiden tietoon.
”Jos esihenkilö sanoo, että ‘ei pidä paikkaansa’, niin työsuojeluvaltuutetun tehtävä on pitää työntekijöiden puolia, että kun he nyt kokevat näin, mitä sille kokemukselle voisi tehdä. Työntekijöiden kokemuksella on väliä”, Kähärä muistuttaa.
Lauran työpaikalla asiat eivät muuttuneet paremmaksi. Esihenkilö ja tämän pomo moittivat työntekijöitä valittamisesta, mutta valituksen aiheisiin ei puututtu.
Liittoon tai viranomaisille valittaminen on raskas tie, helpompaa on lähteä. Laura ja moni Lauran entisellä työpaikalla etsii muuta työtä. Enää Laura ei nojaa vain firmojen sivuihin tai mainoslauseisiin, vaan katsoo myös Tunto-sivuston kommentit paikkojen ilmapiiristä.
