Päähenkilöllä menee huonosti ja arki on tapahtumaköyhää. Masentunut ja erakoitunut minäkertoja on nelikymppinen nainen, joka kuuluu seksuaalivähemmistöön. Romaani kuvaa hyvin marginalisoidun ihmisen kohtaamia vastoinkäymisiä ja ymmärtämättömyyttä patriarkaalisessa yhteiskunnassa.
Itsetuhoisuutta, häpeää, alkoholismia ja yksinäisyyttä keventää musta huumori. Vaihtelua Mairen kotona yksin juomiseen tuovat ylihuolehtivan äidin vierailut, siskon lapsen yökyläilyt, keikkatyöt työväenopistossa ja lopulta AA-kerho.
Ihmettelin kirjoitusvirheitä jo ensimmäisellä sivulla, kunnes eteenpäin lukiessani huomasin, että kyseessä on tyylikeino. Teoksessa on onnistuttu osuvasti tallentamaan romaanin kirjoitusprosessia. Mairelta kestää lähes 20 vuotta saada kirjansa valmiiksi.
Maire on herkkä, rehellinen ja intohimoinen taiteilija, mutta myös saamaton ja kyyninen. Hänen työstämänsä kirja kertoo ennen kaikkea hänen sitkeästä kaipauksestaan ex-tyttöystävää kohtaan. Hän muistelee myös muita rakkaussuhteitaan. Kotimaisessa kirjallisuudessa ei ole monia yhtä runsaita ja eroottisia naisen seksuaalisuuden ja naisten välisen seksin kuvauksia.
Kuori, jossa kirjoitan on tamperelaisen filosofian maisterin ja performanssin tekijän Saara Metsärannan (s. 1984) esikoisromaani. Häneltä on aiemmin julkaistu runoelma Meitä vasten hukkuneet (Kolera 2018).
Saara Metsäranta:
Kuori, jossa kirjoitan
Basam Books 2021, 158 s.
